Mitä vaalitulos tarkoittaa Uudellemaalle?
Eduskuntavaalien tulos Uudellamaalla lienee kaikille jo selvä: kokoomus jatkaa suurimpana puolueena sekä Uudenmaan että Helsingin vaalipiireissä. Sosialidemokraatit on nyt kakkonen voitettuaan Helsingissä ja perussuomalaiset tulee kolmantena. Tappion karvasta kalkkia joutuivat nielemään vihreät sekä vasemmistoliitto.
Se mitä tämä tulos merkitsee Uudenmaan edunvalvonnalle ja intresseille on tietenkin vielä täysin hämärän peitossa ja tulee näkyviin vasta uuden hallituksen hallitusohjelmassa ja toteutetussa politiikassa.
Säästöjä edessä – Millainen tie valitaan?
Kenellekään ei liene epäselvää, että tulevat vuodet ovat taloudellisesti hyvin niukkoja ja jakovaraa on varsin vähän. Avainkysymys on se, että mikä kahdesta vaihtoehdosta valitaan: pelkkä säästämisen ja leikkausten tie vai sekä säästämisen että uuden kasvun tie.
Ensimmäisessä on vaarana investointien sakkaaminen ja sosiaalisen eriarvoisuuden kasvu, vaikka julkistalous saataisiinkin tasapainoon nopeammin. Toinen vaihtoehto tasapainottaa julkistalouden hitaammin, mutta säilyttää paremman mahdollisuuden uusille kasvun siemenille.
Ennakko-odotus vaalipuheiden perusteella on, että ensimmäisessä vaihtoehdossa hallituksen perusrungon muodostaisivat vaalien kaksi ensimmäistä puoluetta. Toinen vaihtoehto puhuisi enemmän sellaisen hallitusvaihtoehdon puolesta, että keskiviiva ylitettäisiin laajemmalla koalitiolla.
Oliko tuloksessa kyse arvojen ja identiteettien erosta vai aineellisten voimavarojen jaosta?
Aluepolitiikasta ja aluekehityksestä puhuttiin vaalitaistelun aikana varsin vähän. Keskusta yritti palauttaa sen poliittiselle agendalle ennen vuodenvaihdetta puhumalla erityistalousalueiden perustamisesta, mutta viesti ei oikein ottanut tuulta alleen. Silti Suomen poliittinen kartta muuttui kertaheitolla ja keskustan vihreän värin tilalla Suomen karttaa hallitsee perussuomalaisten sininen väri. Maa jakaantui liberaaliin ja vapaamieliseen etelään sekä konservatiiviseen itään ja pohjoiseen.
Lapissa vaalipiirin suurin puolue on perussuomalaiset. Siellä ei auttanut edes Paavo Väyrynen. Vihreiden varapuheenjohtaja Atte Harjanne on kirjoittanut, että tässä tapahtui alueiden kosto, vaikka aluepolitiikasta varsinaisesti ei vaaleissa puhuttukaan.
Jää nähtäväksi, oliko tässä ensisijaisesti kysymys arvojen ja identiteettien erosta vai aineellisten voimavarojen jaosta. Marinin hallitus nimittäin kyllä jakoi voimakkaasti valtion resursseja Itä- ja Pohjois-Suomelle, eikä edes se auttanut keskustan kannatusta nousuun. Joku murjaisikin tästä ennen vaaleja vitsin: ”Keskustalla oli kymmenen tavoitetta hallitukseen mennessään ja se sai niistä läpi yksitoista.”
Panostamalla Uuteenmaahan tuotetaan samalla kasvua ja hyvinvointia koko maahan
Miten vaalitulos tulee vaikuttamaan Uuteenmaahan? Mielessä on myös se, miten käy meidän neljän hallitusohjelmatavoitteemme: Uusimaa hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä, alueelliset TKI-panokset viiteen prosenttiin, työllisyysaste 80 prosenttiin ja valtionosuuksien oikeudenmukaisempi jako Uudenmaan kannalta.
Pessimismiin ei tietenkään pidä alistua, vaan tulee pyrkiä vaikuttamaan tulevan hallituksen hallitusohjelmaan.
Ilmastotavoitteen vaikeuskerroin tullee nousemaan ainakin liikenteen, maankäytön ja erityisesti luonnonvarojen, mukaan lukien metsän osalta. Kompromisseja toki hallitusneuvotteluissa tehdään, mutta tuskin kaikista tavoitteistaan perussuomalaisetkaan luopuvat.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnanpanosten lisäämisestä kaikki puolueet ovat olleet yksimielisiä parlamentaarisessa ryhmässä, mutta sen osalta piru piilee toteutuksen yksityiskohdissa. Kohdistetaanko yhteiskunnan panokset sinne, mistä tule hyöty on suurin? Vai ryhdytäänkö arvioimaan sitäkin joltain muulta, kuten alueellisen jaon kannalta?
Työllisyysasteen noston ja ylipäätään työvoiman saatavuuden kannalta Uudenmaan erityiskysymys on maahanmuuttopolitiikka ja kaikki se, mikä siihen vaikuttaa. Saatavuusharkintaa on tässä pidetty usein tärkeänä kysymyksenä, mutta entäpä jos siitä pystyttäisiinkin sopimaan, mutta nostettaisiin maahanmuuttajilta vaadittavia tulorajoja niin, että käytännössä tukittaisiin maahanmuuton tulovirta.
Valtionosuuksien uudelleenjaon kannalta ei juuri nyt tunnu siltä, että isoja muutoksia voisi olla tulossa, koska niin vahva oli Itä- ja Pohjois-Suomen protesti.
Pessimismiin ei tietenkään pidä alistua, vaan tulee pyrkiä vaikuttamaan tulevan hallituksen hallitusohjelmaan. Uudenmaan varsin yleisten tavoitteiden tasolta on kuitenkin edettävä kohti asioiden yksityiskohtaisempaa ruotimista ja vaihtoehtojen esittämistä.
Kirjoittaja työskentelee aluekehitysjohtajana Uudenmaan liitossa.
Tutustu myös näihin
Uutinen
27.6.2025
Maakuntahallitus lausui kaavoitusta ohjaavan uuden alueidenkäyttölain luonnoksesta
Uudenmaan maakuntahallitus kokoontui 27. kesäkuuta. Maakuntahallitus antoi lausunnon uuden alueidenkäyttölain luonnoksesta. Uudenmaan liitto näkee merkittävän riskin siinä, että laki selvästi heikentäisi strategisten kaavatasojen eli maakuntakaavan ja yleiskaavan asemaa, vaikka tarve pitkäjänteiselle ja kestävälle kehityksen ohjaukselle vain kasvaa.
Uutinen
26.6.2025
Eurooppa-foorumissa keskustellaan yhteyksien merkityksestä alueiden hyvinvointiin ja turvallisuuteen muuttuvassa maailmassa
Etelä-Suomen maakunnat eli Varsinais-Suomi, Uusimaa, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala järjestävät Connecting Nordic – The Benefits of a More Integrated Nordic Region for Regional Economy and Security -tilaisuuden perjantaina 29. elokuuta klo 13.00–13.45.
Uutinen
24.6.2025
Tervetuloa Finnsight 2025 -tapahtuman Uudenmaan kisastudioon 25.9.
Sitran järjestämä ennakoinnin suurtapahtuma Finnsight 2025 kokoaa torstaina 25. syyskuuta yhteen maakunnat, kunnat, kaupungit ja muut Suomen tulevaisuutta rakentavat organisaatiot pohtimaan, millaisia tulevaisuuskuvia ja tekoja tarvitsemme. Uudenmaan liitto järjestää kisastudion tapahtuman yhteydessä toimistollaan Helsingin Pasilassa.
Uutinen
23.6.2025
Uudenmaan kannanotto: EU:ssa biotaloutta tulee kehittää luonnon kantokyvyn rajoissa
Euroopan komissio valmistelee parhaillaan uutta biotalousstrategiaa, jossa luodaan suuntaviivat toimivalle kiertotaloudelle, kestävälle tuotannolle, biopohjaisille tuotteille ja kulutukselle Euroopassa. Uudenmaan liitto on valmistellut yhteistyössä Helsinki EU Officen ja sidosryhmien kanssa kannanoton, johon on koottu näkemyksiä komission EU:n tulevaan biotalousstrategiaan.