Siirry sisältöön
Haku
Ilmakuvaa talvisesta Kalasatamasta. Oikealla voimalaitos, jonka piipusta tulee savua.

Uudenmaan päästökehitys

Uudenmaan päästökehitystä seurataan Suomen ympäristökeskus SYKEn kansallisen päästöseurannan pohjalta. SYKEn vuosittainen seuranta kattaa kaikki Suomen kunnat ja maakunnat, ja mahdollistaa näin vertailun eri alueiden välillä. Vuoden 2020 ennakkotiedot julkaistiin 16.8.2021. Tällä sivulla avaamme lyhyesti Uudenmaan päästökehitystä ja SYKEn laskentamallia.

SYKEn palvelusta(Siirryt toiseen palveluun) löydät tiedot Uudenmaan maakunnan sekä alueen kuntien ilmastopäästöistä ja niiden vuosittaisesta kehityksestä vuodesta 2005 lähtien. Tarjolla on tietoa sekä kokonaispäästöistä että asukaskohtaisista päästöistä. SYKEn palvelusta löytyy myös laskennassa käytetyn Hinku-laskentamallin tarkempi kuvaus.

Kuvat: Uudenmaan liitto, lähde Suomen ympäristökeskus.

Tutustu päästölaskelmiin:

Sähkön tuotannon vihertyminen pienentää Uudenmaankin päästöjä

Uudellamaalla asukaskohtaiset päästöt laskivat vuonna 2020 ensimmäistä kertaa alle neljään tonniin, ollen 3,9 tCO2. Uudenmaan kokonaispäästöt olivat noin 6,6 MtCO2.

Kokonaispäästöt vähenivät vuodesta 2019 noin 12 % ja asukaskohtaiset päästöt 13 %, selvästi koko maan keskiarvoa enemmän. Vertailuvuodesta 2005 päästövähenemä on jo 27 % ja asukasta kohden peräti 38 %.

SYKEn mukaan koko maan kuntien yhteenlasketut ilmastopäästöt vähenivät 7,4 % vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna. Päästöjä laski erityisesti sähkön käytön päästöjen pieneneminen, joka johtui siirtymästä fossiilisten polttoaineiden käytöstä tuulivoimaan sekä lämpimän vuoden seurauksena laskeneesta sähkön kulutuksesta. Sähkön päästökerroin määräytyy valtakunnallisesti, joten pienenemä heijastui myös Uudellemaalle. Myös kaukolämmön päästöt vähenivät Uudellamaalla selvästi.

Uudenmaan kunnat ovat päästöprofiililtaan erilaisia. Eniten päästöjä suhteessa asukasmäärään syntyi pienissä, maaseutuvaltaisissa kunnissa, joissa maatalouden päästöt saattavat muodostaa jopa puolet kunnan päästöistä.

Radanvarsikunnat pärjäävät asukaskohtaisessa päästövertailussa yleisesti hyvin, samoin kuin pääkaupunkiseudun kaupungit. Kaikkinensa Uudenmaan kuntien päästöt ovat laskeneet selvästi edellisvuodesta.

Yli 60 % Uudenmaan päästöistä syntyy edelleen pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa. Näissä kaupungeissa päästöt ovat kuitenkin myös laskeneet prosentuaalisesti merkittävästi, myös kansallisessa mittakaavassa.

Ykköspaikkaa Uudenmaan kunnista pitää Hanko, jonka päästöt laskivat viime vuodesta yli 22 %. Vuonna 2019 Hangon päästöjä kasvattivat poikkeuksellisen suuret vesiliikenteen päästöt ja kaukolämmön päästöjen kasvu. Nyt tilanne on palautunut edellisvuosien tasolle. Päästövähennys oli yli 10 % myös Porvoossa ja Kirkkonummella.

Asukaskohtaisissa päästöissä pääkaupunkiseudun kaupungeissa päästään selvästi Uudenmaan keskimääräisten päästöjen alle. Kaikissa suurissa kaupungeissa asukaskohtaiset päästöt olivat alle 3,5 tCO2, Kauniaisissa jopa alle 3 tonnia (2,9 tCO2/as). Järvenpää säilytti myös vuonna 2020 paikkansa Uudenmaan pienipäästöisimpänä kuntana asukasta kohti laskettuna (2,7 tCO2/as).

Uudellamaalla suurimmat päästölähteet olivat vuonna 2020 edelleen kaukolämpö ja liikenne, mutta liikenteen päästöt (31 %) ylittivät ensimmäistä kertaa kaukolämmön tuotannon (27 %) päästöt.

Tieliikenteen päästöt olivat vuonna 2020 Uudellamaalla keskimäärin 1,2 tCO2 asukasta kohti, pykälän paremmat kuin vuonna 2019 (1,3 tCO2/as). Päästöt ovat vähentyneet edellisvuodesta noin 7 prosenttia. Pienimmät asukaskohtaiset päästöt ovat Helsingissä, 0,8 tCO2. Espoossa asukaskohtaiset päästöt ovat tasan 1,0 tCO2.

Radanvarsikunnissa ja Vantaalla liikenteen päästöt ovat lähellä Uudenmaan kuntien keskiarvoa. Uudenmaan kehyskunnissakin liikenteen päästöt ovat vähentyneet, paikoin selvästi. Liikenteen päästöjen kansallinen keskiarvo asukasta kohti on vuodesta 2019 laskenut selvästi alle 2 tonnin (1,6 tCO2), kehyskuntien päästöt ylittävät usein kansallisen keskiarvon.

Kansallisesti tieliikenteen päästöjen vähenemistä ajoi vuonna 2020 ajosuoritteiden lasku, mutta myös ajoneuvokannan energiatehokkuuden paraneminen ja sähköistymisen vaikutukset alkavat näkymään vähitellen.

Syynä liikenteen päästöosuuden nousuun lämmityksen ohi on ennen kaikkea energiasektorin hyvä päästökehitys pääkaupunkiseudun kunnissa, samalla kun liikenteen päästövähenemä on ollut pienempi. Sähkönkulutuksen (lämmitys- ja kulutussähkö) osuus Uudenmaan päästöistä oli noin 15 %.

Myös öljylämmityksen päästöt ovat vähentyneet edelleen Uudenmaan kunnissa. Koko Uudellamaalla öljylämmityksen päästöt ovat vähentyneet 12 %. Tässäkin pääkaupunkiseudun kunnilla on suuri osuus.

SYKEn näkemyksen mukaan oletettavaa on, että osa päästövähennyksistä tapahtui poikkeuksellisen koronavuoden seurauksena. Poikkeusolojen vaikutuksia on mahdollista johtaa sähkön käytön, vesiliikenteen ja teollisuuden päästökehitykseen.

Helsingin seudulla henkilöautoliikenne vähentyi HSL:n mukaan viime vuonna noin 10 %. Raskaampi vaikutus koronaepidemialla oli kuitenkin joukkoliikenteeseen, jonka matkustajamäärät laskivat jopa kolmanneksen.

Hinku-laskenta kattaa toiminnot, joihin kunta voi itse vaikuttaa. Käytännössä laskelma kattaa taakanjakosektorin ja energiantuotannon päästöt. Näin ollen suurin osa teollisuudesta ja esimerkiksi läpiajoliikenne jäävät laskennan ulkopuolelle.

Päästöt lasketaan käyttöperusteisesti, eli ne allokoidaan niihin kuntiin, joiden toiminnoista päästöt aiheutuvat. Esimerkiksi kaukolämmön tuotannon päästöt jaetaan kutakin kaukolämpöverkkoa hyödyntävien kuntien kesken kulutuksen suhteessa, ja yhteistuotannossa sähkön tuotannon osuus päästöistä jaetaan omalle rivilleen. Samoin kuntalaisten liikennepolttoaineen kulutus lasketaan asuinkunnan päästöihin riippumatta siitä, missä ajosuorite tapahtuu.

Sähkön päästökerroin määräytyy puolestaan kansallisesti, eli kunnissa tapahtuvan sähköntuotannon päästöt eivät suoraan vaikuta kuntien taseeseen. Poikkeuksena tästä on tuulivoima, josta saa laskennassa päästökompensaatiota. Uudellamaalla tämän kompensaation osuus on hyvin pieni.

Suunnitelmissa on kohdentaa tuulivoimakompensaatio voimaloiden omistuksen mukaan, jolloin kuntien energiayhtiöiden investoinnit tuulivoimaan näkyisivät päästölaskennoissa voimaloiden sijainnista huolimatta.

Kaikkinensa SYKEn päästölaskentajärjestelmä (ALas 1.2-malli) kattaa 80 päästösektoria. Kaikille kunnille ja sektoreille lasketaan päästöt ja energiankulutus vuosittain.

Laskentamallia päivitetään tarvittaessa esimerkiksi käytettävissä olevien uusien tietoaineistojen perusteella. Tänä vuonna malliin on tehty pieniä laskentatarkkuuden parannuksia. Lisäksi joillakin sektoreilla, kuten maataloudessa ja teollisuudessa, on korjattu laskennan lähtötietoja.

Käyttöperusteisen päästölaskennan rinnalle kehitetään tällä hetkellä täysin kulutukseen perustuvaa päästölaskentaa, joka valmistuu vuoden 2022 alkupuoliskolla. Näin päästään kiinni myös kunnassa asuvien kotitalouksien energian, tavaroiden ja palvelujen kulutukseen sekä investointeihin ja julkishallinnon kulutukseen. Kulutusperusteisesta laskelmaa ei lähtötietojen päivitystahdista johtuen tehdä vuosittain.

Laskentaa myös automatisoidaan, jotta päästötietojen julkaisua saadaan jatkossa aikaistettua. Vuoden 2021 ilmastopäästöjen ennakkotieto julkaistaan toukokuun 2022 loppuun mennessä. Kuntien pikaennakkolaskennan tulokset summautuvat Tilastokeskuksen kansallisten kasvihuonekaasupäästöjen pikaennakon tuloksiin.

hiilineutraalisuomi.fi ja Canemure. LIFE16 IPC/FI/000002. Life-IP Canemure-Finland. Canemure-hanke on saanut rahoitusta Euroopan Unionin Life-ohjelmasta.

Sivu päivitetty viimeksi: 10.5.2022