Skenaariotyössä hahmotettiin Uudenmaan vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia ja niiden vaikutuksia

Tässä skenaariossa maailma siirtyy teknologisen kehityksen aikakauteen. Teknologiset innovaatiot ratkaisevat ilmastohaasteita. Suuryritysten valta kasvaa ja yritysten sääntelyä kevennetään merkittävästi. Suomessa elintaso nousee, mutta yksilökeskeisyys lisääntyy voimakkaasti kilpailuhenkisessä yhteiskunnassa.

Skenaariossa Uusimaa on vahva kansainvälinen alue, joka kasvaa voimakkaasti. Alue toimii siltana EU:n, Venäjän ja globaalien toimijoiden välillä hyödyntäen maantieteellistä sijaintiaan ja teknologista osaamistaan.

Uudellamaalla on mahdollisuus nostaa elintaso ja elämänlaatu maailman kärkeen ja saavuttaa korkean teknologian hyvinvointiyhteiskunta. Väestönkasvun keskittyminen pääkaupunkiseudulle aiheuttaa kuitenkin haasteita pienempien kuntien elinvoimaisuudelle. Uusimaa on Suomen talouden veturi ja erittäin monikulttuurinen. Toisaalta uhkatekijöitä ovat kilpailukulttuuri, hyvinvoinnin epätasainen jakautuminen ja polarisaatio.

Maakunnan mahdollisuutena nähdään ilmastonmuutoksen ratkaiseminen monialaisesti teknologian avulla sekä korkea koulutus- ja sivistystaso. Teknologiakehityksen lieveilmiöt sekä nopean kehityksen myötä tapahtuva maiseman ja elinympäristön muuttuminen voivat haastaa maakuntaa.

Euroopan renessanssia kuvaava skenaario lähtee siitä, että EU kehittyy kohti liittovaltion kaltaista toimijaa. Samaan aikaan Yhdysvaltain ja Kiinan kamppailevat sisäpoliittisten ongelmien kanssa. Ilmastonmuutokset vaikutukset ovat vakavia. Suomen talous kasvaa, hyvinvointi lisääntyy ja yhteiskunnan jännitteet vähenevät.

Uusimaa hyötyy Euroopan renessanssista, mutta kohtaa myös haasteita. Koko Suomen menestyessä Uusimaa kamppailee säilyttääkseen Suomen sisäisen kilpailukykynsä. Väestönkasvu on maltillista ja hallittua. Osa Uudenmaan kunnista on vaarassa tippua kasvun kelkasta ja alueelliset erot maakunnan sisällä kärjistyvät.

Uudellamaalla on huipputason innovaatiotoimintaa. Maakunnalla on vahva asema korkean teknologian, tekoälyn ja kvanttilaskennan keskuksena. Alueella kehitetään ja tuotetaan korkeatasoisia tuotteita ja palveluja. Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto nousevat maailman huippuyliopistojen joukkoon. Uusimaa on maailman paras paikka oppia.

Parantuneet yhteydet yhdistävät alueen tiiviimmin Baltian ja Keski-Euroopan verkostoihin. Saavutettavuuden parantuminen mahdollistaa Uudellemaalle paremman kilpailukyvyn. Ilmastokriisin eskaloituminen näyttäytyy kuitenkin merkittävänä uhkana.

Näivettymisestä hyvinvointitalouteen -skenaariossa EU ajautuu pysähtyneisyyden tilaan, kun Yhdysvallat ja Kiina menevät Euroopan edellä. Suomessa tavoitellaan talouskasvun ohella hyvinvointitaloutta, mikä muuttaa yhteiskuntaa aiempaa sopuisammaksi ja vähentää polarisaatiota. Väestön ikääntyminen, heikko huoltosuhde ja matala talouskasvu ovat suuria haasteita.

Tässä skenaariossa Uusimaa pystyy vahvistamaan rooliaan Suomen talouden ja innovaatioiden veturina, mikä lisää alueen houkuttelevuutta elinympäristönä. Uudellamaalla on merkittävä rooli uusien talouden ja yhteiskunnan kehittämisaloitteiden pilotoinnissa. Vihreän siirtymän teknologiat ovat talouden ajureita ja haluttuja vientituotteita. Viennillä on haasteita jakautuneessa maailmassa ja Suomen heikossa taloustilanteessa.

Ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten luomat ongelmat ovat haasteita myös Uudellamaalla. Ilmastonmuutos tuo epävarmuutta arjen sujuvuuteen ja yritystoimintaan. Osaavan työvoiman puute rasittaa maakuntaa. Huonontuva huoltosuhde ja väestönkasvun pysähtyminen haastavat erityisesti pieniä kuntia.

Uusimaa pysyy Suomen monimuotoisimpana maakuntana. Skenaariossa polarisaatio vähenee ja yhteisöllisyyden ja huolenpidon kasvaminen lisää ihmisten hyvinvointia. Alueella saadaan ylläpidettyä terveydenhuollon taso.

Pakolaiset ja polarisaatio -skenaario kuvaa sitä, että maailma kärsii voimakkaasta epävakaudesta ja EU:n toimintakyky heikkenee. Ilmastonmuutos tekee laajoista alueista asuinkelvottomia. Populistiset ja kansallismieliset liikkeet vahvistuvat talouskriisin ja pakolaisvirtojen takia. Suomen väestö kasvaa ja yhteiskunnan polarisaatio lisääntyy. Jännitteitä esiintyy väestöryhmien, koulutustasojen ja sukupuolten välillä.

Skenaariossa Uudellamaallakin väestö kasvaa ja monimuotoistuu niin suurkaupungeissa kuin kehyskunnissakin. Kuplautuminen ja levottomuus näkyvät, mutta kansalaisyhteiskunta toimii vakauttavana voimana. Segregaatio on merkittävä haaste. Maakunta toimii koulutuksen keskuksena ja tarjoaa osaamista kaikkialle Suomeen.

Heikko talouskehitys vaikeuttaa Uudenmaan ja koko Suomen elinkeinorakenteen ja tuottavuuden kasvua. Myös palveluiden järjestämisessä on haasteita talouskehityksen vuoksi. Kiertotalous, puolustusteollisuus ja kestävän ruokajärjestelmän ratkaisut ovat Uudellamaalla keskeisiä paikallisia ja kansainvälisiä kasvualoja. Yritystoimintaan panostaminen voi tässä skenaariossa tuoda taloudellista vakautta.

Resurssiniukkuus johtaa kuntaliitoksiin, saavutettavuuden heikkenemiseen ja liikenneinfran rapistumiseen. Uudellamaalla liiketoiminnasta tulee paikallisempaa. Myös ympäristöolosuhteiden muuttuminen epäsuotuisaksi haastaa kriittisen infran ylläpitoa.