Siirry sisältöön
Haku
Artikkeli

Matti Vanhanen Tilastotorstain vieraana: Onko EU:n elvytyspaketti avain uuteen nousuun

Kasvokuva Matti Vanhasesta.

Kevään viimeisessä Tilastotorstaissa tehtiin yhteenvetoa talouden kehityksestä koronakevään myllerryksessä. Saimme ex-valtiovarainministeri, kansanedustaja Matti Vanhasen mukaan pohtimaan, miten Uudenmaan talous saadaan uuteen nousuun koronan jälkeen. Tilastoja esitteli Helsinki GSE:n (Helsinki Graduate School of Economics) akateeminen johtaja, professori Otto Toivanen.

Vanhanen kiitteli kuntia siitä, että valtion velkarahalla on koronahaasteissa onnistuttu pitämään yllä yhteiskunnan perustoimintojen hoitaminen, eikä lomauttamisiin ole löytynyt liipasinherkkyyttä. Olemassa olevat palvelut on pystytty turvaamaan.

Vanhanen tähdensi, että EU:n elvytyspaketilla sen sijaan pyritään luomaan uutta. Paketin kokoluokkaa ei tule Suomen kohdalla yliarvioida, hän sanoi. Kokonaissumma on hieman alle kolme miljardia euroa lähivuosina. Ohjelmia on Vanhasen mukaan suunniteltu niin, että vipuvoimaksi saadaan mahdollisimman paljon yksityistä rahaa.

Elvytyspaketti suuntautuu ennen kaikkea energiasektorille investointien tukemiseen ja digitalisaation edistämiseen.

– Uskon, että tällä on vaikutusta yritysten kasvun kannalta. Suomessa on verraten paljon sellaista teknologiaa, jota tarvitaan vihreässä siirtymässä sekä meillä että muualla Euroopassa, Vanhanen korosti.

Maakuntajohtaja Ossi Savolainen kiitteli Vanhasta siitä, että aluepolitiikkaa ei ole sotkettu ohjelman valmisteluun. Savolainen piti hyvänä sitä, että lähes 200 miljoonaa euroa tullaan ohjaamaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.

Sen sijaan ohjelman sisällöstä Savolaiselta kuultiin kritiikkiä. Uudellamaalla valmisteltiin alkuperäisen ohjeistuksen mukaan lista nopeasti toteutettavista, suurista hankkeista. Vaikuttavuuteen tähtäävät 35 hanketta linjattiin vihreän siirtymän ja digitalisaation tavoitteisiin. Nyt ohjelman hanke-esitykset vaikuttavat koostuvan pienemmistä puroista ja isoja hankkeita ei ehkä pystytäkään kokonaisvaltaisesti toteuttamaan, Savolainen harmitteli.

– Olisimme odottaneet selkeää priorisointia uudenlaisiin, innovatiivisiin hankkeisiin. Lisäksi näyttää siltä, että osa varoista menee jo ennen koronaa sovittujen toimintojen rahoittamiseen, Savolainen sanoi.

Vanhanen vastasi, että etenkin vihreän siirtymän sektorilla energiataloudessa on suurille hankkeille mahdollisuus. On toivottavaa, että hankkeiden kesken syntyy kilpailua siitä, miten parhaiten saavutetaan vaikutuksia ilmastonmuutokseen. Hankkeille on märitelty tavoitteet ja indikaattorit, jotka pitää saavuttaa.

Vanhanen muistutti, että rahat tulevat kansallisen budjetin ja lisäbudjettien kautta. Komissio myöntää varat vasta myöhemmin, kun tavoitteet on saavutettu.

– Se että tavoitteisiin pitää yltää, on omiaan patistamaan rahoitusta myöntäviä kansallisia viranomaisia, eri ministeriöitä ja niiden alaisia organisaatioita. Tämä mekanismi takaa, että rahoitus kohdentuu aidosti vaikuttaviin hankkeisiin, Vanhanen sanoi.

Maakuntien jaettavaksi elvytyspaketin varoja ei ole tulossa, jotta myös aidosti valtakunnalliset hankkeet saadaan rahoituksen piiriin.

Uusi normaali ja sen monet vaikutukset

Vanhanen heitti tilastojen seuraajille haasteeksi tarkkailla, mitä etätyön vakiintuminen koronan jälkeen tulee merkitsemään. On pohdittu, että esimerkiksi valtiolla voidaan selvitä puolella toimistotilamäärällä nykyiseen verrattuna, joten on syytä seurata tarkkaan, mitä toimitilamarkkinoilla tapahtuu ja miten se tulee vaikuttamaan, hän sanoi. Jatkossa merkittävä osa työstä tullaan tekemään etänä ja Teams-palaverit vähentävät myös matkustustarvetta.

– Käytännössä etätyön yleistyminen johtaa siihen, että toimistotilaa tarvitaan vähemmän ja osaa liiketiloista uhkaa sulkeminen, ja että keskustojen lounasravintoloiden käyttö vähenee ja ihmiset kuluttavat rahaa työpaikka-alueiden sijaan asuinalueillaan. Miten autioituvien kaupunkikeskustojen käy ja miten lisääntyvä arkipalvelujen tarve hoidetaan asuinalueilla. Entä mitä tapahtuu joukkoliikenteelle ja liikenteen investointitarpeille, jos neljäsosa työmatkaliikenteestä jää pois, Vanhanen aprikoi.

Vanhanen mainitsi, että toisaalta positiivista on, että hallituksen tavoitteesta vähentää liikenteen päästöjä on koronan myötä kuittautunut jopa kolmannes.

Ossi Savolainen heitti ilmoille vastakysymyksen. Mitä jos keskustojen tyhjillään olevat toimistotilat muutetaankin asunnoiksi. Silloin voi tapahtua käänteinen ilmiö ja ihmiset hakeutuvat asumaan palvelujen äärelle keskustoihin.

Johtopäätöksenä Vanhanen peräänkuulutti maankäyttö- ja rakennuslakiuudistuksessa kunnille nykyistä yksikertaisempaa menetelmää kaavamuutosten tekemiseen. Myös kiinteistöjen käyttötarkoitusta on pystyttävä muuttamaan joustavasti.

Tuoreen tiedon avaaminen synkän koronapilven hopeareunus

Professori Otto Toivanen kertoi tilastojen valossa, että Suomen talous on pärjännyt yllättävän hyvin koronan kurimuksessa. Eriytymistä on kuitenkin havaittavissa, ja heikoimmassa asemassa olevat kärsineet eniten, niin yksilöt kuin toimialatkin.

Uusimaa on saanut koronan vaikutuksista siipeensä enemmän kuin muu maa. Erityisesti työllisten määrän elpyminen laahaa selvästi muuta Suomea jäljessä. Varsinkin pienituloisia ja alle kolmekymppisiä on joutunut pois työmarkkinoilta. Toimeentulotukea hakeneita on noin neljännes enemmän kuin aiempina vuosina.

Yrittäjiltä löytyy kuitenkin Toivasen mukaan vielä uskoa tulevaisuuteen. Hän kertoi, että jo viime syksynä yrityksiä on alkanut tulla enenevässä määrin markkinoille ja että sama kehitys on jatkunut kevään aikana. Tilastojen kuntakohtaisesta aineistosta hän nosti esimerkiksi Vanhasen kotikunnan Nurmijärven.

Tilastotuotannon osalta Toivanen näki synkässä koronapilvessä hopeareunuksen. Ajankohtaista julkisen sektorin tietoa on jaettu ennen näkemättömällä tavalla. Kyse on tiedosta, jota on muutoinkin kerätty, mutta nyt tuore tieto on tuotu julkiseksi ilman, että on tarvittu lakimuutoksia tai isoja rahavirtoja.

– On ollut pakottava tarve nähdä mitä tapahtuu. Tämä on vaatinut asennemuutosta, jota esimerkiksi Uudenmaan liitto on hienosti edustanut kutsumalla yleisöä avoimeen, kahden viikon välein pidettävään Tilastotorstai-tapahtumaan, Toivanen kiitteli.

Kevään aikana järjestetyt tapahtumat on mahdollistanut taloustieteen tutkimukseen erikoistunut Helsinki GSE, joka on ansiokkaasti julkaissut pilottina Uudenmaan tilanneraportit.

Toistaiseksi viimeisen, kuudennen Tilastotorstain juontanut Uudenmaan liiton aluekehitysjohtaja Juha Eskelinen sanoi, että yhteistyö on ollut todella hyvää, mutta vielä ei ole päätöksiä siitä, saavatko tilastotapahtumat jatkoa syksyllä.

– Tilastotorstaimme ovat keränneet paljon yleisöä ja ne ovat herättäneet myös mediakeskustelua. Kohtuullisen reaaliaikaiselle aluetalouden tiedolle on jatkossakin tarvetta, Eskelinen mainitsi lupaavasti.

Avainsanat:

TapahtumatTilastot
Kaikki uutiset