Pistetäänkö aluekehittäminen uusiksi?
Aluekehittämisessä on käännetty katse vuoteen 2040, kun työ- ja elinkeinoministeriössä on työstetty suuntaviivoja tuleville vuosille. Meille Uudenmaan liitossa vuosi 2040 näyttäytyy kovin erilaisena kuin tässä hetkessä kestävyyskysymysten, globalisaation ja kansainvälisen yhteistyön uusien muotojen takia. Siksi ajattelemme, että nyt on oikea aika ravistella aluekehittämisen paradigmaa. Meidän tulee todella uudistaa tapaa, joka koskee esimerkiksi aluekehitykseen ohjattavien resurssien jakoperusteita.
Tämän päivän Suomen aluepoliittiset tarpeet ovat hyvin erilaiset kuin Suomen liittyessä Euroopan Unioniin. Koulutuksen osalta olemme monin mittarein luisuneet alle OECD-maiden keskikastin. Talouden avainlukujen valossa olemme jääneet jälkeen muista Pohjoismaista. Myös eurooppalainen turvallisuustilanne on muuttunut. Miten asioita pitäisi hoitaa vuonna 2040?
Euroopan komission eri tutkimuksissa on todennettu, että viimeisen 20 vuoden aikana Suomen alueelliset erot ovat kaventuneet muun muassa aluepoliittisten toimien vaikutuksesta. Tulevaisuuden Suomen menestyminen edellyttää ymmärrystä siitä, että koko maan tulevat kasvun mahdollisuudet kumuloituvat tiheään asutuilla kasvualueilla, joilla luodaan edellytykset koko maan menestykselle.
Päätöksentekoon tarvitaan rohkeutta. Valintoja täytyy tehdä.
Enää ei ole entisenlaista tarvetta yhteismitallistaa ja samankaltaistaa alueita, vaan voidaan siirtyä erot hyväksyvään ja erilaisuudesta vahvuuksia etsivään kehittämiseen. Meillä voi hyvin olla samaan aikaan väkirikkaita ja väljemmin asuttuja alueita, ja molemmat pärjätä eroistaan huolimatta.
Päätöksentekoon tarvitaan rohkeutta. Valintoja täytyy tehdä. Toimintoja tulee keskittää kansallisesti ja kansainvälisestä näkökulmasta sinne, missä on isoin tarve, eniten työvoimaa ja saavutetaan kansainvälistä vaikuttavuutta koko Suomelle.
Aluekehittämisen uuden ajattelutavan ajurit
Erilaisista skenaarioista tai niiden yhdistelmistä riippumatta kaikissa maakunnissa on omat kasvukeskuksensa ja syrjäseutunsa. Niiden kehittäminen maakuntien sisällä ja suhteessa toisiinsa vaatii uudenlaista näkemystä aluekehittämisen perusteista ja tuen tarpeista, myös väkirikkaissa maakunnissa.
Maaseutualueiden osalta on unohdettu kasvukeskusten läheinen maaseutu. Kaupunkien läheisen maaseudun tulisi voida saada tukea maaseudun kehittämiseen ja investointeihin kaikkialla Suomessa, jo huoltovarmuudenkin näkökulmasta.
Suuntaviivat 2040 tavoittelee tilannetta, jossa rahoitusinstrumentit tunnistavat alueiden mahdollisuudet ja toisaalta yritysekosysteemit ovat toimivia ja älykkään erikoistumisen kärjet ovat vahvistuneet. Nämä teemat ovat erityisen tärkeitä, ja niitä ei voi osaamisen ohella riittävästi korostaa.
Suomen kansainvälisimpänä maakuntana Uusimaa tarvitsee, eurooppalaisten verrokkikaupunkiseutujen tavoin, valtion erityishuomiota ja panostuksia generoidakseen jatkossakin työpaikkoja ja hyvinvointia, ei pelkästään oman maakuntansa, vaan koko Suomen tarpeisiin.
Tarvitsemme riippumaton selvityksen, missä kotimaamme aluekehittämispanosten tuloksellisuutta ja kehitystä peilataan kokonaisuutena Suomen kaltaisiin maihin ja pohjoismaisiin verrokkimaihin. Tältä pohjalta voimme arvioida puolueettomasti suomalaisen aluepolitiikan uudistamisen tarvetta ja tarvittavia toimenpiteitä, joilla saavutetaan suurin vaikuttavuus Suomen tulevaisuuteen.
Suuntaviivat piirretään yhdessä
Työ- ja elinkeinoministeriö johtaa prosessia, joka nostaa esille aluekehittämisen keskeisiä haasteita ja luo yhteisen näkemyksen aluekehittämisen tulevaisuudesta. Prosessin osia ovat aluekehittämisen skenaariotyö, työpajat sekä kansalaisille toteutettu laaja kysely.
Aluekehittämisen suuntaviivat 2040 julkistetaan Aluekehittämispäivien yhteydessä marraskuun alussa. Sen jälkeen tuloksia täsmennetään ja käsitellään, ja prosessi tulee päätökseen pääosin vuoden 2022 puolella.
Prosessin tuloksia hyödynnetään päätöksenteon pohjana tulevia aluekehittämiseen kytkeytyviä valmisteluja, strategioita ja ohjelmia tehtäessä. Alueilla on omat erityisyytensä ja vahvuutensa näissä kysymyksissä. Alueita ja muita toimijoita on pyydetty kommentoimaan viimeistelyvaiheessa olevia alueellisia suuntaviivoja 2040. Myös Uudenmaan liitto kommentoi suuntaviivoja.
Kirjoittaja työskentelee ennakoinnin ja koulutuksen erityisasiantuntijana Uudenmaan liitossa.
Tutustu myös näihin
Uutinen
27.5.2026
Kasvua ja kilpailukykyä koko Suomelle – Uudenmaan hallitusohjelmatavoitteet julkaistu
Uusimaa esittää hallitusohjelmatavoitteissaan neljä ratkaisua, joilla tuotetaan Uudellemaalle ja koko Suomelle kasvua ja kilpailukykyä seuraavalla vuosikymmenellä. Maakuntahallitus hyväksyi hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2027–2031.
Uutinen
25.5.2026
Maakuntahallitus hyväksyi Uudenmaan liiton hallitusohjelmatavoitteet
Uudenmaan maakuntahallitus kokoontui maanantaina 25. toukokuuta. Kokouksessa hyväksyttiin Uudenmaan liiton hallitusohjelmatavoitteet vuosille 2027–2031. Uusimaa esittää hallitusohjelmatavoitteissaan seuraavat neljä ratkaisua, joiden tavoitteena on tuottaa Suomeen kasvua …
Uutinen
21.5.2026
Tulevaisuustutka 21.5.: Kulttuuri vahvistaa osallisuutta ja kriisinkestävyyttä
Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 21. toukokuuta puhuttiin kulttuurista, jolla on tärkeä rooli sekä osallisuuden vahvistamisessa että kriisinkestävyyden rakentamisessa.
Uutinen
19.5.2026
Ministeri Ranne vieraili Länsi-Uudellamaalla – alueen liikennehankkeet esillä
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne vieraili maanantaina 18.5.2026 Länsi-Uudellamaalla ja tapasi alueen kuntajohtajia sekä maakuntajohtoa. Vierailun järjestäjinä toimivat Inkoon kunta ja Uudenmaan liitto. Keskustelujen keskiössä olivat Inkoon ja Hangon satamat sekä alueen rata- ja tieyhteydet.