Mitä vaalitulos tarkoittaa Uudellemaalle?
![](https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2021/11/Juha-Eskelinen-6-1-1-1280x720.jpg)
Eduskuntavaalien tulos Uudellamaalla lienee kaikille jo selvä: kokoomus jatkaa suurimpana puolueena sekä Uudenmaan että Helsingin vaalipiireissä. Sosialidemokraatit on nyt kakkonen voitettuaan Helsingissä ja perussuomalaiset tulee kolmantena. Tappion karvasta kalkkia joutuivat nielemään vihreät sekä vasemmistoliitto.
Se mitä tämä tulos merkitsee Uudenmaan edunvalvonnalle ja intresseille on tietenkin vielä täysin hämärän peitossa ja tulee näkyviin vasta uuden hallituksen hallitusohjelmassa ja toteutetussa politiikassa.
Säästöjä edessä – Millainen tie valitaan?
Kenellekään ei liene epäselvää, että tulevat vuodet ovat taloudellisesti hyvin niukkoja ja jakovaraa on varsin vähän. Avainkysymys on se, että mikä kahdesta vaihtoehdosta valitaan: pelkkä säästämisen ja leikkausten tie vai sekä säästämisen että uuden kasvun tie.
Ensimmäisessä on vaarana investointien sakkaaminen ja sosiaalisen eriarvoisuuden kasvu, vaikka julkistalous saataisiinkin tasapainoon nopeammin. Toinen vaihtoehto tasapainottaa julkistalouden hitaammin, mutta säilyttää paremman mahdollisuuden uusille kasvun siemenille.
Ennakko-odotus vaalipuheiden perusteella on, että ensimmäisessä vaihtoehdossa hallituksen perusrungon muodostaisivat vaalien kaksi ensimmäistä puoluetta. Toinen vaihtoehto puhuisi enemmän sellaisen hallitusvaihtoehdon puolesta, että keskiviiva ylitettäisiin laajemmalla koalitiolla.
Oliko tuloksessa kyse arvojen ja identiteettien erosta vai aineellisten voimavarojen jaosta?
Aluepolitiikasta ja aluekehityksestä puhuttiin vaalitaistelun aikana varsin vähän. Keskusta yritti palauttaa sen poliittiselle agendalle ennen vuodenvaihdetta puhumalla erityistalousalueiden perustamisesta, mutta viesti ei oikein ottanut tuulta alleen. Silti Suomen poliittinen kartta muuttui kertaheitolla ja keskustan vihreän värin tilalla Suomen karttaa hallitsee perussuomalaisten sininen väri. Maa jakaantui liberaaliin ja vapaamieliseen etelään sekä konservatiiviseen itään ja pohjoiseen.
Lapissa vaalipiirin suurin puolue on perussuomalaiset. Siellä ei auttanut edes Paavo Väyrynen. Vihreiden varapuheenjohtaja Atte Harjanne on kirjoittanut, että tässä tapahtui alueiden kosto, vaikka aluepolitiikasta varsinaisesti ei vaaleissa puhuttukaan.
Jää nähtäväksi, oliko tässä ensisijaisesti kysymys arvojen ja identiteettien erosta vai aineellisten voimavarojen jaosta. Marinin hallitus nimittäin kyllä jakoi voimakkaasti valtion resursseja Itä- ja Pohjois-Suomelle, eikä edes se auttanut keskustan kannatusta nousuun. Joku murjaisikin tästä ennen vaaleja vitsin: ”Keskustalla oli kymmenen tavoitetta hallitukseen mennessään ja se sai niistä läpi yksitoista.”
Panostamalla Uuteenmaahan tuotetaan samalla kasvua ja hyvinvointia koko maahan
Miten vaalitulos tulee vaikuttamaan Uuteenmaahan? Mielessä on myös se, miten käy meidän neljän hallitusohjelmatavoitteemme: Uusimaa hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä, alueelliset TKI-panokset viiteen prosenttiin, työllisyysaste 80 prosenttiin ja valtionosuuksien oikeudenmukaisempi jako Uudenmaan kannalta.
Pessimismiin ei tietenkään pidä alistua, vaan tulee pyrkiä vaikuttamaan tulevan hallituksen hallitusohjelmaan.
Ilmastotavoitteen vaikeuskerroin tullee nousemaan ainakin liikenteen, maankäytön ja erityisesti luonnonvarojen, mukaan lukien metsän osalta. Kompromisseja toki hallitusneuvotteluissa tehdään, mutta tuskin kaikista tavoitteistaan perussuomalaisetkaan luopuvat.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnanpanosten lisäämisestä kaikki puolueet ovat olleet yksimielisiä parlamentaarisessa ryhmässä, mutta sen osalta piru piilee toteutuksen yksityiskohdissa. Kohdistetaanko yhteiskunnan panokset sinne, mistä tule hyöty on suurin? Vai ryhdytäänkö arvioimaan sitäkin joltain muulta, kuten alueellisen jaon kannalta?
Työllisyysasteen noston ja ylipäätään työvoiman saatavuuden kannalta Uudenmaan erityiskysymys on maahanmuuttopolitiikka ja kaikki se, mikä siihen vaikuttaa. Saatavuusharkintaa on tässä pidetty usein tärkeänä kysymyksenä, mutta entäpä jos siitä pystyttäisiinkin sopimaan, mutta nostettaisiin maahanmuuttajilta vaadittavia tulorajoja niin, että käytännössä tukittaisiin maahanmuuton tulovirta.
Valtionosuuksien uudelleenjaon kannalta ei juuri nyt tunnu siltä, että isoja muutoksia voisi olla tulossa, koska niin vahva oli Itä- ja Pohjois-Suomen protesti.
Pessimismiin ei tietenkään pidä alistua, vaan tulee pyrkiä vaikuttamaan tulevan hallituksen hallitusohjelmaan. Uudenmaan varsin yleisten tavoitteiden tasolta on kuitenkin edettävä kohti asioiden yksityiskohtaisempaa ruotimista ja vaihtoehtojen esittämistä.
Kirjoittaja työskentelee aluekehitysjohtajana Uudenmaan liitossa.
Tutustu myös näihin
![Merimaisema Helsingistä, logo Uudenmaan maakuntaparlamentti, Nylands landskapsparlament 31.10.-1.11.2024.](https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2024/06/Maakuntaparlamenttikuva-uutiseen-1280x720.jpg)
13.6.2024
Maakuntaparlamentti kutsuu lokakuun lopussa
Uudenmaan maakuntaparlamentti järjestetään tänä vuonna 31.10.–1.11. Tervetuloa mukaan maakunnan vuosittaiseen ykköstapahtumaan. Kannattaa jo merkitä ajankohta kalenteriin. Lähetämme ohjelman ja lisätietoa, kun avaamme ilmoittautumisen elokuun lopulla.
![Teksti: Reilusti eteenpäin -kirjoitussarja, Sofia Laine, Nuorisotutkimusseura. Kasvokuva kirjoittajasta.](https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2024/06/Reilusti-eteenpain-Laine-1280x720.jpeg)
12.6.2024
Nuoret ja tulevat sukupolvet ainoalla planeetallamme
Kun ajattelet nuoria ja nuoruutta nyt ja tulevaisuudessa, mitkä asiat saavat sinut kiitollisiksi? Ensimmäisenä ajattelen Nuorisobarometrin tulosta siitä, että valtaosalla suomalaisista nuorista menee onneksi edelleen hyvin. Voidaan ajatella, että tällä isolla joukolla on riittävästi resilienssiä, kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin sekä palautua haastavistakin tapahtumista, jatkaa kasvuaan kohti aikuisuutta varsin tyytyväisenä elämäänsä.
![Kasvokuva kirjoittajasta. Teksti Reilusti Eteenpäin -kirjoitussarja.](https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2024/06/Reilusti-eteenpain-3-1280x720.jpeg)
7.6.2024
Lukutaidon rapistumisessa heijastuu koko yhteiskunnan polarisaatio
Suomalaisnuorten lukeminen vähenee, kapenee ja heikkenee. Luultavasti myös aikuisten lukutaito on rapistunut viime vuosina, mutta sitä ei mitata samaan tapaan. Kun puhe kääntyy lukemiseen, ensimmäisenä ajatellaan kirjoja. Päivittäinen lukeminen on kuitenkin yleensä jotain ihan muuta, kirjoittaa Leaa Lakka.
![Kolmen hengen tapaaminen Dresdenissä ESRA-verkoston tapahtumassa. Kasvot kuvaajaan päin maakuntajohtaja Tuija Telén. Kuvaaja on Nikolai Schmidt.](https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2024/06/ESRA-kuva-1280x720.jpg)
6.6.2024
EU:n kilpailukykyiset alueet yhteistyöhön sirutuotannon tuplaamiseksi
Uusimaa on liittynyt Euroopan puolijohdealueiden verkostoon, jonka tavoitteena on vahvistaa puolijohde- ja mikroelektroniikkateollisuutta. ESRA on sitoutunut saavuttamaan Euroopan komission tavoitteen kaksinkertaistaa Euroopan osuus globaalista puolijohdetuotannosta.