Pistetäänkö aluekehittäminen uusiksi?
Aluekehittämisessä on käännetty katse vuoteen 2040, kun työ- ja elinkeinoministeriössä on työstetty suuntaviivoja tuleville vuosille. Meille Uudenmaan liitossa vuosi 2040 näyttäytyy kovin erilaisena kuin tässä hetkessä kestävyyskysymysten, globalisaation ja kansainvälisen yhteistyön uusien muotojen takia. Siksi ajattelemme, että nyt on oikea aika ravistella aluekehittämisen paradigmaa. Meidän tulee todella uudistaa tapaa, joka koskee esimerkiksi aluekehitykseen ohjattavien resurssien jakoperusteita.
Tämän päivän Suomen aluepoliittiset tarpeet ovat hyvin erilaiset kuin Suomen liittyessä Euroopan Unioniin. Koulutuksen osalta olemme monin mittarein luisuneet alle OECD-maiden keskikastin. Talouden avainlukujen valossa olemme jääneet jälkeen muista Pohjoismaista. Myös eurooppalainen turvallisuustilanne on muuttunut. Miten asioita pitäisi hoitaa vuonna 2040?
Euroopan komission eri tutkimuksissa on todennettu, että viimeisen 20 vuoden aikana Suomen alueelliset erot ovat kaventuneet muun muassa aluepoliittisten toimien vaikutuksesta. Tulevaisuuden Suomen menestyminen edellyttää ymmärrystä siitä, että koko maan tulevat kasvun mahdollisuudet kumuloituvat tiheään asutuilla kasvualueilla, joilla luodaan edellytykset koko maan menestykselle.
Päätöksentekoon tarvitaan rohkeutta. Valintoja täytyy tehdä.
Enää ei ole entisenlaista tarvetta yhteismitallistaa ja samankaltaistaa alueita, vaan voidaan siirtyä erot hyväksyvään ja erilaisuudesta vahvuuksia etsivään kehittämiseen. Meillä voi hyvin olla samaan aikaan väkirikkaita ja väljemmin asuttuja alueita, ja molemmat pärjätä eroistaan huolimatta.
Päätöksentekoon tarvitaan rohkeutta. Valintoja täytyy tehdä. Toimintoja tulee keskittää kansallisesti ja kansainvälisestä näkökulmasta sinne, missä on isoin tarve, eniten työvoimaa ja saavutetaan kansainvälistä vaikuttavuutta koko Suomelle.
Aluekehittämisen uuden ajattelutavan ajurit
Erilaisista skenaarioista tai niiden yhdistelmistä riippumatta kaikissa maakunnissa on omat kasvukeskuksensa ja syrjäseutunsa. Niiden kehittäminen maakuntien sisällä ja suhteessa toisiinsa vaatii uudenlaista näkemystä aluekehittämisen perusteista ja tuen tarpeista, myös väkirikkaissa maakunnissa.
Maaseutualueiden osalta on unohdettu kasvukeskusten läheinen maaseutu. Kaupunkien läheisen maaseudun tulisi voida saada tukea maaseudun kehittämiseen ja investointeihin kaikkialla Suomessa, jo huoltovarmuudenkin näkökulmasta.
Suuntaviivat 2040 tavoittelee tilannetta, jossa rahoitusinstrumentit tunnistavat alueiden mahdollisuudet ja toisaalta yritysekosysteemit ovat toimivia ja älykkään erikoistumisen kärjet ovat vahvistuneet. Nämä teemat ovat erityisen tärkeitä, ja niitä ei voi osaamisen ohella riittävästi korostaa.
Suomen kansainvälisimpänä maakuntana Uusimaa tarvitsee, eurooppalaisten verrokkikaupunkiseutujen tavoin, valtion erityishuomiota ja panostuksia generoidakseen jatkossakin työpaikkoja ja hyvinvointia, ei pelkästään oman maakuntansa, vaan koko Suomen tarpeisiin.
Tarvitsemme riippumaton selvityksen, missä kotimaamme aluekehittämispanosten tuloksellisuutta ja kehitystä peilataan kokonaisuutena Suomen kaltaisiin maihin ja pohjoismaisiin verrokkimaihin. Tältä pohjalta voimme arvioida puolueettomasti suomalaisen aluepolitiikan uudistamisen tarvetta ja tarvittavia toimenpiteitä, joilla saavutetaan suurin vaikuttavuus Suomen tulevaisuuteen.
Suuntaviivat piirretään yhdessä
Työ- ja elinkeinoministeriö johtaa prosessia, joka nostaa esille aluekehittämisen keskeisiä haasteita ja luo yhteisen näkemyksen aluekehittämisen tulevaisuudesta. Prosessin osia ovat aluekehittämisen skenaariotyö, työpajat sekä kansalaisille toteutettu laaja kysely.
Aluekehittämisen suuntaviivat 2040 julkistetaan Aluekehittämispäivien yhteydessä marraskuun alussa. Sen jälkeen tuloksia täsmennetään ja käsitellään, ja prosessi tulee päätökseen pääosin vuoden 2022 puolella.
Prosessin tuloksia hyödynnetään päätöksenteon pohjana tulevia aluekehittämiseen kytkeytyviä valmisteluja, strategioita ja ohjelmia tehtäessä. Alueilla on omat erityisyytensä ja vahvuutensa näissä kysymyksissä. Alueita ja muita toimijoita on pyydetty kommentoimaan viimeistelyvaiheessa olevia alueellisia suuntaviivoja 2040. Myös Uudenmaan liitto kommentoi suuntaviivoja.
Kirjoittaja työskentelee ennakoinnin ja koulutuksen erityisasiantuntijana Uudenmaan liitossa.
Tutustu myös näihin
Uutinen
28.4.2025
Tervetuloa vaikuttamaan Uudenmaan innovaatiotoiminnan kehittämiseen 5.6.
Tervetuloa hiomaan ja tarkentamaan vuosien 2026–2029 Uusimaa-ohjelman innovaatiopainopisteen tavoitteita ja kärkiä työpajaan, joka järjestetään torstaina 5. kesäkuuta klo 13.30–16.00.
Uutinen
25.4.2025
Toimivat liikenneyhteydet Eurooppaan ovat elintärkeitä Uudellemaalle ja Suomelle
Tulevaisuuden kansainväliset liikenneyhteydet olivat aiheena Tulevaisuustutka-webinaarissa 24. huhtikuuta. Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Tiina Haapasalo kertoi helmikuussa julkaistusta selvityksestä, jossa on arvioitu Suomen uusia liikenneyhteyksiä maailmalle erityisesti yrityksien näkökulmasta.
Uutinen
22.4.2025
Uusimaa painottaa ruokainnovaatioiden merkitystä EU:n maatalouden ja ruoan visiossa
Euroopan komissio julkaisi helmikuussa visionsa maatalouden ja ruoan tulevaisuudesta. Uudenmaan liitto haluaa osallistua aktiivisesti keskusteluun EU:n tulevan maatalous- ja ruokapolitiikan ohjaavista periaatteista. Uudenmaan liitto on valmistellut yhteistyössä Helsinki EU Officen ja sidosryhmien kanssa kannanoton, johon on koottu näkemyksiä komission visioon.
Uutinen
9.4.2025
Valtion aluehallinnon uudistus etenee: Uudellemaalle tulossa oma elinvoimakeskus
Valtion aluehallintoa uudistetaan perustamalla valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto sekä kymmenen alueellista elinvoimakeskusta. Uudellemaalle on tulossa oma elinvoimakeskus, mikä palvelee alueen väestöä ja yrityksiä. Uudistuksessa tulee kiinnittää huomiota kaavoituksen ja lupaprosessien sujuvuuden turvaamiseen.