Teknologiset ratkaisut tuovat uutta elämää kulttuurialalle
Digitaaliset kaksoset kulttuurialan ekosysteemin elvyttämisessä -hanke avasi uusia näkymiä taiteeseen ja kulttuuriin teknologian avulla. Uudenmaan liitto tuki hanketta alueellisen kehittämisen ja elinvoiman AKKE-rahoituksella.
Digitaaliset kaksoset kulttuurialan ekosysteemin elvyttämisessä -hanke
- Hankkeen tavoitteena oli digitaalisten tuotantojen kehittäminen taide-, tapahtuma- ja kulttuurialoilla.
- Toteutusajankohta: 1.5.2021–31.8.2023
- AKKE-rahoitus: 183 500 €
- Hankkeen toteuttaja: Aalto-yliopisto – Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti (MeMo) ja Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak).
Taide-, tapahtuma- ja kulttuurialat kärsivät pandemian aikana Suomessa merkittävästi, ylivoimaisesti eniten Uudellamaalla. Aalto-yliopiston MeMo-instituutin ja Humakin toteuttama hanke toi apuun digitaaliset innovaatiot.
– Digitaalisilla 3D-tuotannoilla oli suuri merkitys pandemiarajoitusten rasittamalle kulttuurialalle. Tavoitteena oli nopeuttaa alan toipumista ja helpottaa toiminnan uudelleenrakentamista, kertoo projektipäällikkö Marika Ahlavuo Aalto-yliopistolta.
Hankkeessa kehitettiin virtuaalisia, kolmiulotteisuutta hyödyntäviä tuotantoja, ja yhtenä tavoitteena oli digitaalisten kaksosten pilotointi kulttuurikohteiden elävöittämiseksi. Digitaalisilla kaksosilla tarkoitetaan yksityiskohtaisia ja dynaamisia virtuaalimalleja, jotka ovat vuorovaikutuksessa alkuperäsen mallinnuskohteen kanssa. Lisäksi testattiin fyysistä ja digitaalista todellisuutta yhdistävää XR-teknologiaa.
Kokeilevaa kehittämistä Living Labeissa
Hankkeen yhtenä kulmakivenä oli Uudellamaalla toteutettu Living Lab -yhteiskehittämistoiminta, joka kattoi laajan kirjon pilottiprojekteja ja kokeilevan kehittämisen demoja.
– Hankkeeseen valittiin kymmenisen Living Labia, jotka toimivat alueellaan aktiivisesti. Hankkeen päätyttyä yhteistyötä jatketaan edelleen joidenkin Living Lab -yhteistyökumppaneidemme kanssa, Ahlavuo kertoo.
Living Lab -kohteina toimivat muun muassa Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, Järvenpään taidemuseo, Suomen kansallisooppera ja -baletti, Suomen kansallismuseo, purkutaidekohteet, esittävät alat, kuten A Tempo Oy, sekä Yleisradio / Svenska Yle.
Elämyksiä digitaalisten kaksosten kanssa
Kulttuurialan virtuaalisuutta ja kolmiulotteisuutta hyödyntävät tuotannot kehittyvät kohti digitaalisia kaksosia. Hankkeessa kokeiluja tehtiin erilaisilla teemoilla: tulevaisuus digitaalisena kaksosena, virtuaaliset kohtauspaikat ja virtuaalitilat sekä esineiden internet ja digitaaliset kaksoset. Kulttuurialan digitaalisia kaksosia tai niiden prototyyppejä toteutettiin hankkeessa yli 20, joista osa julkaistiin. Ne toivat uusia elämyksiä näyttelyihin, tapahtumiin ja kulttuurituotantoihin.
– Digitaaliset kaksoset, fotorealistiset 3D-mallit ja muut digisisällöt toivat kohteet eloon uudenlaisella, interaktiivisella tavalla. Esimerkiksi staattinen 3D-malli muuttui dynaamiseksi siten, että kohde reagoi ohjaajan, esiintyjän tai yleisön eleisiin tai puheeseen, Ahlavuo kuvailee.
Jokainen Living lab on ollut voitto, sillä ne ovat kasvattaneet alan osaamispääomaa ja koko Uudenmaan kilpailukykyä.
Suurimmat onnistumiset koettiin Tamminiemessä, Keravan purkutaidetalossa ja Järvenpään taidemuseon ”Tyven meri, turkoosi taivas” -virtuaalinäyttelyssä.
– Tamminiemen Kekkosen koti muuntui interaktiiviseksi 3D-malliksi ja presidentin kasvojen digitaalinen kaksonen reagoi katsojan liikkeisiin. Näyttely tarjosi ainutlaatuisen kattauksen arvokasta historiaa ja nykyaikaista teknologiaa sadoille kävijöille. Se oli meille superhieno saavutus, Ahlavuo sanoo.
Katoava purkutaide talteen
Keravan purkutaidetalosta digitaalinen kaksonen säilytti tuleville sukupolville taidetta, joka olisi muuten kadotettu tilaa purettaessa.
– Purkutaideproduktioiden 3D-dokumentointi herätti paljon kiinnostusta. Sitä on toteutettu myös muissa katoavissa purkutaide- ja graffitikohteissa. Seuraava askel on eri teknologioita yhdistelevän dokumentointitavan konseptointi, Ahlavuo mainitsee.
Muita pilottiprojekteja olivat esimerkiksi dynaaminen muraalin elinkaari, kulttuurikeskuksen taide digitaalisena kaksosena, lastenkirjan hahmojen elävöittäminen lisätyn todellisuuden keinoin ja virtuaalisen näyttämön konseptit.
Osaamista ja kilpailukykyä
Living Lab -toimintaan osallistui noin 30 henkilöä. Aaltoyliopisto ja Humak järjestivät noin 30 työpajaa ja tietoiskua, joissa käsiteltiin digitaalisiin tuotantoihin vaikuttavia aiheita 3D-ratkaisuista metaversumiin. Tapahtumat sekä kolme julkaistua kuratoitua virtuaalinäyttelyä tavoittivat laajoja yleisöjä.
Hankkeen liiketoimintapotentiaali on valtava jopa lyhyellä aikavälillä, mikä ei välttämättä ole yleistä kulttuurialan hankkeissa.
Hanke edisti alan ammattilaisten digitaalisen kulttuurin osaamista ja uusien teknologioiden hyödyntämistä. Sen tulokset ja eri teknologioita yhdistelevät tuotannot kiinnostivat myös valtakunnallista mediaa. Ahlavuon mukaan hanke rohkaisi muita projekteja ja edesauttoi uusien hankkeiden rahoittamista.
– Hankkeen liiketoimintapotentiaali on valtava jopa lyhyellä aikavälillä, mikä ei välttämättä ole yleistä kulttuurialan hankkeissa. Jokainen yhteiskehittämispilotointi on ollut voitto, sillä ne ovat kasvattaneet alan osaamispääomaa ja koko Uudenmaan kilpailukykyä, Ahlavuo sanoo.
Kestävää kasvua ja elinvoimaa – Tuloksia Uudellamaalla vuosina 2021–2022 rahoitetuista AKKE-hankkeista
Kokosimme julkaisuun tarinoita onnistumisista hankkeissa, joita rahoitimme vuosina 2021–2022 kansallisella Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman rahoituksella, niin sanotulla AKKE-rahoituksella. Mukana on 12 esimerkkihanketta, joista yhdestä kerromme tässä artikkelissa.
Tutustu julkaisuun:
Lisätietoja:
Katriina Rosavaara
Asiantuntija
katriina.rosavaara@uudenmaanliitto.fi
Kulttuuriasiat, Uusimaa-päivä, Uusimaa-palkinto
Outi Ervasti
Kehittämispäällikkö
outi.ervasti@uudenmaanliitto.fi
Uusimaa-ohjelma, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka, Uudenmaan edunvalvonta, AKKE-rahoitus sekä Uudenmaan yrityspalkinto. Aluekehittämisen johtaja Eero Venäläisen varahenkilö.
Tutustu myös näihin
Uutinen
5.12.2024
Koheesiopolitiikan vaikuttavuus puhutti uusimaalaisia kansanedustajia
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta kokoontui eduskunnassa 3.12. Kokouksen aiheena oli koheesiopolitiikan tulevaisuus Etelä- ja Länsi-Suomen näkökulmasta katsottuna. Puhetta johti neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eemeli Peltonen (sd).
Uutinen
28.11.2024
Uusimaa mukana EU:n tulevaa koheesiopolitiikkaa koskevassa kannanotossa
Uudenmaan liitto osallistui Euroopan kilpailukykyisimpien ja varakkaimpien alueiden (ns. Power Regions of Europe) kokoukseen 20.11. Brysselissä. Tapaamisessa esiteltiin ryhmän valmistelema kannanotto koskien EU:n koheesiopolitiikkaa vuodesta 2028 eteenpäin.