Pistetäänkö aluekehittäminen uusiksi?
![Lähikuva Henna Hyytiästä. Taustalla vaalea seinä ja turkoosin sininen tyyny.](https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2022/10/Henna-Hyytia-07-1280x720.jpg)
Aluekehittämisessä on käännetty katse vuoteen 2040, kun työ- ja elinkeinoministeriössä on työstetty suuntaviivoja tuleville vuosille. Meille Uudenmaan liitossa vuosi 2040 näyttäytyy kovin erilaisena kuin tässä hetkessä kestävyyskysymysten, globalisaation ja kansainvälisen yhteistyön uusien muotojen takia. Siksi ajattelemme, että nyt on oikea aika ravistella aluekehittämisen paradigmaa. Meidän tulee todella uudistaa tapaa, joka koskee esimerkiksi aluekehitykseen ohjattavien resurssien jakoperusteita.
Tämän päivän Suomen aluepoliittiset tarpeet ovat hyvin erilaiset kuin Suomen liittyessä Euroopan Unioniin. Koulutuksen osalta olemme monin mittarein luisuneet alle OECD-maiden keskikastin. Talouden avainlukujen valossa olemme jääneet jälkeen muista Pohjoismaista. Myös eurooppalainen turvallisuustilanne on muuttunut. Miten asioita pitäisi hoitaa vuonna 2040?
Euroopan komission eri tutkimuksissa on todennettu, että viimeisen 20 vuoden aikana Suomen alueelliset erot ovat kaventuneet muun muassa aluepoliittisten toimien vaikutuksesta. Tulevaisuuden Suomen menestyminen edellyttää ymmärrystä siitä, että koko maan tulevat kasvun mahdollisuudet kumuloituvat tiheään asutuilla kasvualueilla, joilla luodaan edellytykset koko maan menestykselle.
Päätöksentekoon tarvitaan rohkeutta. Valintoja täytyy tehdä.
Enää ei ole entisenlaista tarvetta yhteismitallistaa ja samankaltaistaa alueita, vaan voidaan siirtyä erot hyväksyvään ja erilaisuudesta vahvuuksia etsivään kehittämiseen. Meillä voi hyvin olla samaan aikaan väkirikkaita ja väljemmin asuttuja alueita, ja molemmat pärjätä eroistaan huolimatta.
Päätöksentekoon tarvitaan rohkeutta. Valintoja täytyy tehdä. Toimintoja tulee keskittää kansallisesti ja kansainvälisestä näkökulmasta sinne, missä on isoin tarve, eniten työvoimaa ja saavutetaan kansainvälistä vaikuttavuutta koko Suomelle.
Aluekehittämisen uuden ajattelutavan ajurit
Erilaisista skenaarioista tai niiden yhdistelmistä riippumatta kaikissa maakunnissa on omat kasvukeskuksensa ja syrjäseutunsa. Niiden kehittäminen maakuntien sisällä ja suhteessa toisiinsa vaatii uudenlaista näkemystä aluekehittämisen perusteista ja tuen tarpeista, myös väkirikkaissa maakunnissa.
Maaseutualueiden osalta on unohdettu kasvukeskusten läheinen maaseutu. Kaupunkien läheisen maaseudun tulisi voida saada tukea maaseudun kehittämiseen ja investointeihin kaikkialla Suomessa, jo huoltovarmuudenkin näkökulmasta.
Suuntaviivat 2040 tavoittelee tilannetta, jossa rahoitusinstrumentit tunnistavat alueiden mahdollisuudet ja toisaalta yritysekosysteemit ovat toimivia ja älykkään erikoistumisen kärjet ovat vahvistuneet. Nämä teemat ovat erityisen tärkeitä, ja niitä ei voi osaamisen ohella riittävästi korostaa.
Suomen kansainvälisimpänä maakuntana Uusimaa tarvitsee, eurooppalaisten verrokkikaupunkiseutujen tavoin, valtion erityishuomiota ja panostuksia generoidakseen jatkossakin työpaikkoja ja hyvinvointia, ei pelkästään oman maakuntansa, vaan koko Suomen tarpeisiin.
Tarvitsemme riippumaton selvityksen, missä kotimaamme aluekehittämispanosten tuloksellisuutta ja kehitystä peilataan kokonaisuutena Suomen kaltaisiin maihin ja pohjoismaisiin verrokkimaihin. Tältä pohjalta voimme arvioida puolueettomasti suomalaisen aluepolitiikan uudistamisen tarvetta ja tarvittavia toimenpiteitä, joilla saavutetaan suurin vaikuttavuus Suomen tulevaisuuteen.
Suuntaviivat piirretään yhdessä
Työ- ja elinkeinoministeriö johtaa prosessia, joka nostaa esille aluekehittämisen keskeisiä haasteita ja luo yhteisen näkemyksen aluekehittämisen tulevaisuudesta. Prosessin osia ovat aluekehittämisen skenaariotyö, työpajat sekä kansalaisille toteutettu laaja kysely.
Aluekehittämisen suuntaviivat 2040 julkistetaan Aluekehittämispäivien yhteydessä marraskuun alussa. Sen jälkeen tuloksia täsmennetään ja käsitellään, ja prosessi tulee päätökseen pääosin vuoden 2022 puolella.
Prosessin tuloksia hyödynnetään päätöksenteon pohjana tulevia aluekehittämiseen kytkeytyviä valmisteluja, strategioita ja ohjelmia tehtäessä. Alueilla on omat erityisyytensä ja vahvuutensa näissä kysymyksissä. Alueita ja muita toimijoita on pyydetty kommentoimaan viimeistelyvaiheessa olevia alueellisia suuntaviivoja 2040. Myös Uudenmaan liitto kommentoi suuntaviivoja.
Kirjoittaja työskentelee ennakoinnin ja koulutuksen erityisasiantuntijana Uudenmaan liitossa.
Tutustu myös näihin
![Tuloksia AKKE-hankkeista-teksti. Taustalla portaat ja tori.](https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2024/06/Tuloksia-AKKE-hankkeista-Senaatintorilla-1-1280x720.jpeg)
27.6.2024
Uudenmaan matkailu otti rahoituksemme turvin harppauksen kohti kestävyyttä
Carbon Neutral Experience -hanke käynnisti toimet, joiden tavoitteena on tehdä Uudenmaan matkailualasta hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Uudenmaan liitto tuki hanketta alueellisen kehittämisen ja elinvoiman AKKE-rahoituksella.
![Merimaisema Helsingistä, logo Uudenmaan maakuntaparlamentti, Nylands landskapsparlament 31.10.-1.11.2024.](https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2024/06/Maakuntaparlamenttikuva-uutiseen-1280x720.jpg)
13.6.2024
Maakuntaparlamentti kutsuu lokakuun lopussa
Uudenmaan maakuntaparlamentti järjestetään tänä vuonna 31.10.–1.11. Tervetuloa mukaan maakunnan vuosittaiseen ykköstapahtumaan. Kannattaa jo merkitä ajankohta kalenteriin. Lähetämme ohjelman ja lisätietoa, kun avaamme ilmoittautumisen elokuun lopulla.
![](https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2022/12/akkekuvitus-eiteksti-1280x720.png)
13.6.2024
Kevään AKKE-hausta rahoitusta kymmenelle selvityshankkeelle
Maakuntahallitus päätti 10.6., että Tallinnan tunnelin jatkosuunnittelun hanke- ja investointisuunnitelman laadintaan myönnetään rahoitus kestävän kasvun ja elinvoiman määrärahasta (AKKE). Maakuntajohtaja Tuija Telén on aiemmilla päätöksillään myöntänyt rahoituksen yhdeksälle pienemmälle hankkeelle.
![Teksti: Reilusti eteenpäin -kirjoitussarja, Sofia Laine, Nuorisotutkimusseura. Kasvokuva kirjoittajasta.](https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2024/06/Reilusti-eteenpain-Laine-1280x720.jpeg)
12.6.2024
Nuoret ja tulevat sukupolvet ainoalla planeetallamme
Kun ajattelet nuoria ja nuoruutta nyt ja tulevaisuudessa, mitkä asiat saavat sinut kiitollisiksi? Ensimmäisenä ajattelen Nuorisobarometrin tulosta siitä, että valtaosalla suomalaisista nuorista menee onneksi edelleen hyvin. Voidaan ajatella, että tällä isolla joukolla on riittävästi resilienssiä, kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin sekä palautua haastavistakin tapahtumista, jatkaa kasvuaan kohti aikuisuutta varsin tyytyväisenä elämäänsä.