Pääradan hankkeet kriittisiä koko maalle
Tammikuinen valtiovarainministeriön selvitys suurten ratahankkeiden rahoituksesta osoitti, että kaikkien uusien nopeiden ratojen toteuttamiseen ei tule löytymään rahoitusta. Siksi on oltava rohkeutta keskittyä niihin hankkeisiin, jotka ovat toteuttamiskelpoisia, ja keskeyttää heikoiksi osoittautuvat hankkeet. Pääradan hankkeet ovat kriittisiä koko maalle, siksi rahoitus niihin on aivan välttämätön. Ilman päärataa Suomi pysähtyy.
Etelä- ja Länsi-Suomessa kipeästi kaivatut valtakunnallisesti merkittävät väylähankkeet, joihin pääradan parantaminen kuuluu, ovat edenneet tuskallisen hitaasti. Jos väylähankkeisiin ei saada alkavalla hallituskaudella lisärahoitusta, tai rahoitusta peräti leikataan, on hankkeita ryhdyttävä priorisoimaan niin, että ainakin kuljetusten ja pendelöinnin kannalta kriittisimpien hankkeiden rahoitus turvataan.
Hankeyhtiöiden purkaminen ministeriön listalla
Eduskuntavaalien alla valtiovarainministeriö linjasi yleisesti säästökohteista. Liikenteen hallinnonalalta esiin nousivat liikennehankkeiden hankevarauksen portaittainen supistaminen, korjausvelan vähentämiseen osoitetun perusväylänpidon korotuksen poistaminen, joukkoliikennetukien ja ilmastoperusteisten investointitukien karsiminen – sekä suurten ratahankkeiden suunnitteluun perustettujen hankeyhtiöiden purkaminen.
Ministeriön esitys hankeyhtiöistä vetäytymisestä on sikäli järkevä, että kunkin suunnitteluvaiheen jälkeen on syytä tarkastella kriittisesti, onko hankkeesta edes jollain aikavälillä saatavissa sellaisia hyötyjä, että suunnittelua kannattaa jatkaa.
En tarkoita, että hyötykustannussuhteeseen pitäisi tuijottaa pilkuntarkasti, mutta on vaikeaa uskoa, että uusien nopeiden ratojen perusteluina mainitut niin sanotut laajemmat aluetaloudelliset vaikutukset voisivat olla moninkertaisia virallisiin hyötylaskelmiin verrattuna.
Hankkeiden priorisointia väistämättä luvassa
Ministeriö totesi liikenteen rahoituksen olleen päättyvällä vaalikaudella aiempaa korkeammalla tasolla. Rahoitustason nousu perustui kaikkien eduskuntapuolueiden parlamentaarisessa ohjauksessa valmisteltuun valtakunnalliseen Liikenne 12 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, jonka oli määrä tuoda liikennejärjestelmän kehittämiseen pitkäjänteisyyttä.
Liikenne 12:n rahoitustasosta lähdettiin kuitenkin heti tinkimään. Nyt valtiovarainministeriö toivoo tämän alennetunkin tason ”kriittistä tarkastelua”.
Jos tuleva hallitus aikoo hyväksyä valtiovarainministeriön esittämät leikkaukset väylien kehittämiseen ja perusväylänpitoon, sillä täytyy olla myös rohkeutta todeta ääneen, että meillä ei ole varaa ylläpitää koko maan kattavaa väyläverkkoa.
Hieman piikikkäästi voisin kysyä, onko Suomeen rakennettu liian hyvä ja kattava liikenneverkko, kun meillä ei näytä olevan varaa pitää sitä kunnossa. Ei ainakaan ilman, että jarrutamme elinkeinoelämän toimintaedellytyksille tärkeiden väylien kehittämistä.
Kirjoittaja on Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen.
Tutustu myös näihin
Uutinen
29.10.2024
Uusi liikenteen EU-asetus avaa mahdollisuuksia Uudellemaalle
Kesällä 2024 voimaan tullut TEN-T-asetus vauhdittaa saumatonta ja kestävää liikkumista Euroopassa. Uudellemaalle asetus tuo muun muassa yhden uuden liikennekäytävän sekä kiinteän yhteyden Helsingin ja Tallinnan välille uutena mahdollisena selvityskohteena.
Uutinen
25.10.2024
Länsi- ja Itä-Uudenmaan liikenteen seuranta paljastaa tärkeitä trendejä
Korona-aika vähensi henkilöautoilua merkittävästi Länsi- ja Itä-Uudenmaalla, mutta nyt tilanne on palautunut lähes ennalleen. Rantaradalla henkilöliikenteen määrä on noussut jopa korkeammalle tasolle kuin ennen vuotta 2020. Uudenmaan liikenne sähköistyy nyt vauhdilla: viime vuonna jo joka kolmas uusi auto oli sähköauto.