Alue- ja kuntatalouden tilastot sisältävät Uudenmaan kuntien talouslukuja ja tietoa maakuntien bruttokansantuotteesta. Kunnista on saatavilla tilastotietoa verotuloista, vuosikatteesta, lainakannasta, valtionosuuksista ja verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasauksesta.
Bruttokansantuote maakunnittain
Kuntien verotulot
Alla tiedot kuntien kokonaisverotuloista sekä kunnallis- ja yhteisöverosta.
Kuntien vuosikate
Vuosikate kuvaa kuntien kokonaistulorahoitusta. Se kertoo, kuinka paljon kunnille jää juoksevien menojen jälkeen käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin.
Kuntien lainakanta
Lainakanta kuvaa kuntakonsernin velkatilanteen euroina asukasta kohden. Velkaantumiseen vaikuttaa erityisesti kuntien tekemät investoinnit.
Kuntien valtionosuudet
Kuntien saamien valtionosuuksien tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palveluiden saatavuus. Suomessa valtionosuudet muodostavat noin neljänneksen kuntien tulorahoituksesta. Eniten valtionosuuksia saavat tyypillisesti kunnat, joiden työttömyys, ikärakenne ja pienituloisuusaste ovat korkeita.
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus
Suomen valtionosuusjärjestelmässä tulopohjan tasaus toteutetaan verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella, joka sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Nimensä mukaisesti tasaus perustuu kunnan laskennalliseen verotuloon, ja se joko lisää tai vähentää kunnalle myönnettyä valtionosuutta.
Tutustu myös
Alue ja kunnat
Uusimaa on Suomen helmi, lauletaan maakuntalaulussa vuodelta 1912. Metropolimaakunta onkin valtakunnallisesti vahva elinkeinoelämän, kulttuurin ja korkean osaamisen keskus. Tänä päivänä Uusimaa on myös vahvasti kansainvälinen maakunta.
Lisätietoja alue- ja kuntatalouden tilastoista
Johannes Herala
Erityisasiantuntija
johannes.herala@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan alueellinen kehitys, kunta- ja aluetalous, toimintaympäristön analyysit, erillisselvitykset
Ajankohtaista
Blogi
30.11.2023
Uudenmaan veto- ja pitovoima näyttävät pitävän pintansa
Suomessa kaupunkiseudut ovat perinteisesti vetäneet ihmisiä opiskelemaan ja työmarkkinoille, mutta niiden ohella muuttajia ovat houkutelleet myös monipuoliset palvelut ja vilkas kaupunkielämä. Uudellamaalla koronapandemia heikensi näiden vetovoimatekijöiden merkitystä maan sisäisen muuttoliikkeen osalta. Nyt merkit viittaavat paluusta pandemiaa edeltävään aikaan, kirjoittaa erityisasiantuntija Johannes Herala.
Uutinen
22.11.2023
T&k-menojen tavoiteuran saavuttaminen edellyttää entistä kohdennetumpia toimia ja yhteistyötä Uudellamaalla
Tilastokeskuksen tuoreissa vuoden 2022 tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) tilastoissa Uudenmaan 3,87 miljardin euron t&k-menot vastasivat edelleen lähes puolta koko Suomen t&k-panostuksista. Menot kasvoivat Uudellamaalla edellisvuodesta 161 miljoonaa euroa, mikä vastasi 36 prosenttia koko maan t&k-menojen kasvusta (445 milj. €).
Sivu päivitetty viimeksi: 11.8.2023