Millaisilla ohjauskeinoilla turvaamme metsäluonnon ja hiilinielut?
Tulevan hallituskauden aikana on rakennettava uudenlainen liittolaisuus luonnon kanssa ja asetettava luonnonvarojen hyödyntämiselle ekologisesti kestävät rajat. Uudella hallituksella on mahdollisuus ohjata metsäsektoria uudistumaan niin, että arvonlisää voidaan ylläpitää samalla hakkuumääriä kohtuullistaen.
Lyhyen tähtäimen taloudellisten hyötyjen tavoittelun sijaan tulisi edistää metsäteollisuuden jalostusarvon nostoa. Lisäksi pitäisi uskaltaa ottaa käyttöön ohjauskeinot, jotka takaavat luonnon monimuotoisuuden ja hiilensidonnan riittävän huomioimisen metsätaloudessa.
Uudenmaan ja koko Suomen kunnianhimoiset tavoitteet luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi ja metsien hiilinielujen ylläpitämiseksi vaativat nopeita toimia. Nykyiset toimet jättävät meidät kauas tavoitteistamme, joten tarvitsemme uusia keinoja. Metsien intensiivinen käyttö on keskeinen syy niin metsäluonnon heikolle tilanteelle kuin maankäyttösektorin hiilinielujen notkahtamiselle.
Metsäsektorin arvonlisän kasvattamiseen riittää potentiaalia
On ymmärrettävää, että oikeutta metsien varsin vapaalle käytölle on haastavaa rajoittaa, koska metsäteollisuus on niin merkittävä Suomen taloudelle. Onkin syytä miettiä samanaikaisesti, miten alan tuottamaa arvonlisää voidaan ylläpitää ekologisesti ja ilmastollisesti kestävällä tavalla.
Useat tahot ovat tuoneet esiin, että metsäteollisuuden jalostusarvo on saatava nousuun. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden trendi on ollut päinvastainen – jalostusarvo käytettyä puukuutiota kohden on puolittunut. Myös arvonlisä kokonaisuudessaan on noin kolmanneksen pienempi kuin 2000-luvun alussa.
Luonnonvarakeskus arvioi alkuvuodesta julkaistussa selvityksessään(Siirryt toiseen palveluun), että Suomessa riittää potentiaalia metsäpohjaisen arvonlisän moninkertaistamiseen. Metsäbiotalouden tiedepaneelin terveisissä hallitusneuvottelijoille(Siirryt toiseen palveluun) korostuivat myös jalostusarvon nostamiseksi tarvittavat toimet. Niissä mainitaan muun muassa tarve tekniselle ja taloudelliselle analyysille kehittelyvaiheessa olevista innovaatioista sekä panosten kohdentaminen uusien teknologioiden demonstroimiseksi, joka mahdollistaa tulevat kaupallisen mittakaavan tuotannolliset investoinnit.
Merkille pantavaa on, että metsäteollisuuden tutkimus- ja kehittämismenot ovat vain 0,3–0,4 prosenttia liikevaihdosta.
Merkille pantavaa on, että metsäteollisuuden tutkimus- ja kehittämismenot ovat vain 0,3–0,4 prosenttia liikevaihdosta, kun muulla tehdasteollisuudella vastaava luku on noin kaksi prosenttia. Metsäsektorilla itsellään on suurin vastuu tilanteen parantamiseksi, mutta myös yhteiskunnan tulisi mahdollisuuksien mukaan tukea alan TKI-toimintaa ja investointien ohjautumista Suomeen.
Pienentyvät hiilinielut tulevat kalliiksi
Vaikka metsäteollisuus on tehnyt viime vuosina hyvää tulosta, tulee siihen vaaditulla hakkuutasolla olemaan myös hintalappunsa. Suomen maankäyttösektorin hiilinielujen jäädessä sitovan tavoitteen alle täytyy hillintätoimia kiristää muilla sektoreilla tai nieluyksiköitä ostaa.
Pienentyneiden hiilinielujen hyvittämisen hinnaksi on arvioitu noin 2–7 miljardia vuosina 2021–2025, jos hakkuut pysyvät nykytasolla. Asukasmääräosuuttaan suurempana veronmaksajana Uusimaa saa kokoaan suuremman taakan kannettavakseen, vaikka metsäsektori hyödyttää eniten muita alueita Suomessa.
Vaikka metsäsektorin arvonlisää onnistuttaisiin kasvattamaan, jäisivät hakkuiden pysyminen kestävissä rajoissa sekä metsäluonnon ja hiilinielujen tilanteen paraneminen hyvän uskon varaan ilman ohjauskeinoja.
Viimeisimpänä Suomen ympäristökeskus julkaisi raportin(Siirryt toiseen palveluun), jossa on esitelty erilaisia ohjauskeinoja hiilinielujen vahvistamiseksi sekä punnittu niiden vaikuttavuutta ja mahdollisia käyttöönoton haasteita. Taloudelliset ohjauskeinot tekevät hiilinielujen kasvattamisesta ja säilyttämisestä metsänomistajalle kannattavaa.
Ohjauskeinoja siis on, mutta uuden hallituksen tehtäväksi jää valita mitkä otetaan käyttöön.
Vaikka taloudelliset ohjauskeinot ovat usein sosiaalisesti hyväksyttäviä, tällaisten ohjauskeinojen käyttöönotto voi olla hidasta ja kallista. Metsien käyttöä voidaan ohjata myös lainsäädännöllä, joka on yhteiskunnalle edullisempaa ja toimeenpano suoraviivaista. Ohjauskeinoja siis on, mutta uuden hallituksen tehtäväksi jää valita mitkä otetaan käyttöön.
Metsäsektorin tulevaisuus vaatii rohkeita päätöksiä ja onnistuneita toimia
Yksi Uudenmaan hallitusohjelmatavoitteista on metsälain päivittäminen niin, että ekologinen ja ilmastollinen kestävyys tulisivat paremmin huomioiduksi. Metsien päätehakkuun ikä- ja läpimittarajojen sekä taimikonperustamisilmoitusten palauttamisella käyttöön pystyttäisiin vähentämään liian nuoriin metsiin tehtyjä päätehakkuita. Samalla helpotettaisiin uudistamisvelvoitteen täyttymisen valvontaa. Luonnon monimuotoisuutta lisääville rakennepiirteille, kuten lahopuulle ja lehtipuille, tulee asettaa tiedeperusteiset määrälliset tavoitteet.
Lain päivittämisen lisäksi on kannatettavaa kehittää taloudellisia ohjauskeinoja, joiden avulla voidaan lisätä luontoarvoja ja hiilensidontaa enemmän kuin laki vaatii. Toimiviksi todettujen METSO- ja HELMI-ohjelmien jatkaminen ja rahoituksen vahvistaminen ovat erityisen tärkeitä eteläisen Suomen luontoarvojen säilymiselle ja lisäämiselle. Luontoarvoiltaan kaikkein merkittävimpien kohteiden, kuten viimeisten vanhojen metsien, rajaamiseen talouskäytön ulkopuolelle on kiire löytää keinot.
Eikä sovi myöskään unohtaa monimuotoisten metsien arvoa meidän fyysisen ja psyykkisen terveyden ylläpitäjänä.
On huomioitava, että myös metsäsektorin tulevaisuus riippuu siitä, kuinka hyvin onnistumme metsäluonnon vaalimisessa. Monimuotoiset metsät ovat terveempiä ja vähemmän tuhoherkkiä, jolloin ne sietävät myös tulevaisuuden ilmasto-olosuhteita paremmin. Eikä sovi myöskään unohtaa monimuotoisten metsien arvoa meidän fyysisen ja psyykkisen terveyden ylläpitäjänä.
Maria Sirviö
Kirjoittaja on Uudenmaan liiton metsäasiantuntija, jolla on otsalamppu aina taskussa, koska tarve päästä pimeään metsään voi iskeä milloin tahansa.
Yhteystiedot: maria.sirvio@uudenmaanliitto.fi, puh. 040 612 7909
Tutustu myös näihin
Uutinen
12.12.2024
Pohjoismainen vertailu: Suomalaiset pörssiyritykset johtavat siirtymää kohti kiertotaloutta
Suomalaiset pörssiyritykset ovat naapurimaita edellä kiertotaloudessa, mikä luo niille merkittävää kilpailuetua lähivuosina. Tämä käy ilmi laajassa kyselytutkimuksessa, joka suunnattiin kaikille Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssiyrityksille. Lähes 80 prosenttia haastatelluista yrityksistä arvioi kilpailijoidensa kehittävän merkittävästi kiertotaloustoimintaansa seuraavien viiden vuoden aikana suomalaisten yritysten johtaessa tällä hetkellä lähes kaikilla mittareilla.
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.
Uutinen
5.12.2024
Koheesiopolitiikan vaikuttavuus puhutti uusimaalaisia kansanedustajia
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta kokoontui eduskunnassa 3.12. Kokouksen aiheena oli koheesiopolitiikan tulevaisuus Etelä- ja Länsi-Suomen näkökulmasta katsottuna. Puhetta johti neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eemeli Peltonen (sd).
Uutinen
5.12.2024
Hiilestä luopuminen kaukolämmössä pudotti Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2023
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet 15 prosenttia edellisvuodesta, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tärkein syy pudotukselle ovat energiasektorin toimet. Uudenmaan myönteisen kehityksen takana on erityisesti kaukolämmön puhdistuminen ja sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen.