Tavoitteista tekoihin
Ilmastonmuutos etenee ennakoitua nopeammin ja samalla myös hiilineutraaliudelle asetetut tavoitevuodet 2030 Uudellamaalla ja 2035 kansallisesti lähestyvät kovaa vauhtia. Viime päivinä mediassa on kuumennut keskustelu kaupunkien ilmastotavoitteista: saavutetaanko niitä vai onko ilmastotyö edelleen vain suuria puheita, markkinointia ja jopa viherpesua.
Perjantaina 12.12. järjestetty tilaisuus 10 vuotta Pariisin ilmastosopimuksesta oli valaiseva. Kolme ilmastotyön konkaria Kimmo Tiilikainen, Outi Honkatukia, ja Kaisa Kosonen muistelivat kansainvälisen ilmastopolitiikan vuoristorataa Balilla syntyneestä toiveikkuudesta Kööpenhaminan suureen pettymykseen ja Pariisin onnistumiseen. Yhteiseksi kansainväliseksi tavoitteeksi saatiin asetettua maapallon keskilämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 asteeseen.
Mitä tavoite on tarkoittanut ja mitä kymmenessä vuodessa on tapahtunut? Valtiot ovat sitoutuneet yksi kerrallaan ilmastotavoitteisiin ja ovat laatimassa kansallisia päästövähennyssuunnitelmia. Yritys- ja rahoitusmaailma ovat lähteneet ilmastotyöhön vahvasti mukaan ja ympäristökestävyydestä on tullut merkittävä kilpailukykytekijä. Näyttää siltä, että onnistumme välttämään neljän asteen katastrofaalisen lämpenemisen, mikä on merkittävä suunnanmuutos. Ilmastotyötä on jatkettava sinnikkäästi. Edelleen jokainen asteen kymmenys, jonka onnistumme alentamaan, tulee helpottamaan sopeutumista muutokseen ja alentamaan sen kustannuksia.
Navigointi kohti hiilineutraaliutta ei ole suoraviivainen prosessi, vaan monimutkainen yhteispeli: tavoitteiden asettamista, säädösten muokkaamista, investointeja ja eri toimijoiden jatkuvaa vuoropuhelua.
Kunnianhimoinen tavoite kantaa tulosta
Juuri hyväksytyssä maakuntaohjelmassa Ratkaisujen Uusimaa – Suomen suunnannäyttäjä, Euroopan edelläkävijä säilytettiin maakunnan tavoite olla hiilineutraali jo vuonna 2030, vaikka tiedämme, että sen saavuttaminen edellyttää merkittäviä lisätoimia ja nopeaa suunnan tarkennusta. Luopuminen tavoitteesta tässä vaiheessa ei tekisi tehtävästä helpompaa, vaan epäselvempää. Poliittinen tahtotila maakunnassa on vahva ja ymmärretään, että ilmastotyön suuntaamiseksi tarvitaan kunnianhimoinen tavoite.
Ilmastotyö tuottaa nyt tulosta kunnianhimoisten tavoitteiden ansiosta. Siitä osoituksena juuri julkaistut Suomen ympäristökeskuksen päästötiedot näyttävät, että ilmastotyö etenee. Uudenmaan päästöt putosivat edellisvuodesta peräti yhdeksän prosenttia. Se on merkittävä vuosipudotus, josta kiitos kuuluu jälleen energiasektorille.
Tavoitteiden roolin kritisoijat ovat osin oikeassa. Yksin ne jäävät helposti kellumaan horisonttiin, haaveiksi ja markkinointiviesteiksi. Niiden rinnalle tarvitaan lisää työkaluja ja vahvaa yhteistyötä sekä itse tekoja. Siksi ilmastopolitiikka on viime vuosina muuttunut yhä enemmän toimeenpanoksi, ohjaukseksi ja investointien mahdollistamiseksi. Esimerkiksi energiasektorin päästövähennystoimet ovat onnistuneet kaupunkien ja kuntien omistajaohjauksella ja erityisesti päästökaupan ansiosta. On tarvittu sekä TKI-sektorin tuottamia innovatiivisia ratkaisuja että rohkeaa johtamista, ja tietysti myös investointikyvykkyyttä. Yrityskentän viesti on vahva: sääntelyä ja pitkäjänteistä ilmastopolitiikkaa kunnianhimoisine tavoitteineen tarvitaan.
Maakunnan liitojen tehtävä on pitää maali kirkkaana, vahvistaa yhteistyötä ja varmistaa, että tieto, rahoitus ja ratkaisut kohtaavat.
Yhteinen suunta ratkaisee
Maakunnallisena politiikkatyökaluna on toiminut Hiilineutraali Uusimaa 2030 -tiekartta, joka on ohjannut myös aluekehittämisen rahoitusta. Se on kestänyt yllättävän hyvin aikaa, mutta tullaan päivittämään vuoden 2026 aikana uuden maakuntaohjelman mukaisesti. Lähivuosien työtä kohdennetaan niille sektoreille, joissa päästöt ovat vähentyneet hitaammin. Tästä kuulette lisää heti alkuvuonna!
Seurannan rooli on viime vuosina kasvanut. Se näyttää konkreettisesti ilmastotyön suunnan, missä olemme onnistuneet ja missä on vielä tehtävää. Olemme kehittämässä ilmastotyön indikaattoriseurantaa Tehoava -hankkeessa ja saamme rakennettua maakunnille oman skenaariotyökalun, jota toivon mukaan pääsemme pilotoimaan tiekartan päivityksessä.
Navigointi kohti hiilineutraaliutta ei ole suoraviivainen prosessi, vaan monimutkainen yhteispeli: tavoitteiden asettamista, säädösten muokkaamista, investointeja ja eri toimijoiden jatkuvaa vuoropuhelua. Julkinen sektori, yritykset ja TKI-toimijat etenevät vuorovedoin, mutta vain, jos suunta on yhteinen ja ennakoitava.
Maakunnan liitoilla on tässä työssä erityinen rooli. Meidän tehtävämme on pitää maali kirkkaana, vahvistaa yhteistyötä ja varmistaa, että tieto, rahoitus ja ratkaisut kohtaavat. Tavoitteet eivät ole päämäärä itsessään – ne ovat väline sille, että vaikeissakin hetkissä tiedämme, mihin olemme menossa.
Nyt ei ole aika luopua tavoitteista. Nyt on aika varmistaa, että ne muuttuvat teoiksi.
Tutustu myös
Ilmastotyö
Tavoittelemme Uudellamaalla hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla sekä hiilinielujen vahvistamista. Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseen tarvitsemme kaikkien uusimaalaisten ponnistuksia. Navigaattorinamme on Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta.
Pia Tynys
Kirjoittaja työskentelee kestävyyspäällikkönä Uudenmaan liitossa.
Yhteystiedot:
puh. 040 149 2244, pia.tynys@uudenmaanliitto.fi
Tutustu myös näihin
Uutinen
13.1.2026
Tervetuloa Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekartan julkistustilaisuuteen
Uudenmaan liitto ja Helsingin yliopisto järjestävät Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekartan ja yritysten ilmastoriskien arviointioppaan julkistustilaisuuden keskiviikkona 4.2.2026.
Uutinen
19.12.2025
Uudellemaalle yhteinen suunta ilmastonmuutokseen sopeutumistyöhön
Uudenmaan maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan 15.12.2025 Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekartan, joka toimii Uudenmaan yhteisenä alueellisena ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelmana.