Onko opiskelija Lapissa arvokkaampi kuin Uudellamaalla?
EU:n alue- ja rakennepolitiikan varojen jakamisesta maakuntien kesken on syntynyt kiista. Työ- ja elinkeinoministeriö on jakamassa EU:sta Suomeen saatua pottia niin, että mitä vähemmän alueella on ihmisiä, sitä enemmän sinne annetaan rahaa. Tämähän ei Suomessa ole mitään uutta.
Nuorison puolesta harmittaa
Uudellamaalla Metropolia Ammattikorkeakoulussa opiskelee 16 200 opiskelijaa. Rakennerahastoista kukin heistä saa laskennallisen 247 euroa. Tällä rahalla oppilaitos toteuttaa hankkeita.
Hanketoiminta on osa ammattikorkeakoulujen arvokasta aluekehittämistyötä. Samalla hankkeet auttavat opiskelijoita verkostoitumaan työelämään, tuottavat opinnäytetöitä ja mahdollistavat parhaiden mahdollisten oppimisympäristöjen, laitteiden, välineiden ja asiantuntijuuden hankkimisen oppilaitosten käyttöön. Todella tärkeää siis opintojen kannalta.
Lapin ammattikorkeakoulussa opiskelee vain 5 600 opiskelijaa, mutta heistä jokainen on ilmeisesti yli kolmetoista kertaa uusmaalaista nuorta arvokkaampi. Lapin AMK saa nimittäin rakennerahastorahaa 3437 euroa opiskelijaa kohti.
Minä en tätä epätasa-arvoa ymmärrä. Minun mielestäni jokaisella nuorella pitäisi olla sama pääsy siihen hyvään, jota EU antaa nuorillemme oppilaitosten kautta.
Vielä sietämättömämmäksi jakaumasta tekee se, että AMK-lain mukaisesti oppilaitos saa valtiolta perusopetukseen 0,75 senttiä lisärahaa kutakin sen saamaa EU-euroa kohden. Luvut siis pompsahtavat vielä hurjemmiksi!
Lapissa ammattikorkeakouluopiskelijaa kohden TEM:n rakennerahastoratkaisu tuottaa kokonaisuudessaan ällistyttävät 6016 euroa, kun uusmaalainen opiskelijatoveri joutuu tyytymään 432 euron laskennalliseen osuuteen. Luku perustuu tällä ohjelmakaudella maksettuun rahoitukseen.
Täysin poliittinen päätös
No, voimme tietysti lohduttautua sillä, että nuo hyvin koulutetut nuoret muuttavat ennemmin tai myöhemmin tänne Uudellemaalle, jossa työllistyvät. Kansakunnan kokonaisedun kannalta olisi kuitenkin parempi, jos resurssit, oppimisen kannalta keskeiset verkostot, välineet ja mahdollisuudet olisivat täysimääräisesti käytössä täällä, missä niitä tarvitaan kipeästi.
Kun Iltalehti kirjoitti asiasta (IL 2.9.2021(Avautuu uuteen ikkunaan, Siirryt toiseen palveluun)), työ- ja elinkeinoministeriö korosti, että aluekehitysrahojen jakaminen on täysin poliittinen päätös. Sen kyllä huomaa.
Ossi Savolainen
Tutustu myös näihin
Uutinen
29.8.2022
Uudenmaan maakuntahallitus: Suomi hukkaa mahdollisuutensa huonosti kohdennetuilla valtion tuilla
Uudenmaan liitto tilasi aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:ltä selvityksen ”Alueiden väliset resurssivirrat”, jossa tarkasteltiin valtion tukikokonaisuuksien jakautumista maakunnittain vuosina 2014–2021. Selvityksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että valtion rahoitusjärjestelmä ei tunnista kasvavien alueiden haasteita ja mahdollisuuksia, vaan perustuu ajastaan jälkeen jääneisiin jakokriteereihin.
Uutinen
15.8.2022
Kestävän kaupunkikehittämisen EAKR-rahoitushaku avoinna pääkaupunkiseudulla
Uudenmaan liitto on avannut kestävän kaupunkikehittämisen rahoitushaun pääkaupunkiseudun ekosysteemisopimusta toteuttaville hankkeille. Haku on avoinna 25.9. asti ja rahoitusta on jaossa 5,34 miljoonaa euroa. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tuki kestävään kaupunkikehittämiseen ohjataan ohjelmakaudella 2021–2027 valtion ja yliopistokaupunkien ekosysteemisopimusten kautta.