Meriliikenteen kasvu ja vihreä siirtymä lisäävät painetta Suomenlahdella
Suomen merialuesuunnitelma päivitetään vuosina 2024–2027. Tavoitteena on sovittaa yhteen merialueiden erilaisia käyttötarpeita niin elinkeinojen kuin ympäristön näkökulmasta. Suomenlahden alueen suunnittelutyöstä vastaavat Uudenmaan ja Kymenlaakson liitot.
Yhteistä merenkäytön visiota on rakennettu kuluvan vuoden ajan – kevään toimialatapaamisissa sekä syksyn kansallisissa ja alueellisissa vuorovaikutusfoorumeissa. Työskentelyn pohjana toimivat merialuesuunnitelman kolme läpileikkaavaa teemaa: huoltovarmuus ja turvallisuus, ilmastoviisas suunnittelu sekä merellinen monikäyttö.
Suomenlahdella haetaan tasapainoa luonnon ja elinkeinojen välillä
Uudenmaan ja Kymenlaakson alueen merelliset toimijat kohtasivat Suomenlahden aluefoorumissa syyskuussa.
Keskusteluissa nähtiin, että meriluonnon hyvinvointi ja ekologisten yhteyksien turvaaminen ovat Suomenlahden kehittämisen keskeisiä lähtökohtia. Esiin nostettiin myös luontomatkailun ja virkistyskäytön tärkeä rooli sekä luontopositiivisen ja uudistavan matkailun mahdollisuudet alueen vahvuuksina.
Satamien toiminta ja sujuva meriliikenne tunnistettiin koko Suomenlahden kannalta välttämättömiksi. Osallistujat kuitenkin painottivat, että liikenteen kasvu, kalankasvatuksen laajentuminen ja vihreän siirtymän rakentamishankkeet voivat lisätä paineita meriekosysteemille ja kilpailla virkistys- ja suojelutavoitteiden kanssa.
Laajamittaisen merituulivoiman puuttumisen suunnitelmista todettiin jättävän Suomenlahdelle enemmän tilaa luonnolle ja virkistykselle. Pitkällä aikavälillä tuulivoimaa pidettiin kuitenkin mahdollisena tarkastelukohteena energian huoltovarmuuden näkökulmasta.
Lisäksi keskusteluissa nousi esiin saariston saavutettavuuden parantaminen niin asukkaiden kuin matkailuelinkeinojen näkökulmasta. Saariston elinvoimaisuus, virkistysmahdollisuudet ja elävät kulttuuriympäristöt vahvistavat mahdollisissa poikkeustilanteissa myös henkistä kriisinkestävyyttä.
Monikäyttö eli eri toimintojen alueellinen keskittäminen nähtiin toimivana ratkaisuna silloin, kun se jättää tilaa luontoarvoille ja virkistyskäytölle. Satamien hyvät yhteydet tarjoavat jo luontaisen pohjan tällaiselle kehittämiselle.
Merenkäytön visiosta kohti luonnosta
Merialuesuunnitelman visiovaiheen vuorovaikutuksen antia hyödynnetään ensi vuoden alussa, kun siirrytään valmistelemaan ensimmäistä suunnitelmaluonnosta. Merialuesuunnitelma laaditaan kolmessa alueellisessa osassa, merialueiden erityispiirteet huomioiden. Edellinen merialuesuunnitelma valmistui vuonna 2020.
Lisätietoja:
Suvi Silvennoinen
Erityisasiantuntija
suvi.silvennoinen@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavojen osallisuus, vuorovaikutus ja viestintä, merialuesuunnittelu. Kaavoituksen aluevastuu: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Nurmijärvi, Raasepori, Siuntio ja Vihti
Tutustu myös näihin
Uutinen
18.9.2025
Uusi selvitys pureutuu merellisten toimialojen aluetaloudellisiin vaikutuksiin Suomessa
Merellisten toimialojen taloudellinen merkitys ulottuu syvälle suomalaiseen yhteiskuntaan. Lisäksi merellisillä toimialoilla on merkittävä taloudellinen potentiaali osana energiamurrosta ja vihreää siirtymää.
Uutinen
27.8.2025
Merialueiden turvallisuus ja huoltovarmuus puntarissa – uusi selvitys avaa kolme tulevaisuuden skenaariota Itämerellä
Suomen merialuesuunnittelun koordinaatioryhmä on tilannut ja Capful toteuttanut juuri julkaistun selvityksen, joka käsittelee Suomen merialuesuunnittelun kriittistä roolia huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden tukemisessa.