Rakennusosien uudelleenkäyttö on suunniteltava ennen purkua – Uudenmaan rakennusosapankin pilotti kokosi opit
Uudellamaalla pilotoitiin vuoden ajan kuntia ja yrityksiä palvelevaa rakennusosapankkia, jossa koulutettiin rakennusosien uudelleenkäyttöön ja testattiin käytettyjen rakennusosien hyödyntämistä käytännössä. Juuri ilmestynyt loppuraportti kokoaa seitsemän pilottikokonaisuuden opit.
Rakennusosapankkia koordinoi Uudenmaan kiertotalouslaakso ja operoi asiantuntijayritys Spolia Design Oy. Pilotointi sisälsi alkukartoituksen, osallistujien kanssa valmistellut pilotit, uudelleenkäytön koulutuksen ja käytännön ohjeistuksen sekä julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteisen liiketoimintamallin. Toimintamalli kattaa rakennusosien kartoituksen, ehjänä purkamisen, kelpoistamisen, kunnostamisen, välivarastoinnin sekä fyysisen ja digitaalisen markkinapaikan. Tavoitteena oli luoda kunnille ja muille kiinteistönomistajille käytännössä toteutettava malli, joka tukee myös kuntien kiertotalouden green deal -sitoumuksia.
Pilottien, koulutusten ja muun hankeaineiston pohjalta laadittiin myös uudelleenkäytön käsikirja ja ehdotus rakennusosapankin jatkotoimiksi. Käsikirja ilmestyy lokakuussa, ja siihen kootaan käytännön opit ja suositukset helppolukuiseen muotoon eri rooleissa toimiville.
– Pilotista saatiin useita tärkeitä oppeja. Meille spolialaisille yksi merkittävimmistä oli se, että rakennusosapankin toimintaa on jatkettava kysyntälähtöisesti. Jo ennen purkua pitää tietää vastaanottava hanke, tuoteryhmä, tekniset vaatimukset, kelpoistamispolku ja kaupallinen päätös. Silloin rakennusosapankki voi toimia koko uudelleenkäytön arvoketjun operaattorina, sanoo Spolian Mikko Piitulainen.
Seitsemän pilottia testasi uudelleenkäytön käytäntöjä
Loppuraporttiin on koottu seitsemän pilottia: logistiikka- ja varastointiketju, tuotekohtainen uudelleenkäyttöohje, kolme uudelleenkäyttö- tai tarvekartoitusta, purkumateriaali- ja jäteselvitys sekä YIT:n Kiertotalouskorneri Vallilassa.
Rakennusosapankin toimintaan osallistuivat muun muassa YIT, Skanska, Senaatti-kiinteistöt, Saint-Gobain Finland / Ecophon, Castellum, Heka, Helsingin kaupungin asuntotuotanto (ATT) ja Kaupunkiliikenne Oy. Kunnista mukana olivat Helsinki, Espoo, Porvoo, Lohja ja Vihti.
– Valmistunut raportti antaa hyvät lähtökohdat pohtia uudelleenkäyttöä oman organisaation näkökulmasta. Uudenmaan liitossa olemme erityisen tyytyväisiä siihen, että pilotissa päästiin tekemään juuri sitä, mitä tavoittelimme. Halusimme lisätä rakennusosien uudelleenkäyttöä kunnissa rakennusosapankin toimintamallin avulla. Lisäksi halusimme rakentaa julkisten ja yksityisten toimijoiden verkostoa ja vahvistaa rakennusalan luottamusta siihen, että käytetyt rakennusosat sopivat alan prosesseihin, sanoo kiertotalousasiantuntija Paula Vastela Uudenmaan liitosta.
Rakennusosien uudelleenkäyttö tukee Uudenmaan ilmasto- ja kiertotaloustavoitteita
Rakennusosapankin pilotointi edisti Uudenmaan tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä sekä Hiilineutraali Uusimaa -tiekartan tavoitteita vähähiilisemmästä maankäytöstä ja rakentamisesta ja rakennusmateriaalien uudelleenkäytön lisäämisestä. Tavoitteena oli pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä, vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä ja pidentää rakennusosien käyttöikää.
Rakennusosapankki on osa Euroopan unionin osarahoittamaa hanketta KOPPI: Alueelliset kotipesät – tuki ja pilotointi kiertotalouden green deal -sitoumuksiin. Hanke on saanut rahoitusta vihreän siirtymän valtakunnallisesta EAKR-teemakokonaisuudesta.
Lisätietoja:
Paula Vastela
Kiertotalousasiantuntija
paula.vastela@uudenmaanliitto.fi
KOPPI-hanke (Alueelliset kotipesät – tuki ja pilotointi kiertotalouden green deal -sitoumuksiin)
Tutustu myös näihin
Artikkeli
7.10.2026
Tulevaisuuden liikennettä Itämerellä ja kaupunkien ilmatilassa
Itämeren alueella turvallinen liikkuminen vesillä ja ilmassa rakentuu yhä enemmän ajantasaisen tiedon, toimivien varajärjestelmien ja ennakoinnin varaan. Interreg Baltic Sea Region -ohjelman hankkeissa suomalaiset toimijat ovat kehittäneet ratkaisuja, jotka parantavat navigointia, auttavat varautumaan häiriöihin sekä valmistavat kaupunkeja droonien yleistymiseen.
Uutinen
6.10.2026
Lumomaa-hanke tuo luonnonarvomarkkinat maakuntiin
Uudenmaan, Keski-Suomen ja Pohjanmaan liitot, Varsinais-Suomen Valonia sekä Suomen ympäristökeskus Syke tekevät vuosina 2026–2028 yhteistyötä luonnonarvomarkkinoiden käynnistämiseksi maakunnissa. Lumomaa-hanke tuo yhteen luonnonarvojen myyjät ja ostajat, kehittää luonnonarvomarkkinoiden toimintamalleja ja pilotoi kaupankäyntiä käytännössä.
Uutinen
2.10.2026
VISIO-kaava etenee kohti ehdotusvaihetta – palautteen perusteella tarkennetaan kaavaratkaisuja
Luonnosvaiheen palaute, vuorovaikutus ja lisäselvitykset ohjaavat maakuntakaavan jatkovalmistelua Uudellamaalla. Näiden perusteella tarkennetaan muun muassa luonto- ja energiaverkostoja, liikenteen ja logistiikan yhteyksiä sekä teollisuuden ja vesihuollon aluevarauksia.
Uutinen
29.9.2026
Uudenmaan tärkeimmät luvut nyt helposti yhdessä paikassa
Uudenmaan liiton uudistettu tilastopalvelu kokoaa yhteen keskeiset luvut maakunnan väestöstä, taloudesta, työmarkkinoista, matkailusta, päästöistä ja TKI-toiminnasta. Tilastoja voi tarkastella ja vertailla kunnittain tai koko maakunnan tasolla.