Siirry sisältöön
Uudenmaan liitto Ajankohtaista Yhteystiedot
Haku
Artikkeli

Myös Ruotsissa rakennusalalla on käynnissä ajattelutavan muutos – Kiertotaloudessa tapahtuu paljon

Aurinkolasipäinen henkilö taustallaan asuinaluetta.

Robin Rushdi Al-Sàlehi esitteli talvella 2022 Metrex-verkoston ilmastoasiantuntijaryhmälle rakennusalan kiertotalouden tarpeita ja haasteita.

Uudenmaan liitto käyttää aktiivisesti erilaisia kansainvälisiä verkostoja hyväkseen kehittääkseen alueen ilmastotyötä. Verkostoista saadaan omaan ja muiden uusimaalaisten toimijoiden käyttöön uusinta tutkimustietoa ja muiden maiden toimijoiden kokemuksia ja näkökulmia. Esimerkiksi rakentamisen kiertotalouteen on saatu uutta perspektiiviä länsinaapuristamme Ruotsista.

Uudenmaan liiton Metrex-verkoston osana vetämä eurooppalainen ilmastoasiantuntijaryhmä(Siirryt toiseen palveluun) on yksi keskeisimmistä maankäytön suunnittelun kansainvälisistä verkostoista liitolle. Vuonna 2022 perustettu ryhmä on tähän mennessä käsitellyt muun muassa metropolialueiden roolia uusiutuvan energian tuottajina, donitsitalousmallin hyödyntämistä maankäytön suunnittelussa, yksityisautoilun vähentämisen mahdollisuuksia sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista. Metrex (The Network of European Metropolitan Regions and Areas) on yli 50 eurooppalaisen kaupunkiseudun yhteenliittymä, joka auttaa kaupunkeja, kaupunkiseutuja ja metropoleja suunnittelun ajankohtaisissa haasteissa.

Ilmastoasiantuntijaryhmässä on myös vaihdettu kokemuksia rakentamisen kiertotalouden edistämisestä ja prioriteeteista. Ruotsalainen Robin Rushdi Al-Sálehi on yhdyskuntasuunnittelija, joka työskentelee arkkitehtitoimisto Codesign AB:ssa. Hän on myös perustanut toimitilojen jakamista mahdollistavan Vakansa-alustan(Siirryt toiseen palveluun). Rushdi Al-Sàlehi esitteli talvella 2022 Metrex-verkoston ilmastoasiantuntijaryhmälle rakennusalan kiertotalouden tarpeita ja haasteita. Hän vastasi kysymyksiimme rakentamisen kiertotaloudesta.

Mikä on tulokulmasi rakennusalan ilmastosiirtymään?

Näkemykseni mukaan meidän ei oikeastaan tarvitse rakentaa uusia, hienoja ja kalliita uudisrakennuksia, vaan voimme käyttää paljon paremmin olemassa olevia tyhjiä tai alikäytettyjä rakennuksia. Näitä tyhjillään ja vajaakäytössä olevia tiloja on kaikkialla kaupungeissamme.

Mitkä ovat kestävän rakennusalan saavuttamisen suurimmat haasteet Ruotsissa?

Suurin haasteemme on se, että tarvitsemme paradigman muutoksen: miten ajattelemme, sanomme ja teemme asioita. Sen sijaan, että ajattelemme koko ajan uutta, tulisi meidän keskittyä olemassa olevaan. Meidän täytyy huolehtia siitä, mitä jo on. Rakennusalan on muututtava ja keskityttävä olemassa olevan rakennuskannan hallinnointiin uudisrakentamisen sijaan. Tämä on kuitenkin vaikeaa, koska alan ansaintalogiikka perustuu perinteiseen kiinteistökehittämiseen.

Mitkä ovat tärkeimpiä asioita, joita kunnat ja maakunnat Ruotsissa voivat tehdä?

Kaikista tärkeintä on, että kunnat ja maakunnat pysäyttävät tarpeettoman ja kestämättömän purkamisen. Tulevaisuuden talot on jo rakennettu ja tällä hetkellä siis puramme tulevaisuuttamme. Se ei voi jatkua. Siinä tapauksessa, että rakennus todella on tullut käyttöaikansa päähän, se täytyy purkaa niin, että osat voidaan käyttää uudelleen. Purkuluvissa pitäisi asettaa tähän liittyviä vaatimuksia ja jatkossa kaikkiin rakennuslupiin tulisi sisällyttää vaatimus rakennusten myöhemmästä uudelleenkäytöstä.

Onko sinulla ruotsalaisista kunnista tai maakunnista aloitteita, esimerkkejä tai oppeja, joista haluaisit vinkata suomalaisille toimijoille?

Ruotsissa tapahtuu nyt paljon ja monissa muissa maissa vielä enemmän. Ruotsissa olemme rakentamassa yhteistyössä uudelleenkäyttöketjuja, joissa on mukana kiinteistönomistajat, kunnat sekä rakennusalan toimijat, jotka vastaavat kierrätysmateriaaleista, välisäilytyksestä, laaduntarkastuksesta, suunnittelusta ja lopulta materiaalien uudelleenkäytöstä rakentamisessa.

Lisätietoja Metrex-verkoston ilmastoasiantuntijaryhmästä:

Ilona Mansikka

Kaavoituspäällikkö

+358 40 524 9186

Maakuntakaavoitusprosessin kehittäminen, Uusimaa-kaava 2050, Kaavoituksen aluevastuu: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa. Aluesuunnittelun johtaja Paula Autioniemen varahenkilö

Mariikka Manninen

Maakunta-arkkitehti

+358 40 721 4747

Alue- ja yhdyskuntarakenne, kasvun kestävä ohjaaminen, ympäristön voimavara- ja vetovoimatekijät. Kaavoituksen aluevastuu: Askola, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Sipoo ja Tuusula