Maapallon kriittiset keikahduspisteet uhkaavat yhteiskuntia – Global Tipping Points -konferenssin antia
Maailman keskilämpötila on nousemassa pysyvästi yli 1,5 asteen rajan jo lähivuosina. Kun lämpötila nousee kriittisen kynnyksen yli, sysää se liikkeelle katastrofaalisia riskejä ja peruuttamattomia muutoksia, jotka koskettavat miljardeja ihmisiä. Osallistuin heinäkuussa 2025 Global Tipping Points 2025 -konferenssiin Iso-Britanniassa Exeterissä Visiona ilmastokestävä Uusimaa eli VILKKU-hankkeen puitteissa. Konferenssi kokosi yhteen tutkijoita, päättäjiä, julkisen ja yksityisen sektorin asiantuntijoita ja muita toimijoita eri puolilta maailmaa keskustelemaan maapallon kriittisistä keikahduspisteitä ja uusimmista tutkimuksista niihin liittyen. Konferenssin keskiössä oli keikahduspisteisiin liittyvä tiede ja hallinta.
Atlantin merivirtaus Suomelle kriittinen
Tuorein maapallon kriittisiä keikahduspisteitä käsittelevä Global Tipping Points -raportti julkaistiin 13. lokakuuta. Raportissa tunnistetaan viisi välittömässä vaarassa olevaa keikahduspistettä: Grönlannin ja Länsi-Antarktiksen jäätiköt, lämpimien vesien koralliriutat, Pohjois-Atlantin lämmin merivirta (AMOC) ja ikiroudan alueet.
Erityisen huolestuttava Suomen kannalta on AMOC-merivirran romahtamisen riski. Riskin aiheuttaa ilmastonmuutos. AMOC ja Golfvirta ovat keskeisesti yhteydessä toisiinsa, ja AMOC:n heikentyminen vaikuttaisi suoraan myös Golfvirran toimintaan. Näiden merivirtojen ansiosta Euroopan ilmasto on nykyisin leudompi kuin muualla maailmassa samoilla leveysasteilla. Niiden hiipuminen johtaisi Luoteis-Euroopan pitkittyneisiin ankarin talviin ja samalla vakavasti heikentäisi maailmanlaajuista ruokaturvaa ja puhtaan veden saatavuutta. Merkkejä merivirtojen hiipumisesta on jo havaittavissa tutkijoiden mukaan. Juuri tällaiset käännekohdat olivat konferenssin keskiössä – sekä niiden ennakointi että mahdollisuudet vaikuttaa kehityskulkuihin niin, että keikahduspisteiden ylittymistä voidaan ehkäistä.
Jatkossa hallintorakenteita ja kansainvälisiä poliittisia prosesseja on suunniteltava niin, että ne ottavat huomioon keikahduspisteet ja tukevat elinvoimaisen ja ennen kaikkea kestävän tulevaisuuden saavuttamista.
Keikahduspisteet huomioitava kattavasti jatkossa
Exeterin yliopiston järjestämän konferenssin keskeisenä tavoitteena oli lisätä ymmärrystä ilmastonmuutoksen keikahduspisteisiin liittyvistä riskeistä ja niiden vaikutuksista sekä siten vahvistaa päätöksentekijöiden tiedolla johtamista omilla toimialoillaan ja sektoreillaan. Konferenssi tarjosi foorumin rakentavalle vuoropuhelulle tutkijoiden, asiantuntijoiden, yritysjohtajien ja julkishallinnon edustajien välillä.
Jatkossa hallintorakenteita ja kansainvälisiä poliittisia prosesseja on suunniteltava niin, että ne ottavat huomioon keikahduspisteet ja tukevat elinvoimaisen ja ennen kaikkea kestävän tulevaisuuden saavuttamista. Ilmastopolitiikan keinoin pitäisi ottaa huomioon ja pyrkiä vähentämään haavoittuvuutta keikahduspisteille, rakentaa kestävyyttä, sisällyttää keikahduspisteet ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitteluun. Keinoina nähtiin riskinhallinnan keinot, early warning -järjestelmien kehittäminen ja nopean reagoinnin vahvistaminen keikahduspisteisiin.
Kriittinen kysymys ihmisoikeuksien ja planetaarisen terveyden kannalta
Globaalien keikahduspisteiden ylittyminen haastaa myös ihmisoikeuksia. Sen vuoksi keikahduspisteiden ylittymisen estäminen ja niiden vaikutuksiin vastaaminen on välttämätöntä ihmisoikeuksien suojelun kannalta. Vaikka globaalien keikahduspisteiden ylittymiseen liittyy paljon epävarmuuksia, epävarmuudet eivät saa olla syy toimimattomuudelle. Epävarmuudet korostavat tarvetta avoimelle keskustelulle toiminnan ohella.
Luontoympäristön keikahduspisteiden ylittymisellä olisi merkittäviä vaikutuksia ihmisten toimeentuloon sekä yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin järjestelmiin. Systeemiset riskit syntyvät yhteen kietoutuvista vaikutuksista, joihin sisältyvät mahdolliset keikahduspisteet ja ihmisen rakentamien järjestelmien romahtaminen. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota myös sosio-ekologisiin keikahduspisteisiin, jotka liittyvät paikallisten yhteisöjen ja alkuperäiskansojen hyvinvointitekijöiden muutoksiin.
Vaikka globaalien keikahduspisteiden ylittymiseen liittyy paljon epävarmuuksia, epävarmuudet eivät saa olla syy toimimattomuudelle.
Positiiviset keikahduspisteet tuovat mahdollisuuksia
Mahdollisuus estää näiden toisiinsa kytkeytyvät ilmastollisten systeemien keikahtaminen on jo sulkeutumassa. Globaalien keikahduspisteiden ylittymisen estämiseksi on ratkaisevan tärkeää minimoida sekä lämpötilan ylityksen (yli 1,5 °C) suuruus että sen kesto. Jokaisella vuodella ja jokaisella lämpötilan ylityksen (1,5 °C) murto-osalla on väliä. Konferenssi peräänkuulutti sitouttavia ja kunnianhimoisia poliittisia ja kansalaisyhteiskunnan toimia, joiden avulla maailma voisi muuttaa suuntaansa – globaalien keikahduspisteiden ylittymisen hallitsemattomista riskeistä kohti positiivisten keikahduspisteiden tuomia mahdollisuuksia.
Globaalien keikahduspisteiden ja niiden negatiivisten vaikutusten tarkastelun ohella on tarpeen tunnistaa mahdollisuuksia kiihdyttää ilmastotoimia positiivisten keikahduspisteiden avulla. Positiiviset keikahduspisteet synnyttävät itseään vahvistavia muutoksia teknologioissa ja käyttäytymisessä kohti nettonollapäästöjä.
Miten globaalit keikahduspisteet kytkeytyvät alueelliseen sopeutumistyöhön?
Global Tipping Points -konferenssin asiantuntijapuheenvuorot ja keskustelut globaaleista riskeistä nostivat esille tarpeen keikahduspisteiden hallinnalle. Tämä tarve on tunnistettu myös Pohjoismaiden ja Suomen tasolla.* Globaalien keikahduspisteiden ylittymisen vaikutukset heijastuvat myös alueellisesti. Uudenmaan liitolla on roolinsa alueen riskien arvioinnissa, varautumisessa ja toimijoiden välisen yhteistyön koordinoimisessa.
Globaaleiden keikahduspisteiden tarkastelu kytkeytyy myös alueelliseen ilmastoriskitarkasteluun, sillä näiden keikahduspisteiden ylitykset voivat moninkertaistaa alueellisia riskejä, muuttaa riskien todennäköisyyksiä ja vaikeuttaa perinteisten riskimallien käyttöä. Ilmastollisilla keikahduspisteillä on taipumus kytkeytyä myös muihin järjestelmiin, mikä luo systeemisiä riskejä. Uudellamaalla ilmastonmuutokseen liittyvien kysymysten painoarvoa pyrittiin nostamaan strategiseen suunnitteluun liittyvässä ennakointityössä muun muassa tuomalla ilmastoriskejä osaksi alueellisia skenaarioita. Tavoitteena oli vahvistaa Uudenmaan kykyä varautua ei vain todennäköisiin muutoksiin, vaan myös vaikeasti ennakoitaviin kehityskulkuihin. Todellinen työ tämän teeman parissa on kuitenkin vasta alussa.
Sopeutuminen ei ole yksittäisiä toimia, vaan osa laajempaa kokonaisuutta, jossa turvallisuus, hyvinvointi ja ilmastokestävyyden vahvistaminen toteutuvat rinnakkain.
Uusimaa on asettanut tavoitteekseen olla ilmastokestävä vuoteen 2030 mennessä, säilyttäen elinvoimaisuutensa myös muuttuvassa ilmastossa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että strategisessa suunnittelussa huomioidaan väistämättä myös globaalit heijastusvaikutukset, mukaan lukien äkilliset ja vaikeasti ennakoitavat muutokset, jotka voivat vaikuttaa alueelliseen resilienssiin monin tavoin.
Ennakointi on keskeinen osa ilmastonmuutokseen sopeutumista. Uudellamaalla ilmastonmuutokseen varautuminen kytketään osaksi laajempaa alueellista ennakointityötä. Tämä tarkoittaa, että ilmastonmuutoksen riskit ja niiden vaikutukset integroidaan osaksi alueellista suunnittelua ja kehittämistyötä, huomioimalla ilmastonmuutos yhtenä tulevaisuuden ajurina ja yhteiskuntaa muovaavana megatrendinä. Näin varautuminen on osa strategista ja pitkäjänteistä toimintaa, joka vahvistaa maakunnan ympäristöviisautta, turvaa asukkaiden hyvinvointia ja tukee innovaatiotoiminnan jatkuvuutta. Sopeutuminen ei ole yksittäisiä toimia, vaan osa laajempaa kokonaisuutta, jossa turvallisuus, hyvinvointi ja ilmastokestävyyden vahvistaminen toteutuvat rinnakkain.
Mitä keikahduspisteet ovat?
Maapallon keikahduspisteillä tarkoitetaan kriittisiä pisteitä, joissa, pienet muutokset voivat nopeasti käynnistää suuria ja usein peruuttamattomia muutoksia maapallon ympäristössä. Kun kynnys on ylitetty, itseään vahvistavat prosessit vievät järjestelmää yhä kauemmas sen aiemmasta tilasta, mikä kasvattaa muutosten laajuutta ja voimakkuutta. Esimerkiksi jään sulaessa laajentuva avomeren alue imee enemmän auringon säteilyä ja nopeuttaa jään sulamista, mikä synnyttää itseään vahvistavan kierteen.
Lue lisää:
VILKKU-hanke vahvistaa Uudenmaan kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen
Hankkeessa on tuotettu Uudenmaan ensimmäinen alueellinen ilmastoriskitarkastelu ja sopeutumissuunnitelma. Uudenmaan liiton ja Helsingin yliopiston yhteisessä hankkeessa on myös tarkasteltu ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä alueen elinkeinoelämän näkökulmasta.
Hanke on saanut rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta. Hankkeessa on mukana Uudenmaan liitto ja Helsingin yliopisto.
Salla Siivonen
Kirjoittaja työskentelee Visiona ilmastokestävä Uusimaa eli VILKKU-hankkeessa projektipäällikkönä.
Yhteystiedot:
puh. +358 40 156 3793, salla.siivonen@uudenmaanliitto.fi
Tutustu myös näihin
Uutinen
17.11.2025
Uudenmaan liitto toimii ruoan innovaatioekosysteemin vauhdittajana
Uudenmaan kehittämistä ohjaavassa maakuntaohjelmassa ja Hiilineutraali Uusimaa 2030 -tiekartassa on tunnistettu tarve uudistaa maakunnan ruokajärjestelmää aiempaa kestävämmäksi. Uusimaa tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä ja ilmastotavoitteen saavuttamisen kannalta maakunnan ruokajärjestelmän kehittäminen kestävämmäksi ja vähähiilisemmäksi on keskeisessä roolissa.
Uutinen
14.11.2025
Tulevaisuustutka-webinaarissa syvennytään rakennussektorin kestävyysloikkaan 4.12.
Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 4. joulukuuta klo 8.15–9.00 keskustellaan rakennussektorin tulevasta kestävyysloikasta niin resurssien kuin päästöjenkin näkökulmasta. Lisäksi webinaarissa avataan Uudellamaalla käynnissä olevia toimenpiteitä, joihin yritykset ja kunnat voivat osallistua, kuten rakennusosien uudelleenkäyttömarkkinapaikka ja maamassafoorumi.
Uutinen
31.10.2025
Uudenmaan alueellinen ennakointiverkosto aloitti toimintansa
Uudenmaan alueellisen ennakointiverkoston ensimmäinen tapaaminen oli 23. lokakuuta. Mukaan oli kutsuttu monipuolinen joukko kaupunkien, oppilaitosten ja järjestöjen edustajia. Uudenmaan liitto on käynnistänyt alueellisen ennakointiverkoston osana toukokuussa alkanutta Strategic Foresight Partnership -hanketta.
Uutinen
30.10.2025
Uudellemaalle ensimmäinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma – kommentoi luonnosta 27.11. mennessä
Uudenmaalle on laadittu ensimmäinen alueellinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma. Suunnitelmassa on tunnistettu kehityskohteita ja tarvittavia toimia Uudenmaan merkittävimmiksi tunnistettuihin ilmastoriskeihin sopeutumiseksi tai varautumiseksi. Suunnitelman luonnosta voi kommentoida 27.11. saakka.