Millaisilla ohjauskeinoilla turvaamme metsäluonnon ja hiilinielut?
Tulevan hallituskauden aikana on rakennettava uudenlainen liittolaisuus luonnon kanssa ja asetettava luonnonvarojen hyödyntämiselle ekologisesti kestävät rajat. Uudella hallituksella on mahdollisuus ohjata metsäsektoria uudistumaan niin, että arvonlisää voidaan ylläpitää samalla hakkuumääriä kohtuullistaen.
Lyhyen tähtäimen taloudellisten hyötyjen tavoittelun sijaan tulisi edistää metsäteollisuuden jalostusarvon nostoa. Lisäksi pitäisi uskaltaa ottaa käyttöön ohjauskeinot, jotka takaavat luonnon monimuotoisuuden ja hiilensidonnan riittävän huomioimisen metsätaloudessa.
Uudenmaan ja koko Suomen kunnianhimoiset tavoitteet luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi ja metsien hiilinielujen ylläpitämiseksi vaativat nopeita toimia. Nykyiset toimet jättävät meidät kauas tavoitteistamme, joten tarvitsemme uusia keinoja. Metsien intensiivinen käyttö on keskeinen syy niin metsäluonnon heikolle tilanteelle kuin maankäyttösektorin hiilinielujen notkahtamiselle.
Metsäsektorin arvonlisän kasvattamiseen riittää potentiaalia
On ymmärrettävää, että oikeutta metsien varsin vapaalle käytölle on haastavaa rajoittaa, koska metsäteollisuus on niin merkittävä Suomen taloudelle. Onkin syytä miettiä samanaikaisesti, miten alan tuottamaa arvonlisää voidaan ylläpitää ekologisesti ja ilmastollisesti kestävällä tavalla.
Useat tahot ovat tuoneet esiin, että metsäteollisuuden jalostusarvo on saatava nousuun. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden trendi on ollut päinvastainen – jalostusarvo käytettyä puukuutiota kohden on puolittunut. Myös arvonlisä kokonaisuudessaan on noin kolmanneksen pienempi kuin 2000-luvun alussa.
Luonnonvarakeskus arvioi alkuvuodesta julkaistussa selvityksessään(Siirryt toiseen palveluun), että Suomessa riittää potentiaalia metsäpohjaisen arvonlisän moninkertaistamiseen. Metsäbiotalouden tiedepaneelin terveisissä hallitusneuvottelijoille(Siirryt toiseen palveluun) korostuivat myös jalostusarvon nostamiseksi tarvittavat toimet. Niissä mainitaan muun muassa tarve tekniselle ja taloudelliselle analyysille kehittelyvaiheessa olevista innovaatioista sekä panosten kohdentaminen uusien teknologioiden demonstroimiseksi, joka mahdollistaa tulevat kaupallisen mittakaavan tuotannolliset investoinnit.
Merkille pantavaa on, että metsäteollisuuden tutkimus- ja kehittämismenot ovat vain 0,3–0,4 prosenttia liikevaihdosta.
Merkille pantavaa on, että metsäteollisuuden tutkimus- ja kehittämismenot ovat vain 0,3–0,4 prosenttia liikevaihdosta, kun muulla tehdasteollisuudella vastaava luku on noin kaksi prosenttia. Metsäsektorilla itsellään on suurin vastuu tilanteen parantamiseksi, mutta myös yhteiskunnan tulisi mahdollisuuksien mukaan tukea alan TKI-toimintaa ja investointien ohjautumista Suomeen.
Pienentyvät hiilinielut tulevat kalliiksi
Vaikka metsäteollisuus on tehnyt viime vuosina hyvää tulosta, tulee siihen vaaditulla hakkuutasolla olemaan myös hintalappunsa. Suomen maankäyttösektorin hiilinielujen jäädessä sitovan tavoitteen alle täytyy hillintätoimia kiristää muilla sektoreilla tai nieluyksiköitä ostaa.
Pienentyneiden hiilinielujen hyvittämisen hinnaksi on arvioitu noin 2–7 miljardia vuosina 2021–2025, jos hakkuut pysyvät nykytasolla. Asukasmääräosuuttaan suurempana veronmaksajana Uusimaa saa kokoaan suuremman taakan kannettavakseen, vaikka metsäsektori hyödyttää eniten muita alueita Suomessa.
Vaikka metsäsektorin arvonlisää onnistuttaisiin kasvattamaan, jäisivät hakkuiden pysyminen kestävissä rajoissa sekä metsäluonnon ja hiilinielujen tilanteen paraneminen hyvän uskon varaan ilman ohjauskeinoja.
Viimeisimpänä Suomen ympäristökeskus julkaisi raportin(Siirryt toiseen palveluun), jossa on esitelty erilaisia ohjauskeinoja hiilinielujen vahvistamiseksi sekä punnittu niiden vaikuttavuutta ja mahdollisia käyttöönoton haasteita. Taloudelliset ohjauskeinot tekevät hiilinielujen kasvattamisesta ja säilyttämisestä metsänomistajalle kannattavaa.
Ohjauskeinoja siis on, mutta uuden hallituksen tehtäväksi jää valita mitkä otetaan käyttöön.
Vaikka taloudelliset ohjauskeinot ovat usein sosiaalisesti hyväksyttäviä, tällaisten ohjauskeinojen käyttöönotto voi olla hidasta ja kallista. Metsien käyttöä voidaan ohjata myös lainsäädännöllä, joka on yhteiskunnalle edullisempaa ja toimeenpano suoraviivaista. Ohjauskeinoja siis on, mutta uuden hallituksen tehtäväksi jää valita mitkä otetaan käyttöön.
Metsäsektorin tulevaisuus vaatii rohkeita päätöksiä ja onnistuneita toimia
Yksi Uudenmaan hallitusohjelmatavoitteista on metsälain päivittäminen niin, että ekologinen ja ilmastollinen kestävyys tulisivat paremmin huomioiduksi. Metsien päätehakkuun ikä- ja läpimittarajojen sekä taimikonperustamisilmoitusten palauttamisella käyttöön pystyttäisiin vähentämään liian nuoriin metsiin tehtyjä päätehakkuita. Samalla helpotettaisiin uudistamisvelvoitteen täyttymisen valvontaa. Luonnon monimuotoisuutta lisääville rakennepiirteille, kuten lahopuulle ja lehtipuille, tulee asettaa tiedeperusteiset määrälliset tavoitteet.
Lain päivittämisen lisäksi on kannatettavaa kehittää taloudellisia ohjauskeinoja, joiden avulla voidaan lisätä luontoarvoja ja hiilensidontaa enemmän kuin laki vaatii. Toimiviksi todettujen METSO- ja HELMI-ohjelmien jatkaminen ja rahoituksen vahvistaminen ovat erityisen tärkeitä eteläisen Suomen luontoarvojen säilymiselle ja lisäämiselle. Luontoarvoiltaan kaikkein merkittävimpien kohteiden, kuten viimeisten vanhojen metsien, rajaamiseen talouskäytön ulkopuolelle on kiire löytää keinot.
Eikä sovi myöskään unohtaa monimuotoisten metsien arvoa meidän fyysisen ja psyykkisen terveyden ylläpitäjänä.
On huomioitava, että myös metsäsektorin tulevaisuus riippuu siitä, kuinka hyvin onnistumme metsäluonnon vaalimisessa. Monimuotoiset metsät ovat terveempiä ja vähemmän tuhoherkkiä, jolloin ne sietävät myös tulevaisuuden ilmasto-olosuhteita paremmin. Eikä sovi myöskään unohtaa monimuotoisten metsien arvoa meidän fyysisen ja psyykkisen terveyden ylläpitäjänä.
Maria Sirviö
Kirjoittaja on Uudenmaan liiton metsäasiantuntija, jolla on otsalamppu aina taskussa, koska tarve päästä pimeään metsään voi iskeä milloin tahansa.
Yhteystiedot: maria.sirvio@uudenmaanliitto.fi, puh. 040 612 7909
Tutustu myös näihin
Uutinen
21.11.2024
Kiertotalouden tulevaisuus kiinnosti Slushissa
Uudenmaan kiertotalouslaakson järjestämä kiertotalouden tulevaisuudennäkymiä luotaava oheistapahtuma Slushin avajaispäivänä toi yhteen kiertotalouteen keskittyneitä startup-yrityksiä, suuryrityksiä ja noin satapäisen yleisön. Tapahtuman paneelikeskusteluissa keskityttiin erityisesti pohjoismaisiin pörssiyrityksiin, tekoälyn tuomiin innovaatioihin tekstiili- ja rakennusalalla sekä ekosysteemien väliseen yhteistyöhön.
Artikkeli
11.11.2024
Kulttuurisilla sisällöillä vaikuttaminen on alikäytetty muutosvoima
Kulttuuriset sisällöt eivät synny tyhjiössä vaan yhteydessä ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon, maailmaan ja sen tapahtumiin. Teokset tarkastelevat aihettaan aina jostakin näkökulmasta; ei ole olemassa todellisuutta, jota voisi kuvata objektiivisesti. Kertominen, kuten myös kertomatta jättäminen, ovat valintoja, tietoisia tai tiedostamattomia.
Uutinen
29.10.2024
Uusimaa peräänkuuluttaa paikkaperustaisuutta EU:n tulevassa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmassa
Uusimaa alleviivaa, että EU:n tulevan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman tulee edistää alueellisia innovaatioekosysteemejä ja vahvistaa yhteistyötä koko TKI-arvoketjussa. Uudenmaan kannanotto EU:n seuraavaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan tuo esiin alueen TKI-toimijoiden tavoitteita.
Uutinen
24.10.2024
Selvitys avaa vihreän siirtymän mahdollisuuksia ja haasteita Uudellamaalla
Vihreän siirtymän hankkeet vyöryvät vauhdilla kuntiin. Jokainen kaavoittaja, virkamies ja päättäjä törmää aiheeseen tulevina vuosina – tai on jo törmännyt esimerkiksi aurinkovoimalan tai vetyhankkeen muodossa.