Sidosryhmäkysely ja kuntakierrokset viitoittavat tulevien vuosien työtä
Kartoitimme viime vuonna suuntaa maakuntakaava- ja maakuntaohjelmatyölle kaksiosaisella sidosryhmäkyselyllä sekä laajalla kuntakierroksella. Toimintaympäristön nopeiden muutosten takia valmistaudumme lähivuosina sekä täydentämään lainvoimaista Uusimaa-kaavaa että päivittämään Uusimaa-ohjelmaa.
Sidosryhmäkyselyn tuloksia on esitelty lyhyesti alla. Linkki kyselyn yhteenvetoon ja koosteraporttiin löytyy tekstin lopusta.
Liitolta toivotaan tiedolla johtamista
Tulevaisuuskyselyllä kartoitettiin eri sidosryhmien näkemyksiä Uudenmaan tärkeimmistä tulevaisuuden haasteista sekä Uudenmaan liiton roolista ja keinoista niihin vastaamisessa.
Vastauksissa tärkeimmiksi Uudenmaan tulevaisuuden haasteiksi nousivat:
- Toimiva seudullinen joukkoliikenne
- Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen
- Luontokadon pysäyttäminen
- Kasvun kestävä ohjaaminen
- Elinkeinoelämän toimintaedellytysten varmistaminen.
Haasteisiin vastaamisessa Uudenmaan liitolta toivottiin erityisesti roolia tiedolla johtamisessa ja laaja-alaisen yhteistyön kehittämisessä.
Vihreä siirtymä halutaan maakuntakaavaan
Maakuntakaavakyselyllä selvitettiin sidosryhmien näkemyksiä maakuntakaavan täydennys- ja päivitystarpeista, toimintaympäristöstä sekä toimivuudesta maakuntakaavan tulevan täydennyskierroksen pohjaksi.
Vastauksissa tärkeimmiksi maakuntakaavan päivitystarpeiksi nousivat:
- Energiateema ja vihreä siirtymä
- Kiertotalous
- Ekologiset verkostot.
− Tarvitsemme kaavatyön pohjaksi lisää tietoa etenkin vihreän, puhtaan siirtymän hankkeiden vaikutuksista maankäyttöön. Esimerkiksi panostaminen uusiutuviin energialähteisiin ja kiertotalouteen vaativat tilaa ja yhteensovittamista muun maankäytön kanssa. Tietopohjaa kootaan juuri alkaneessa vihreän siirtymän maankäyttötarpeita selvittävässä hankkeessamme, sanoo Uudenmaan liiton kaavoituspäällikkö Ilona Mansikka.
Uusiksi kaavateemoiksi ehdotettiin kyselyssä myös esimerkiksi maaseutumaisten alueiden kestävää kehittämistä, merialueita sekä kävelyä ja pyöräilyä. Avovastauksissa mainittiin myös hiilen sidonta ja varastointi sekä maa-aineshuolto.
Maakuntakaavoituksessa huomioitavien toimintaympäristön merkittävien lähtökohtien osalta vastaajat mainitsivat kansalliseen ja kansainväliseen lainsäädäntöön vaikuttamisen.
− Juuri nyt pinnalla edunvalvonnassamme ovat alueidenkäyttölain valmistelu ja uuden rakentamislain korjaussarja. Myös EU:sta on odotettavissa lähiaikoina maankäyttöön vaikuttavia lakiehdotuksia. Pyrimme vaikuttamaan aktiivisesti näihin kaikkiin, Mansikka sanoo.
Vastaajat toivat kyselyssä esille myös Uudenmaan tasapainoisen kehittämisen sekä painottivat lakimuutoksia, energiaratkaisuja, ilmastonmuutosta ja luontokatoa toisiinsa vaikuttavina, yhdessä ratkaistavina kriiseinä.
Lainvoimaisen Uusimaa-kaavan uudenlaista, yleispiirteistä suunnitteluotetta vastaajat pitivät pääosin sopivana. Kaava-aineistot ja selvitykset löytyvät helposti, ja kaavaselostus, merkinnät määräyksineen ja liiteaineistoja ovat selkeitä. Kaavan tulkinta, karttojen ja yleisten suunnittelumääräysten selkeys sekä paikkatietoaineistojen löydettävyyden aiheuttivat enemmän hajontaa vastauksissa.
Yhteistyö kuntien kanssa jatkuu vahvana
Sidosryhmäkyselyn rinnalla toteutettiin viime kesänä kuntakierros, jolla tavattiin aluesuunnittelun kuntavastaavien johdolla kaikki 26 kuntaa. Tapaamisissa käytiin läpi kuntien ajankohtaista kaavoitustilannetta sekä maakuntakaavan tulkintaa ja täydennystarpeita.
Keskusteluteemoissa korostuivat aurinkoenergia, liikenne (radat, joukkoliikenteen kehittäminen, väylät, satama- ja tavaraliikenne), kaupan ohjaus, aluerakenne (tulevat kasvusuunnat, keskusten ja kylien kehittäminen, hajarakentamisen hallinta), ilmastovaikutukset, kiertotalous sekä kaivosvaraukset. Liiton ja kuntien yhteistyötä edunvalvonnassa sekä MAL-työssä pidettiin myös tärkeänä, ja kunnissa toivottiin molemmille jatkoa.
Laajan sidosryhmävuorovaikutustyön tuloksia on esitelty viime syksyn aikana liiton omille päättäjille, Uudenmaan kuntajohtajille sekä kuntien asiantuntijoille ja virkamiehille eri sektoreilta.
− Pyrimme kevään aikana tekemään päätökset maakuntakaavan tulevista täydennystarpeista. Myös yhteistyö sidosryhmien kanssa jatkuu monella rintamalla, summaa Mansikka.
Tänä vuonna toteutetaan maakuntakaavaa ja -ohjelmaa pohjustavat väestö- ja työpaikkaprojektiot sekä skenaariotyö. Lisäksi vierailemme jälleen keväällä kunnissa, tällä kertaa keskusteltavana ovat aluekehittämisen teemat, esimerkiksi kuntien elinvoima, hyvinvointi ja innovaatiotoiminta.
− Aloitamme uuden maakuntaohjelman valmistelun ensi vuonna ja haluamme kuulla kuntien ajankohtaisia toiveita ja tarpeita myös siihen liittyen, täydentää erityisasiantuntija Rosa Tuomi Uudenmaan liitosta.
- Toteutus huhti-syyskuussa 2023.
- Kyselystä lähetettiin eri kohderyhmille eri versiot sen mukaan, millainen rooli vastaajalla on maakunnallisena toimijana.
- Tulevaisuuskyselyllä kartoitettiin näkemyksiä Uudenmaan tärkeimmistä tulevaisuuden haasteista sekä liiton roolista ja keinoista niihin vastaamisessa. Kysely lähetettiin noin 360 toimijalle, joiden joukossa oli mm. Uudenmaan kuntajohtajat, kuntapäättäjiä, Uudenmaan liiton omat päättäjät, ministeriöitä, järjestöjä ja muita edunvalvojia, seututoimijoita sekä tutkimuslaitoksia. Vastauksia saatiin 157.
- Maakuntakaavakyselyllä selvitettiin näkemyksiä kaavan täydennys- ja päivitystarpeista, toimintaympäristöstä sekä nykyisen maakuntakaavan toimivuudesta. Maakuntakaava- ja tulevaisuuskyselyn yhdistelmä lähetettiin noin 170 toimijalle, joiden joukossa oli muun muassa kuntien asiantuntijat aluesuunnittelun ryhmien kautta, maakuntakaavatyön keskeiset viranomaiset, keskeisimmät luonto- sekä maa- ja metsätaloustoimijat, kauppakamarit, satamat sekä energiayhtiöt. Vastauksia saatiin 41.
- Kaikista vastaajista noin puolet oli kuntien edustajia, vajaa neljännes päättäjiä, kuntayhtymien, valtion ja muiden maakuntien edustajia sekä hieman yli neljännes järjestöjen, yksityisen sektorin, tutkimus- ja oppilaitosten edustajia.
- Kuntavastaajista (asiantuntijat, johtavat virkamiehet ja luottamushenkilöt) KUUMA-kuntia edusti 29, pk-seutua 22, Itäistä Uuttamaata 12 ja Läntistä Uuttamaata 13 edustajia.
- Toteutus kesä-lokakuussa 2023.
- Kierroksella tavattiin aluesuunnittelun kuntavastaavien johdolla kaikki 26 kuntaa, joista kierrokselle osallistui lähes 150 edustajaa.
- Tapaamisista suurin osa järjestettiin läsnä kunnissa, osa osallistui Teamsin välityksellä.
- Asialistat räätälöitiin kuntien toiveiden mukaan. Sisältö painottui kuntien ajankohtaiseen kaavoitustilanteeseen, maakuntakaavan tulkintaan ja maakuntakaavan täydennystarpeisiin.
Lisätietoja:
Ilona Mansikka
Kaavoituspäällikkö
ilona.mansikka@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavoitusprosessin kehittäminen, Uusimaa-kaava 2050, Kaavoituksen aluevastuu: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa. Aluesuunnittelun johtaja Paula Autioniemen varahenkilö
Rosa Tuomi
Erityisasiantuntija
Ennakointi, koulutuspolitiikka, Uusimaa-ohjelma
Tutustu myös näihin
Uutinen
25.4.2024
Työllisyyden tiekartan valmistelu on käynnistynyt
Olemme käynnistäneet Uudenmaan työllisyyden tiekartan laadintatyön. Tiekartan tavoitevuosi on 2030. Se tulee sisältämään työllisyyden nostamiseen ja parempaan työelämään tähtääviä toimenpiteitä Uudenmaan erityispiirteet huomioiden. Työtä ohjaa Uusimaa-ohjelman strateginen tavoite 80 prosentin työllisyysasteesta vuonna 2030.
Avoimet työpaikat
18.4.2024
Haemme aluekehittämisen johtajaa
Aluekehittämisen vastuualueen johtaja johtaa liiton aluekehittämistyötä, jolla edistetään maakunnan kehitystä, tuodaan lisäarvoa liiton jäsenkunnille ja sidosryhmille näiden tarpeista lähtevällä kumppanuudella sekä vahvistetaan Uudenmaan merkitystä kansainvälisenä toimijana. Johtaja myös edistää maakunnan liiton asemaa uudistuvassa aluehallinnossa ja vaikuttaa Uudenmaan kehitykseen liittyviin valtion päätöksiin.
Avoimet työpaikat
18.4.2024
Haemme aluesuunnittelun johtajaa
Aluesuunnittelun vastuualueen johtaja johtaa maakunnan alueiden käytön suunnittelutyötä Uudenmaan kilpailukyvyn vahvistamiseksi, alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi, maankäytön ja liikenteen yhteensovittamiseksi sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi.
Uutinen
26.3.2024
AKKE-rahoitushaku avoinna pienimuotoisille selvityshankkeille
Kestävän kasvun ja elinvoiman AKKE-rahoitushaun pienimuotoisille uusimaalaisille selvityshankkeille on avoinna. Tuen määrä hanketta kohti on 20 000–50 000 euroa, ja hankkeen kesto voi olla enintään tämän vuoden loppuun. Rahoituksen haku päättyy 29. huhtikuuta.