Selvitys Porvoon suunnan lähijunaliikenteestä: Porvoosta Helsinkiin puolessa tunnissa
Uusi raideyhteys parantaisi merkittävästi porvoolaisten joukkoliikenneyhteyksiä. Porvoosta pääsisi lentoasemalle reilussa vartissa, Pasilaan hiukan alle puolessa tunnissa sekä Helsingin keskustaan hiukan yli puolessa tunnissa eli noin 20 minuuttia nopeammin kuin nykyisellä bussiyhteydellä.
Tämä selviää Porvoon kaupungin ja Uudenmaan liiton tilaamasta selvityksestä, jossa on arvioitu Porvoon suunnan lähijunaliikenteen kehittämisvaihtoehtoja, matkustajamääriä, kustannuksia, lipputuloja sekä kytkeytymistä Porvoon ja Helsingin seudun yhdyskuntarakenteeseen ja liikennejärjestelmiin.
Porvoosta matkustetaan vilkkaasti pääkaupunkiseudulle
Porvoon ja pääkaupunkiseudun välillä tehtiin ennen koronaa arkivuorokauden aikana noin 19 000 yhdensuuntaista matkaa, pääsääntöisesti henkilöautolla. Joka neljännen porvoolaisen työpaikka on pääkaupunkiseudulla.
– Rata kytkisi Porvoon pääkaupunkiseutuun aiempaa paremmin. Tämä lisäisi joukkoliikenteen käyttäjiä ja vähentäisi autoliikennettä. Potentiaalia on paljon, sanoo kaupunkikehitysjohtaja Dan Mollgren Porvoon kaupungilta.
Porvoon lähijunaliikenteen toteutumiselle on selvityksen mukaan olemassa taloudelliset edellytykset, jos idän suunnan raideyhteys aikanaan toteutuu. Valtaosa lähiliikenteen kustannuksista saataisiin todennäköisesti katettua lipputuloilla, mutta uuden radan rakentamista ei pysty perustelemaan pelkällä lähiliikenteellä.
– Mikäli Porvoon kautta rakennetaan uusi ratayhteys, kannattaa sitä ehdottomasti käyttää myös lähiliikenteeseen, summaa maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitosta.
Useita eri lähijunavaihtoehtoja
Selvityksessä tutkittiin useita eri lähijunavaihtoehtoja, mutta kattavaa ratateknistä ja raidelinjausten suunnittelua ja kustannusarvioita ei ole tehty.
Porvoon osalta selvitettiin mallia, jossa junat liikennöivät Kuninkaanportin asemalle sekä malleja, joissa lähijunat jatkavat tämän lisäksi pistoraiteella Porvoon läntiseen keskustaan saakka, tai joissa olisi Kuninkaanportin sijaan maanalainen asema joko Hornhattulassa Porvoon puistokadun tuntumassa tai keskustassa Porvoonjoen alla.
Helsingin suunnan osalta selvitettiin vaihtoehtoja, joissa Porvoon lähijunat kulkevat Lentoasemalle saakka pysähtymättä, pysähtyvät Keravalla uuden radan maanalaisella asemalla tai kulkevat uudelta radalta Kerava–Nikkilä-rataa joko Keravalle päättyen tai jatkaen pääradan kaukoliikenneraiteita Helsinkiin.
Asema lähelle Porvoon keskustaa
Selvityksessä tarkastelluilla lähijunavaihtoehdoilla on merkittäviä eroja sen osalta, miten hyvin ne kytkeytyvät Porvoon maankäyttöön ja liikennejärjestelmään tai miten ne vaikuttavat Porvoon yhdyskuntarakenteen kehittymiseen.
– Optimaalisimmassa vaihtoehdossa asema on mahdollisimman lähellä Porvoon keskustaa luontevien linja-autoyhteyksien äärellä, ja uudella raideyhteydellä on maanalainen lähijuna-asema Keravan nykyisen aseman kohdalla. Tämä vaihtoehto tarjoaisi parhaat kulkuyhteydet ja lisäisi eniten joukkoliikenteen käyttöä. Toisaalta vaihtoehto on todennäköisesti investoinneiltaan kallein, ja sen toteuttaminen on haastavinta, Dan Mollgren kertoo.
Vaihtoehdot, joissa lähijunat kulkisivat Kerava–Nikkilä-radan kautta joko Keravalle päättyen tai jatkaisivat pääradan kaukoliikenneraiteita Helsinkiin, osoittautuivat Porvoon kannalta ehdottomasti heikoimmiksi. Näissä vaihtoehdoissa joukkoliikenteen palvelutaso käytännössä huononisi Porvoon keskustan ja Helsingin keskustan välillä, ja samalla Porvoon osuus joukkoliikenteen kustannuksista mahdollisesti kasvaisi.
– Eri vaihtoehtoihin liittyy kuitenkin niin suuria kustannuksia tai epävarmuuksia, ettei aito vertailu ole mahdollista ennen tarkempaa suunnittelua ja selvittelyä, toteaa liikennesuunnittelupäällikkö Petri Suominen Uudenmaan liitosta.
Lisätietoja:
Heini Peltonen
Liikennesuunnittelupäällikkö
heini.peltonen@uudenmaanliitto.fi
Liikennesuunnittelun johtaminen, liikennejärjestelmätyön ohjaaminen, ylimaakunnalliset liikenneasiat, logistiikka, Helsingin seudun liikenneasiat
Pasi Kouhia
Erityisasiantuntija
pasi.kouhia@uudenmaanliitto.fi
Liikennejärjestelmäsuunnitelmat, liikennemallit ja liikenteen uudet teknologiat, Itä- ja Länsi-Uudenmaan liikenneasiat
Tutustu myös näihin
Uutinen
29.10.2024
Uusi liikenteen EU-asetus avaa mahdollisuuksia Uudellemaalle
Kesällä 2024 voimaan tullut TEN-T-asetus vauhdittaa saumatonta ja kestävää liikkumista Euroopassa. Uudellemaalle asetus tuo muun muassa yhden uuden liikennekäytävän sekä kiinteän yhteyden Helsingin ja Tallinnan välille uutena mahdollisena selvityskohteena.
Uutinen
25.10.2024
Länsi- ja Itä-Uudenmaan liikenteen seuranta paljastaa tärkeitä trendejä
Korona-aika vähensi henkilöautoilua merkittävästi Länsi- ja Itä-Uudenmaalla, mutta nyt tilanne on palautunut lähes ennalleen. Rantaradalla henkilöliikenteen määrä on noussut jopa korkeammalle tasolle kuin ennen vuotta 2020. Uudenmaan liikenne sähköistyy nyt vauhdilla: viime vuonna jo joka kolmas uusi auto oli sähköauto.