Pistetäänkö aluekehittäminen uusiksi?
Aluekehittämisessä on käännetty katse vuoteen 2040, kun työ- ja elinkeinoministeriössä on työstetty suuntaviivoja tuleville vuosille. Meille Uudenmaan liitossa vuosi 2040 näyttäytyy kovin erilaisena kuin tässä hetkessä kestävyyskysymysten, globalisaation ja kansainvälisen yhteistyön uusien muotojen takia. Siksi ajattelemme, että nyt on oikea aika ravistella aluekehittämisen paradigmaa. Meidän tulee todella uudistaa tapaa, joka koskee esimerkiksi aluekehitykseen ohjattavien resurssien jakoperusteita.
Tämän päivän Suomen aluepoliittiset tarpeet ovat hyvin erilaiset kuin Suomen liittyessä Euroopan Unioniin. Koulutuksen osalta olemme monin mittarein luisuneet alle OECD-maiden keskikastin. Talouden avainlukujen valossa olemme jääneet jälkeen muista Pohjoismaista. Myös eurooppalainen turvallisuustilanne on muuttunut. Miten asioita pitäisi hoitaa vuonna 2040?
Euroopan komission eri tutkimuksissa on todennettu, että viimeisen 20 vuoden aikana Suomen alueelliset erot ovat kaventuneet muun muassa aluepoliittisten toimien vaikutuksesta. Tulevaisuuden Suomen menestyminen edellyttää ymmärrystä siitä, että koko maan tulevat kasvun mahdollisuudet kumuloituvat tiheään asutuilla kasvualueilla, joilla luodaan edellytykset koko maan menestykselle.
Päätöksentekoon tarvitaan rohkeutta. Valintoja täytyy tehdä.
Enää ei ole entisenlaista tarvetta yhteismitallistaa ja samankaltaistaa alueita, vaan voidaan siirtyä erot hyväksyvään ja erilaisuudesta vahvuuksia etsivään kehittämiseen. Meillä voi hyvin olla samaan aikaan väkirikkaita ja väljemmin asuttuja alueita, ja molemmat pärjätä eroistaan huolimatta.
Päätöksentekoon tarvitaan rohkeutta. Valintoja täytyy tehdä. Toimintoja tulee keskittää kansallisesti ja kansainvälisestä näkökulmasta sinne, missä on isoin tarve, eniten työvoimaa ja saavutetaan kansainvälistä vaikuttavuutta koko Suomelle.
Aluekehittämisen uuden ajattelutavan ajurit
Erilaisista skenaarioista tai niiden yhdistelmistä riippumatta kaikissa maakunnissa on omat kasvukeskuksensa ja syrjäseutunsa. Niiden kehittäminen maakuntien sisällä ja suhteessa toisiinsa vaatii uudenlaista näkemystä aluekehittämisen perusteista ja tuen tarpeista, myös väkirikkaissa maakunnissa.
Maaseutualueiden osalta on unohdettu kasvukeskusten läheinen maaseutu. Kaupunkien läheisen maaseudun tulisi voida saada tukea maaseudun kehittämiseen ja investointeihin kaikkialla Suomessa, jo huoltovarmuudenkin näkökulmasta.
Suuntaviivat 2040 tavoittelee tilannetta, jossa rahoitusinstrumentit tunnistavat alueiden mahdollisuudet ja toisaalta yritysekosysteemit ovat toimivia ja älykkään erikoistumisen kärjet ovat vahvistuneet. Nämä teemat ovat erityisen tärkeitä, ja niitä ei voi osaamisen ohella riittävästi korostaa.
Suomen kansainvälisimpänä maakuntana Uusimaa tarvitsee, eurooppalaisten verrokkikaupunkiseutujen tavoin, valtion erityishuomiota ja panostuksia generoidakseen jatkossakin työpaikkoja ja hyvinvointia, ei pelkästään oman maakuntansa, vaan koko Suomen tarpeisiin.
Tarvitsemme riippumaton selvityksen, missä kotimaamme aluekehittämispanosten tuloksellisuutta ja kehitystä peilataan kokonaisuutena Suomen kaltaisiin maihin ja pohjoismaisiin verrokkimaihin. Tältä pohjalta voimme arvioida puolueettomasti suomalaisen aluepolitiikan uudistamisen tarvetta ja tarvittavia toimenpiteitä, joilla saavutetaan suurin vaikuttavuus Suomen tulevaisuuteen.
Suuntaviivat piirretään yhdessä
Työ- ja elinkeinoministeriö johtaa prosessia, joka nostaa esille aluekehittämisen keskeisiä haasteita ja luo yhteisen näkemyksen aluekehittämisen tulevaisuudesta. Prosessin osia ovat aluekehittämisen skenaariotyö, työpajat sekä kansalaisille toteutettu laaja kysely.
Aluekehittämisen suuntaviivat 2040 julkistetaan Aluekehittämispäivien yhteydessä marraskuun alussa. Sen jälkeen tuloksia täsmennetään ja käsitellään, ja prosessi tulee päätökseen pääosin vuoden 2022 puolella.
Prosessin tuloksia hyödynnetään päätöksenteon pohjana tulevia aluekehittämiseen kytkeytyviä valmisteluja, strategioita ja ohjelmia tehtäessä. Alueilla on omat erityisyytensä ja vahvuutensa näissä kysymyksissä. Alueita ja muita toimijoita on pyydetty kommentoimaan viimeistelyvaiheessa olevia alueellisia suuntaviivoja 2040. Myös Uudenmaan liitto kommentoi suuntaviivoja.
Henna Hyytiä
Kirjoittaja työskentelee ennakoinnin ja koulutuksen erityisasiantuntijana Uudenmaan liitossa. Hänen intohimonansa on lukea kirjoja ja katsoa elokuvia, joiden tapahtumat sijoittuvat suosikkimatkakohteisiin ja tuttuihin paikkoihin.
Yhteystiedot
puh. 040 149 5378, henna.hyytia@uudenmaanliitto.fi
Tutustu myös näihin
Uutinen
19.9.2023
Tervetuloa Tulevaisuustutkaan 12.10.: Maahanmuutosta ratkaisu heikkenevään huoltosuhteeseen ja osaajapulaan?
Onko maahanmuutto ratkaisu väestön ikääntymisen aiheuttamiin haasteisiin ja työvoimatarpeisiin? Mikä vaikutus nykyisen hallitusohjelman linjauksilla on maahanmuuttoon? Näitä kysymyksiä käsitellään Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 12.10. klo 8.15–9.30
Artikkeli
15.9.2023
Vilkasta kaupunkikulttuuria, kierrätystä, korjauspalveluja – Tätä on kiertotalous Uudellamaalla
Uudellamaalla syntyy kovaa vauhtia uusia palveluita, jotka eivät ainoastaan helpota arkea, vaan myös vähentävät kulutusta ja luonnonvarojen käyttöä.
Artikkeli
7.9.2023
Hyvinvointi tuottaa säästöjä ja tuottoja – Hyvinvointitalous oli aiheena Tulevaisuustutkassa
Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 7. syyskuuta keskityttiin hyvinvointitalouteen ja sen rooliin Uudenmaan kunnissa. Hyvinvointitalous on päätöksenteon lähestymistapa, joka yhdistää sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden tavoitteet edistäen samalla ihmisten hyvinvointia ja kestävää taloutta.
Uutinen
4.9.2023
Janne Leino Helsinki EU Officen johtajaksi Brysseliin
Helsinki EU Officen uutena johtajana on aloittanut Janne Leino (M.A.). Vahvan kansainvälisen uran tehnyt Leino siirtyy toimiston johtajaksi Konrad Adenauer -säätiöstä (KAS), jossa hän koordinoi yli sadan maailmanlaajuisen toimiston edunvalvontaa Brysselissä.