Onko opiskelija Lapissa arvokkaampi kuin Uudellamaalla?

EU:n alue- ja rakennepolitiikan varojen jakamisesta maakuntien kesken on syntynyt kiista. Työ- ja elinkeinoministeriö on jakamassa EU:sta Suomeen saatua pottia niin, että mitä vähemmän alueella on ihmisiä, sitä enemmän sinne annetaan rahaa. Tämähän ei Suomessa ole mitään uutta.
Nuorison puolesta harmittaa
Uudellamaalla Metropolia Ammattikorkeakoulussa opiskelee 16 200 opiskelijaa. Rakennerahastoista kukin heistä saa laskennallisen 247 euroa. Tällä rahalla oppilaitos toteuttaa hankkeita.
Hanketoiminta on osa ammattikorkeakoulujen arvokasta aluekehittämistyötä. Samalla hankkeet auttavat opiskelijoita verkostoitumaan työelämään, tuottavat opinnäytetöitä ja mahdollistavat parhaiden mahdollisten oppimisympäristöjen, laitteiden, välineiden ja asiantuntijuuden hankkimisen oppilaitosten käyttöön. Todella tärkeää siis opintojen kannalta.
Lapin ammattikorkeakoulussa opiskelee vain 5 600 opiskelijaa, mutta heistä jokainen on ilmeisesti yli kolmetoista kertaa uusmaalaista nuorta arvokkaampi. Lapin AMK saa nimittäin rakennerahastorahaa 3437 euroa opiskelijaa kohti.
Minä en tätä epätasa-arvoa ymmärrä. Minun mielestäni jokaisella nuorella pitäisi olla sama pääsy siihen hyvään, jota EU antaa nuorillemme oppilaitosten kautta.
Vielä sietämättömämmäksi jakaumasta tekee se, että AMK-lain mukaisesti oppilaitos saa valtiolta perusopetukseen 0,75 senttiä lisärahaa kutakin sen saamaa EU-euroa kohden. Luvut siis pompsahtavat vielä hurjemmiksi!
Lapissa ammattikorkeakouluopiskelijaa kohden TEM:n rakennerahastoratkaisu tuottaa kokonaisuudessaan ällistyttävät 6016 euroa, kun uusmaalainen opiskelijatoveri joutuu tyytymään 432 euron laskennalliseen osuuteen. Luku perustuu tällä ohjelmakaudella maksettuun rahoitukseen.
Täysin poliittinen päätös
No, voimme tietysti lohduttautua sillä, että nuo hyvin koulutetut nuoret muuttavat ennemmin tai myöhemmin tänne Uudellemaalle, jossa työllistyvät. Kansakunnan kokonaisedun kannalta olisi kuitenkin parempi, jos resurssit, oppimisen kannalta keskeiset verkostot, välineet ja mahdollisuudet olisivat täysimääräisesti käytössä täällä, missä niitä tarvitaan kipeästi.
Kun Iltalehti kirjoitti asiasta (IL 2.9.2021(Avautuu uuteen ikkunaan, Siirryt toiseen palveluun)), työ- ja elinkeinoministeriö korosti, että aluekehitysrahojen jakaminen on täysin poliittinen päätös. Sen kyllä huomaa.

Ossi Savolainen
Kirjoittaja on Uudenmaan maakuntajohtaja.
Yhteystiedot:
ossi.savolainen@uudenmaanliitto.fi, puh. 040 589 8415
Tutustu myös näihin

19.4.2023
Kohti kestäviä hankintoja – EAKR-rahoituksella uusi toimintamalli kunnille ja yrityksille
Julkisten hankintojen suunnitteluun on valmistunut uusi työkalu, joka auttaa kunnan hankintayksiköitä tekemään kestävämpiä ja markkinalähtöisempiä hankintoja ja joka helpottaa yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin. Uudenmaan liitto tuki mallin kehittämistä EAKR-rahoituksella.

17.4.2023
Uudeltamaalta 12 hanketta saamassa EAKR-rahoitusta
Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) Etelä-Suomen rahoitushakuun saatiin Uudeltamaalta kolmekymmentä hankehakemusta. Näistä Uudenmaan maakunnan yhteistyöryhmä ja sen sihteeristö esittävät rahoitettavaksi kahtatoista hanketta.