Merialuesuunnittelulla sovitetaan yhteen merialueiden erilaisia käyttötarpeita niin merellisten elinkeinojen kuin ympäristön näkökulmasta.
Suomen kahdeksan rannikkomaakuntaa ovat laatineet yhdessä kolmiosaisen merialuesuunnitelman. Suomenlahden osuudesta vastaavat Uudenmaan ja Kymenlaakson liitot.
Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi merialuesuunnitelman osaltaan joulukuussa 2020. Ympäristöministeriö toimitti Suomen suunnitelman EU:n komissiolle keväällä 2021.
Toisen suunnittelukierroksen suunnittelu ja valmistelu on aloitettu. Suunnitteluyhteistyötä ohjaa koordinaatioryhmä, johon kuuluvat rannikon maakuntien liittojen ja ympäristöministeriön edustajat. Yhteistyötä koordinoi Varsinais-Suomen liitto.
Suomenlahden suunnitelmassa monia teemoja
Suomenlahden suunnitelmassa korostuvat meriliikenne ja satamat, matkailu ja virkistys, kulttuuriperintö, kalastus ja vesiviljely sekä meriympäristön ja -luonnon vaaliminen. Huomiota kiinnitetään myös maanpuolustukseen, merialueen ominaispiirteisiin sekä maan ja meren vuorovaikutukseen.
Merialuesuunnitelma laadittiin laajassa yhteistyössä, ja se toimii hyvänä lähtötietona muulle suunnittelulle kuten kaavoitukselle ja eri sektorien viranomaisten toimille. Yhteistyössä tieto merestä lisääntyy ja sen kestävään käyttöön kiinnitetään huomiota.
Sukella Suomenlahden erityispiirteisiin tutkimalla tarinakarttaa, joka yhdistää tekstiä, karttoja, kuvia ja videota.
Merialuesuunnittelun yhteistyö jatkuu
- Uudenmaan liitto ja muut Suomen rannikkomaakunnat jatkavat yhteistyötä ensimmäisen kierroksen suunnitelman toteuttamiseksi. Samalla on aloitettu valmistautuminen seuraavaan suunnittelukierrokseen.
- Kaikissa EU:n merenrantavaltioissa laaditaan myös merenhoitosuunnitelmat. Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa 2021 Suomen merenhoitosuunnitelman ja siihen kuuluvan toimenpideohjelman vuosille 2022–2027. Merenhoidon tavoitteena on meren hyvän tilan saavuttaminen. Koska myös merialuesuunnittelussa tarvitaan merenhoidossa koottavia tietoja meren tilasta, tavoitteena on jatkossa ajoittaa ja yhteensovittaa seuraava merialuesuunnittelun kierros entistä paremmin merenhoidon suunnitteluun.
- Merialuesuunnittelun ja eri toimijoiden välinen yhteistyö on tärkeää. Vaikutamme kansallisissa ja kansainvälisissä sidosryhmissä. Keskeisiä aiheita ovat jatkossa muun muassa lisääntyvä paine merialueiden käyttämiseen ja ilmastonmuutokseen vastaaminen merialuesuunnittelun keinoin.
- Rannikon maakuntien liitot ja ympäristöministeriö ovat mukana Itämeren ja Pohjanmeren valtioiden hankkeessa Emerging ecosystem-based Maritime Spatial Planning topics in North and Baltic Seas Region (eMSP NBSR). Lue lisää hankkeen verkkosivuilta.
- EU:n biodiversiteettistrategia koskee myös merialueita. Se asettaa tarpeen tarkastella suunnitelmaa ja sen toteuttamista myös tämän tavoitteen osalta.
- Tutustu myös merialuesuunnittelun yhteistyösivustoon www.merialuesuunnittelu.fi
Taustalla laki
Merialuesuunnittelua tehdään kaikissa EU:n rannikkovaltioissa ja se perustuu EU:n merialuesuunnitteludirektiiviin. Suomessa siitä säännellään maankäyttö- ja rakennuslaissa.(Siirryt toiseen palveluun)
Merialuesuunnitteludirektiivin tarkoituksena on edistää EU:n meripolitiikan ja sinisen kasvun strategian mukaisesti merialueiden kestävää talouskasvua, merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ekosysteemien suojelua tilanteessa, jossa merialueen käyttö ja ihmispaineet lisääntyvät. Merialuesuunnitelmien avulla halutaan sovittaa yhteen merialueille kohdistuvia eri intressejä ja ehkäistä ennakolta niiden välisiä ristiriitoja. Eri toimintojen yhteensovittamisella pyritään myös saavuttamaan synergiaetuja merellisten käyttömuotojen välillä.
Tutustu myös
Luonto ja kulttuuriympäristöt
Uudellamaalla rakennetaan ja hyödynnetään luonnonvaroja, ja samalla pyritään vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteisiin. Tuemme Uudenmaan liitossa luonnon monimuotoisuutta monien muutosten keskellä.
Lisätietoja merialuesuunnittelusta:
Kaarina Rautio
Suunnittelupäällikkö
kaarina.rautio@uudenmaanliitto.fi
Yhdyskuntatekninen huolto ja merialuesuunnittelu
Suvi Silvennoinen
Erityisasiantuntija
suvi.silvennoinen@uudenmaanliitto.fi
Uusimaa-kaava 2050, maakuntakaavojen osallisuus, vuorovaikutus ja viestintä, merialuesuunnittelu
Ajankohtaista
Uutinen
21.9.2022
Tiiviit asuinalueet jättävät tilaa myös luonnolle – Erilaisten asuinalueiden vaatimalla maapinta-alalla on merkitystä kestävyystavoitteiden kannalta
Väljät asuinalueet vaativat huomattavasti enemmän maapinta-alaa asukasta kohti kuin tiiviit asuinalueet. Usein tiivisti rakennettu asuinalue onkin väljää asumista kestävämpi vaihtoehto, ilmenee Uudenmaan liiton ja Helsingin kaupungin tekemästä tarkastelusta.
Uutinen
8.9.2022
Uudenmaan liitto ja kuntien kaavoittajat vaativat rakentamislain valmistelun keskeyttämistä
Hätäinen valmistelu, pirstaleinen kokonaisuus sekä huoli hajautumisen lisääntymisestä ja erilaisten alueiden kehittämisedellytyksistä. Näiden vuoksi Uudenmaan liitossa ja kunnissa katsotaan, että rakentamislain valmistelu olisi keskeytettävä kokonaan.
Sivu päivitetty viimeksi: 30.5.2022