Siirry sisältöön
Haku
Uutinen

Majoitus- ja ravintola-ala sekä kulttuuri-, viihde- ja virkistyspalvelut pudonneet rajusti Uudenmaalla

Ihmisiä Oodi-kirjastossa kirjahyllyjen äärellä, osa istuu tuoleilla.

Koronan vaikutukset ovat iskeneet Uudellamaalla erityisesti majoitus- ja ravintola-alaan sekä kulttuuri-, viihde- ja virkistyspalveluihin. Suomessa kulttuuri- ja tapahtumatoiminta keskittyy vahvasti Uudellemaalle. Kulttuurisektorin ja tapahtuma-alan henkilöstöstä noin puolet ja liikevaihdosta noin 70 % syntyy Uudellamaalla. 

Uudenmaan liiton kulttuuristrategian vision mukaan vuonna 2025 Uusimaa on vahvan kasvun maakunta, jossa kulttuuriin ja luovaan osaamiseen perustuva yritystoiminta on olennainen osa alueen elinkeinorakennetta ja työllisyyttä. Nyt koronan riehuessa tilanne näyttää todella vakavalta.

Uudenmaan tilanneraportin mukaan koronan vaikutukset jatkuivat alkuvuodesta majoitus- ja ravintola-alalla sekä virkistyspalveluissa

Uudellamaalla virkistyspalvelujen palkkasumma on pudonnut lähes 12 % helmikuussa 2021 verrattuna vuotta aiempaan ja muualla Suomessa vajaat 11 %. Palkkasumma kuvaa työntekijöille maksettuja bruttopalkkoja. Virkistyspalvelut viittaavat kulttuuri-, viihde- ja virkistyspalveluihin, joita ovat esimerkiksi musiikki- ja teatteriesitykset, museotoiminta, vedonlyönti ja urheilu.

Palkkasummaltaan isommalla majoitus- ja ravintola-alalla palkkasumman kehitys on ollut samansuuntaista kuin virkistyspalveluissa, mutta Uudellamaalla vielä suurempaa. Uudellamaalla majoitus- ja ravintola-alojen palkkasumma on pienentynyt vuoden aikana 16,6 % ja muualla Suomessa alle puolet tästä eli 8,2 %.

Huhti-joulukuun 2020 palkkasummaa tarkasteltaessa voidaan havaita majoitus- ja ravintola-alan olleen suurin putoaja etenkin Uudellamaalla, jossa palkkasumma on pienentynyt 21,9 %. Muutos on selvästi enemmän kuin muualla Suomessa, missä vastaava vähennys on 14,3 %.

Virkistyspalveluissa Uudenmaan palkkasumman vähenemä on ollut pienempi, 11,2 %. Muualla Suomessa tämä luku on ollut hieman suurempi, 12,4 %. Uudellamaalla muilla toimialoilla suuria putoajia vuonna 2020 ovat olleet etenkin logistiikan (13,3 %) ja tukipalveluiden (9,7 %) palkkasummat.

Majoitus- ja ravintola-alan sekä virkistyspalveluyritysten liikevaihto on vuonna 2020 pudonnut paljon, noin 30–50 %, kun verrataan edelliseen vuoteen Uudellamaalla ja muualla Suomessa. Näiden toimialojen liikevaihdon suuruus on kuitenkin selvästi pienempi kuin suurimpien kaupan ja teollisuuden toimialojen, joissa pienempi suhteellinen pudotus merkitsee euromääräisesti suurempaa pudotusta.

Pienituloisten työllisten lukumäärä edelleen laskussa

Työllisten lukumäärä on jatkanut laskuaan. Yli 1000 euroa kuukaudessa ansaitsevia oli yli 4 % vähemmän helmikuussa 2021 kuin vuoden 2019 helmikuussa. Muualla maassa vastaava lasku on ollut hieman pienempää lähestyen kuitenkin 2 % pudotusta.  

Uudellamaalla yli 2500 euroa kuukaudessa ansaitsevien työllisten määrä on helmikuussa 2021 noussut lähelle vuoden 2019 lukemia. Kuitenkin suhteellisesti tarkasteltuna Uudenmaan työllisten lukumäärän muutos on hieman aleneva ja selvästi muuta maata alhaisempi. Tätä selittää etenkin palveluiden ja rakentamisen heikkenevä kehitys.

Lomautus- ja työttömyysjaksojen selvät huiput ovat ajoittuneet vuoden 2020 maaliskuun loppupuolelta kesäkuulle. Tilanne on säilynyt melko maltillisena vuoden 2021 alun osalta. Uudellamaalla vuonna 2020 tilanne huononi lomautusten ja työttömyyden osalta etenkin suurimmissa kaupungeissa ja kunnissa.

Kelan työttömyysturvaa hakeneiden ravintola-alalla työskentelevien määrä on noussut erittäin paljon Uudellamaalla, kun verrataan vuoden 2020 tietoja edelliseen vuoteen. Se on ollut suurin yksittäinen ammattiryhmä työttömyysturvan hakijoissa.

Majoitus- ja ravintola-alan tilanne näyttäytyy vaihtelevana työttömyysturva- ja toimeentulohakemusten määrinä viiden suurimman toimialan mukaan tarkasteltuna, kun katsotaan tilannetta kunnittain ja verrataan vuosia 2019 ja 2020.

Työttömyysturva- ja toimeentulotukihakemusten määrien mukaan tarkasteltuna majoitus- ja ravintola-ala on korostunut ja kasvanut etenkin Hangossa, Porvoossa, Raaseporissa, Espoossa, Vantaalla ja Vihdissä. Virkistyksen toimiala ei missään kunnassa ole noussut viiden suurimman toimialan joukkoon.

Uudenmaan tilanneraportti kuvaa koronakriisin vaikutuksia talouteen, työllisyyteen ja yrityksiin

Kahden viikon välein Helsinki School of Economicsin (Helsinki GSE:n) julkaiseman Uudenmaan tilanneraportin avulla alueen kunnat ja muut toimijat pystyvät seuraamaan yhä tarkemmin koronakriisin etenemistä. Tilannehuoneen Uudenmaan raportti julkaistaan kevään ajan sekä Helsinki GSE:n että Uudenmaan liiton verkkosivuilla. 

Lue uutinen 8.4. julkaistusta raportista ja analyysia tilanteesta Helsinki GSE:n sivuilla (avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Tutustu raporttiin Helsinki GSE:n sivuilla (valitse Uusimaa_state-kansio)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Tilastotorstaissa kuullaan tuoreita tietoja koronan vaikutuksista

Tilastotorstai-tapahtumissa esitellään samana päivänä julkaistun Uudenmaan tilanneraportin tietoja ja keskustellaan koronan vaikutuksista eri teemoihin. 

Koronan vaikutukset kulttuuriin ja tapahtumiin oli aiheena Tilastotorstai-tapahtumassa 8.4. Tapahtumateollisuus ry:n johtaja Kati Kuusisto sekä kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö Kulta ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen kertoivat, miltä tilanne näyttää omien havaintojen valossa ja mitä ajatuksia tuoreista tiedoista nousi.

Juuri julkaistut tiedot koronan vaikutuksista Uudenmaan talouteen, työllisyyteen ja yrityksiin esitteli Antti Valkonen Helsinki GSE:sta.

Lisätietoja:

Ari Lainevuo

Tutkimuspäällikkö

+358 50 363 1657

Älykäs erikoistuminen – Ihmisten kaupunki, Reciprocity+, Nopea laajakaista, Uudenmaan liiton tietopalvelut

Professori, akateeminen johtaja Otto Toivanen, Helsinki Graduate School of Economics, puh. 050 353 7651, otto.toivanen@aalto.fi

Avainsanat:

ElinkeinotTilastot
Kaikki uutiset