Suomi tarvitsee yhtenäisen äänen Brysselissä
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esittelee heinäkuussa ehdotuksensa Euroopan unionin seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä. Tämä kehys määrittää, mihin EU-rahoituksessa panostetaan vuodesta 2028 eteenpäin.
EU:ssakin joudutaan tarkasti pohtimaan, mihin rahat riittävät. Se vaatii entistä tiukempaa priorisointia. Tuleva rahoituskehys vaikuttaa esimerkiksi siihen, millaisia liikenneratkaisuja tullaan priorisoimaan, miten turvallisuutta parannetaan ja paljonko panostetaan tutkimukseen ja innovaatioihin tai alueiden kehittämiseen.
Kilpailtu rahoitus tutkimukseen ja kehitykseen on se, mitä EU:n tulee priorisoida.
Kilpailtu rahoitus tutkimukseen ja kehitykseen on se, mitä EU:n tulee priorisoida. Ajamme nyt alueille ja kaupungeille uusia mahdollisuuksia EU-rahoitukseen sekä tunnustettua asemaa tutkimuksen ja innovaatioiden ekosysteemien mahdollistajina. Tähtäämme siihen, että Uusimaa on Euroopan ympäristöviisain, innovatiivisin ja onnellisin alue. Olemme jo tällä hetkellä Euroopan toiseksi innovatiivisin alue ja ykkönen hyvinvoinnin kehityksen mittareilla.
EU-rahoitus on valtava mahdollisuus, mutta käytännössä moni yritys ja toimija kokee sen hakemisen edelleen liian raskaaksi. Rahoituksen hakemisen ja saamisen tulee olla yksinkertaista, nopeaa ja ymmärrettävää. Parhaimmillaan EU-rahoitus synnyttää uutta liiketoimintaa, ratkoo globaaleja haasteita ja lisää työpaikkoja.
Olemme toivoneet Brysselissä, että alueiden rooli otetaan jatkossa aiempaa paremmin huomioon. Näyttää siltä, että toiveemme on kuultu ja EU:n monivuotisen rahoituskehyksen valmistelussa komissio korostaa alueiden roolia. Kuitenkin jokainen jäsenmaa päättää itse, miten alueet pääsevät mukaan. Toivon, että Suomessa maakunnat eivät ole pelkästään EU-rahoituksen jakajia, vaan että olemme mukana myös rahojen käyttöä suunniteltaessa. Maakunnilla on vahva tuntemus alueidemme vahvuuksista ja tarpeista. Meille on kertynyt myös hyvä näkymä siitä, miten rahoitus suunnataan vaikuttavasti ja tuloksellisesti. Haluamme olla jatkossa aiempaakin vahvemmin mukana luomassa Eurooppaan hyvinvointia ja elinvoimaa.
Toivon, että Suomessa maakunnat eivät ole pelkästään EU-rahoituksen jakajia, vaan että olemme mukana myös rahojen käyttöä suunniteltaessa.
Meillä on Suomessa 18 erilaista maakuntaa. Meidän tulee näyttäytyä yhtenäisenä EU:n suuntaan ja löytää yhteinen kansallinen tahtotila ja prioriteetit. Yhtenäisellä äänellä saamme parhaiten edistettyä koko Suomen tavoitteita.
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Uutisissa(Siirryt toiseen palveluun) 1.6.
Tuija Telén
Kirjoittaja on Uudenmaan maakuntajohtaja.
Yhteystiedot:
tuija.telen@uudenmaanliitto.fi, puh. 040 801 6009
Tutustu myös näihin
Uutinen
27.6.2025
Maakuntahallitus lausui kaavoitusta ohjaavan uuden alueidenkäyttölain luonnoksesta
Uudenmaan maakuntahallitus kokoontui 27. kesäkuuta. Maakuntahallitus antoi lausunnon uuden alueidenkäyttölain luonnoksesta. Uudenmaan liitto näkee merkittävän riskin siinä, että laki selvästi heikentäisi strategisten kaavatasojen eli maakuntakaavan ja yleiskaavan asemaa, vaikka tarve pitkäjänteiselle ja kestävälle kehityksen ohjaukselle vain kasvaa.
Uutinen
26.6.2025
Eurooppa-foorumissa keskustellaan yhteyksien merkityksestä alueiden hyvinvointiin ja turvallisuuteen muuttuvassa maailmassa
Etelä-Suomen maakunnat eli Varsinais-Suomi, Uusimaa, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala järjestävät Connecting Nordic – The Benefits of a More Integrated Nordic Region for Regional Economy and Security -tilaisuuden perjantaina 29. elokuuta klo 13.00–13.45.