Pistetäänkö aluekehittäminen uusiksi?
Aluekehittämisessä on käännetty katse vuoteen 2040, kun työ- ja elinkeinoministeriössä on työstetty suuntaviivoja tuleville vuosille. Meille Uudenmaan liitossa vuosi 2040 näyttäytyy kovin erilaisena kuin tässä hetkessä kestävyyskysymysten, globalisaation ja kansainvälisen yhteistyön uusien muotojen takia. Siksi ajattelemme, että nyt on oikea aika ravistella aluekehittämisen paradigmaa. Meidän tulee todella uudistaa tapaa, joka koskee esimerkiksi aluekehitykseen ohjattavien resurssien jakoperusteita.
Tämän päivän Suomen aluepoliittiset tarpeet ovat hyvin erilaiset kuin Suomen liittyessä Euroopan Unioniin. Koulutuksen osalta olemme monin mittarein luisuneet alle OECD-maiden keskikastin. Talouden avainlukujen valossa olemme jääneet jälkeen muista Pohjoismaista. Myös eurooppalainen turvallisuustilanne on muuttunut. Miten asioita pitäisi hoitaa vuonna 2040?
Euroopan komission eri tutkimuksissa on todennettu, että viimeisen 20 vuoden aikana Suomen alueelliset erot ovat kaventuneet muun muassa aluepoliittisten toimien vaikutuksesta. Tulevaisuuden Suomen menestyminen edellyttää ymmärrystä siitä, että koko maan tulevat kasvun mahdollisuudet kumuloituvat tiheään asutuilla kasvualueilla, joilla luodaan edellytykset koko maan menestykselle.
Päätöksentekoon tarvitaan rohkeutta. Valintoja täytyy tehdä.
Enää ei ole entisenlaista tarvetta yhteismitallistaa ja samankaltaistaa alueita, vaan voidaan siirtyä erot hyväksyvään ja erilaisuudesta vahvuuksia etsivään kehittämiseen. Meillä voi hyvin olla samaan aikaan väkirikkaita ja väljemmin asuttuja alueita, ja molemmat pärjätä eroistaan huolimatta.
Päätöksentekoon tarvitaan rohkeutta. Valintoja täytyy tehdä. Toimintoja tulee keskittää kansallisesti ja kansainvälisestä näkökulmasta sinne, missä on isoin tarve, eniten työvoimaa ja saavutetaan kansainvälistä vaikuttavuutta koko Suomelle.
Aluekehittämisen uuden ajattelutavan ajurit
Erilaisista skenaarioista tai niiden yhdistelmistä riippumatta kaikissa maakunnissa on omat kasvukeskuksensa ja syrjäseutunsa. Niiden kehittäminen maakuntien sisällä ja suhteessa toisiinsa vaatii uudenlaista näkemystä aluekehittämisen perusteista ja tuen tarpeista, myös väkirikkaissa maakunnissa.
Maaseutualueiden osalta on unohdettu kasvukeskusten läheinen maaseutu. Kaupunkien läheisen maaseudun tulisi voida saada tukea maaseudun kehittämiseen ja investointeihin kaikkialla Suomessa, jo huoltovarmuudenkin näkökulmasta.
Suuntaviivat 2040 tavoittelee tilannetta, jossa rahoitusinstrumentit tunnistavat alueiden mahdollisuudet ja toisaalta yritysekosysteemit ovat toimivia ja älykkään erikoistumisen kärjet ovat vahvistuneet. Nämä teemat ovat erityisen tärkeitä, ja niitä ei voi osaamisen ohella riittävästi korostaa.
Suomen kansainvälisimpänä maakuntana Uusimaa tarvitsee, eurooppalaisten verrokkikaupunkiseutujen tavoin, valtion erityishuomiota ja panostuksia generoidakseen jatkossakin työpaikkoja ja hyvinvointia, ei pelkästään oman maakuntansa, vaan koko Suomen tarpeisiin.
Tarvitsemme riippumaton selvityksen, missä kotimaamme aluekehittämispanosten tuloksellisuutta ja kehitystä peilataan kokonaisuutena Suomen kaltaisiin maihin ja pohjoismaisiin verrokkimaihin. Tältä pohjalta voimme arvioida puolueettomasti suomalaisen aluepolitiikan uudistamisen tarvetta ja tarvittavia toimenpiteitä, joilla saavutetaan suurin vaikuttavuus Suomen tulevaisuuteen.
Suuntaviivat piirretään yhdessä
Työ- ja elinkeinoministeriö johtaa prosessia, joka nostaa esille aluekehittämisen keskeisiä haasteita ja luo yhteisen näkemyksen aluekehittämisen tulevaisuudesta. Prosessin osia ovat aluekehittämisen skenaariotyö, työpajat sekä kansalaisille toteutettu laaja kysely.
Aluekehittämisen suuntaviivat 2040 julkistetaan Aluekehittämispäivien yhteydessä marraskuun alussa. Sen jälkeen tuloksia täsmennetään ja käsitellään, ja prosessi tulee päätökseen pääosin vuoden 2022 puolella.
Prosessin tuloksia hyödynnetään päätöksenteon pohjana tulevia aluekehittämiseen kytkeytyviä valmisteluja, strategioita ja ohjelmia tehtäessä. Alueilla on omat erityisyytensä ja vahvuutensa näissä kysymyksissä. Alueita ja muita toimijoita on pyydetty kommentoimaan viimeistelyvaiheessa olevia alueellisia suuntaviivoja 2040. Myös Uudenmaan liitto kommentoi suuntaviivoja.
Kirjoittaja työskentelee ennakoinnin ja koulutuksen erityisasiantuntijana Uudenmaan liitossa.
Tutustu myös näihin
Uutinen
28.3.2025
Interreg Baltic Sea Region -ohjelman pienhankehaku on auki
EU:n Itämeren alueen Interreg-ohjelma (Interreg Baltic Sea Region, BSR) on avannut rahoitushaun 25. maaliskuuta. Ohjelmassa on tällä kertaa tarjolla rahoitusta pienhankkeille, jotka kehittävät pieniä paikkakuntia ja maaseutua.
Uutinen
26.3.2025
AKKE-haussa rahoitusta kuudelle hankkeelle ja 18 hankkeen valmisteluun
Uudenmaan liitto on myöntänyt alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman AKKE-rahoitusta kuudelle kehittämishankkeelle ja 18 EU-hankkeen valmisteluun. Marraskuusta tammikuuhun avoinna olleessa haussa jaettiin yhteensä 940 000 euroa.
Artikkeli
25.3.2025
ALKE-keskustelujen keskiössä luonnon monimuotoisuus, henkinen kriisinkestävyys ja kasvutoimet – Jatkossa toiveena maakuntakohtaiset keskustelut
Valtio ja maakunnat käsittelivät ajankohtaisia teemoja 20.–21. maaliskuuta aluekehittämiskeskusteluissa eli ALKE-keskusteluissa. Keskusteluteemoina oli luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, henkinen kriisinkestävyys sekä alueellisten ja kansallisten toimien yhteensovitus talouskasvun vauhdittamiseksi.
Blogi
14.3.2025
Kulttuurikunto kuuluu kuntien ja alueiden päättäjille
Kulttuuri on kuntien peruspalvelu. Kulttuuri kunnassa tarkoittaa ikimuistoisia kulttuuritapahtumia: niitä hetkiä, kun yhdessä toisten kanssa pääsemme irti arjesta kulttuurin kuljettaessa meitä toisiin maailmoihin. Kulttuuri tekee kunnassa ja hyvinvointialueilla paljon muutakin. Kulttuuri tekee arjestamme rikkaampaa ja merkityksellisempää. Kulttuuri on kaurapuuro aamupalapöydässä, ilman sitä päivästä ei tule mitään, kirjoittaa asiantuntija Katriina Rosavaara blogikirjoituksessaan.