Suomi tarvitsee yhtenäisen äänen Brysselissä
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esittelee heinäkuussa ehdotuksensa Euroopan unionin seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä. Tämä kehys määrittää, mihin EU-rahoituksessa panostetaan vuodesta 2028 eteenpäin.
EU:ssakin joudutaan tarkasti pohtimaan, mihin rahat riittävät. Se vaatii entistä tiukempaa priorisointia. Tuleva rahoituskehys vaikuttaa esimerkiksi siihen, millaisia liikenneratkaisuja tullaan priorisoimaan, miten turvallisuutta parannetaan ja paljonko panostetaan tutkimukseen ja innovaatioihin tai alueiden kehittämiseen.
Kilpailtu rahoitus tutkimukseen ja kehitykseen on se, mitä EU:n tulee priorisoida.
Kilpailtu rahoitus tutkimukseen ja kehitykseen on se, mitä EU:n tulee priorisoida. Ajamme nyt alueille ja kaupungeille uusia mahdollisuuksia EU-rahoitukseen sekä tunnustettua asemaa tutkimuksen ja innovaatioiden ekosysteemien mahdollistajina. Tähtäämme siihen, että Uusimaa on Euroopan ympäristöviisain, innovatiivisin ja onnellisin alue. Olemme jo tällä hetkellä Euroopan toiseksi innovatiivisin alue ja ykkönen hyvinvoinnin kehityksen mittareilla.
EU-rahoitus on valtava mahdollisuus, mutta käytännössä moni yritys ja toimija kokee sen hakemisen edelleen liian raskaaksi. Rahoituksen hakemisen ja saamisen tulee olla yksinkertaista, nopeaa ja ymmärrettävää. Parhaimmillaan EU-rahoitus synnyttää uutta liiketoimintaa, ratkoo globaaleja haasteita ja lisää työpaikkoja.
Olemme toivoneet Brysselissä, että alueiden rooli otetaan jatkossa aiempaa paremmin huomioon. Näyttää siltä, että toiveemme on kuultu ja EU:n monivuotisen rahoituskehyksen valmistelussa komissio korostaa alueiden roolia. Kuitenkin jokainen jäsenmaa päättää itse, miten alueet pääsevät mukaan. Toivon, että Suomessa maakunnat eivät ole pelkästään EU-rahoituksen jakajia, vaan että olemme mukana myös rahojen käyttöä suunniteltaessa. Maakunnilla on vahva tuntemus alueidemme vahvuuksista ja tarpeista. Meille on kertynyt myös hyvä näkymä siitä, miten rahoitus suunnataan vaikuttavasti ja tuloksellisesti. Haluamme olla jatkossa aiempaakin vahvemmin mukana luomassa Eurooppaan hyvinvointia ja elinvoimaa.
Toivon, että Suomessa maakunnat eivät ole pelkästään EU-rahoituksen jakajia, vaan että olemme mukana myös rahojen käyttöä suunniteltaessa.
Meillä on Suomessa 18 erilaista maakuntaa. Meidän tulee näyttäytyä yhtenäisenä EU:n suuntaan ja löytää yhteinen kansallinen tahtotila ja prioriteetit. Yhtenäisellä äänellä saamme parhaiten edistettyä koko Suomen tavoitteita.
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Uutisissa(Siirryt toiseen palveluun) 1.6.
Tuija Telén
Kirjoittaja on Uudenmaan maakuntajohtaja.
Yhteystiedot:
tuija.telen@uudenmaanliitto.fi, puh. 040 801 6009
Tutustu myös näihin
Uutinen
23.6.2025
Uudenmaan kannanotto: EU:ssa biotaloutta tulee kehittää luonnon kantokyvyn rajoissa
Euroopan komissio valmistelee parhaillaan uutta biotalousstrategiaa, jossa luodaan suuntaviivat toimivalle kiertotaloudelle, kestävälle tuotannolle, biopohjaisille tuotteille ja kulutukselle Euroopassa. Uudenmaan liitto on valmistellut yhteistyössä Helsinki EU Officen ja sidosryhmien kanssa kannanoton, johon on koottu näkemyksiä komission EU:n tulevaan biotalousstrategiaan.
Uutinen
19.6.2025
Kolme hakijaa soveltuvuusarviointeihin yhteysjohtajan viran haussa
Uudenmaan liiton yhteysjohtajan haastattelut on pidetty. Rekrytointia valmisteleva valintaryhmä päätti haastattelujen perusteella nimetä soveltuvuusarviointeihin jatkavat hakijat.