Tulevaisuuden liikennettä Itämerellä ja kaupunkien ilmatilassa

Itämeren alueella turvallinen liikkuminen vesillä ja ilmassa rakentuu yhä enemmän ajantasaisen tiedon, toimivien varajärjestelmien ja ennakoinnin varaan. Interreg Baltic Sea Region -ohjelman hankkeissa suomalaiset toimijat ovat kehittäneet ratkaisuja, jotka parantavat navigointia, auttavat varautumaan häiriöihin sekä valmistavat kaupunkeja droonien yleistymiseen.

Turvallinen navigointi perustuu tarkkaan tietoon 

Itämerellä liikkuva alus ylittää usein usean maan merialueita. Siksi navigoinnin on toimittava sujuvasti ja turvallisesti yli rajojen. Tiedon on oltava ajantasaista ja standardoitua, navigointipalvelujen yhteensopivia ja helposti hyödynnettävissä riippumatta siitä, minkä maan vesillä kuljetaan.

Baltic Sea e-Nav -hankkeessa on kehitetty uudenlaisia digitaalisia navigointituotteita ja -palveluja. Työ liittyy kansainväliseen IHO S-100-standardiin, joka tulevaisuudessa mahdollistaa eri tietolähteiden yhdistämisen samaan navigointinäkymään.

– Käytännössä aluksen miehistö voi tulevaisuudessa nähdä samalla näytöllä aiempaa enemmän turvalliseen kulkuun vaikuttavaa tietoa, kuten vedenkorkeutta, virtauksia ja merenpohjan muotoja. Hankkeemme yhtenä tuloksena syntyi navigointijärjestelmän prototyyppi, joka pystyy käyttämään näitä uusia digitaalisia tuotteita ja uuden sukupolven karttoja, kertoo Antti Värre hankkeessa mukana olleesta Satakunnan ammattikorkeakoulusta.

Ratkaisuja on testattu simulaattoreissa yhdessä merenkulkijoiden kanssa, jotta ne toimivat myös käytännössä. Testauksen avulla on myös haettu varmuutta siihen, että eri tietotuotteet muodostavat navigoijalle selkeän ja johdonmukaisen kokonaisuuden.

Myös MaDaMe-hankkeessa kehitetään e-navigointia, mutta siinä painopiste on tiedon turvallisessa välittämisessä viranomaisilta aluksille. Hankkeessa on testattu tiedonvaihtoalustaa ja kehitetty esimerkiksi digitaalista lähtölupamenettelyä, merivaroituspalvelua sekä tapaa välittää tieto väylien turvalaitteiden vioista suoraan navigointijärjestelmään.

– Merenkulussa tärkeä tieto on kulkenut pitkälti puheen ja erillisten viestien varassa. Nyt tavoitteena on, että esimerkiksi merivaroitukset ja tieto poijujen tai muiden väylän turvalaitteiden vioista välittyvät suoraan navigointijärjestelmään, sanoo Tuomas Martikainen Väylävirastosta.

Kun meriliikenne toimii sujuvasti ja luotettavasti, vaikutukset ulottuvat turvallisuutta laajemmalle. Ne näkyvät myös yritysten kilpailukyvyssä ja lopulta myös tavallisten suomalaisten arjessa muun muassa tavaroiden saatavuuden ja hinnan kautta.

Häiriöihin on varauduttava etukäteen 

Turvallisuus ei tarkoita vain sujuvaa tiedonkulkua normaalioloissa, vaan myös kykyä toimia silloin, kun jokin häiriintyy.

ORMOBASS-hankkeessa on kehitetty ratkaisuja tilanteisiin, joissa satelliittipaikannus, kuten GPS, ei toimi normaalisti. Hankkeessa on rakennettu maanpäälliseen teknologiaan perustuvaa R-Mode-järjestelmää, joka tarjoaa aluksille varajärjestelmän silloin, kun satelliittipaikannus ei ole riittävän luotettava turvalliseen navigointiin. Käytännössä kyse on siitä, että paikannuksen tukea saadaan myös maanpäällisistä järjestelmistä eikä vain satelliiteista.

– Satelliittipaikannuksen häiriöihin liittyvät vararatkaisut ovat tällä hetkellä erittäin tärkeitä. Itämerellä on viikoittain tilanteita, joissa aluksilta puuttuu luotettava paikka- ja aikatieto, mikä vaikeuttaa turvallista navigointia. Maanpäällinen ratkaisu tuo tähän yhden keinon vahvistaa häiriönsietokykyä, sanoo Olli Soininen hankkeessa mukana olleesta Fintrafficista.

Hankkeessa on kehitetty myös järjestelmää, jonka avulla satelliittipaikannuksen häiriöistä kootaan aiempaa tarkempi riskitilannekuva. Käytännössä tämä auttaa osoittamaan, millä reitin osuudella häiriöriski on suurin. Näin aluksella tiedetään tavallista tarkemmin, missä kohdassa matkaa pitää olla erityisen valppaana.

Itämeri on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista, mutta samalla myös herkkä meriympäristö, jossa onnettomuuksien vaikutukset voivat näkyä pitkään. OpenRisk II -hankkeessa katse on siinä, miten meriliikenteen riskejä voidaan tunnistaa mahdollisimman tehokkaasti.

Hankkeessa kehitetään käytännön työkaluja viranomaisten ja muiden toimijoiden käyttöön. Yksi niistä näyttää Itämeren riskikuvaa kartalla ja graafeina. Työkalu perustuu alusten lähettämään AIS-liikennetietoon, jonka pohjalta se laskee jatkuvasti onnettomuuden todennäköisyyttä ja vakavuutta. Näin voidaan muodostaa ajantasaisempi kuva siitä, millä merialueilla, alustyypeissä tai liikennetilanteissa riski on tavallista suurempi.

– Yhteisen riskikuvan muodostaminen Itämeren alueelle on todella tärkeää, koska sen pohjalta eri maat voivat kohdentaa resursseja tarkoituksenmukaisesti ja tehdä yhteistyötä, toteaa Valtteri Laine Traficomilta.

Hankkeessa kehitetään myös työkalua öljyvahinkojen seurausten arviointiin. Sen avulla voidaan mallintaa, miten öljy leviää ja millaisia vaikutuksia vuodolla voisi olla meriympäristöön.

– Öljyonnettomuuden seuraukset eivät rajoitu vain akuuttiin tilanteeseen, vaan voivat näkyä luonnossa vielä pitkän ajan kuluttua. Siksi riskien tunnistaminen etukäteen on Itämerellä erityisen tärkeää; mitä paremmin riskit tunnetaan, sitä paremmin voidaan ehkäistä onnettomuuksia ja pienentää niiden vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön, Laine sanoo.

Lisäksi hankkeessa on kehitetty mallia, jonka avulla viranomaiset voivat arvioida oman riskienhallintansa tasoa ja tunnistaa, missä toimintaa pitäisi vielä vahvistaa.

Droonien yleistyminen haastaa myös kaupungit 

Droonien yleistyminen muuttaa myös kaupunkien toimintaympäristöä. Vaikka kaupungit eivät hallitse itse ilmatilaa, niiden on silti varauduttava siihen, miten droonit vaikuttavat palveluihin, turvallisuuteen ja kaupunkisuunnitteluun.

CITYAM-hanke on auttanut kaupunkeja valmistautumaan muutokseen. Hankkeessa on kehitetty paikkatietopohjaista työkalua, jonka avulla kaupunkisuunnittelijat voivat arvioida, minne droonien laskeutumispaikkoja voidaan sijoittaa turvallisesti ja miten ne sopivat muuhun kaupunkiympäristöön. Samalla voidaan tarkastella, miten ne tukevat viranomaisten toimintaa.

– Kaupungit voivat vaikuttaa nimenomaan siihen, mitä maan tasolla tapahtuu. Siksi esimerkiksi droonien laskeutumispaikkojen suunnittelu on kaupungeille uusi, mutta erittäin tärkeä kysymys, sanoo Renske Martijnse-Hartikka Forum Virium Helsingistä.

Hankkeessa ei kuitenkaan jääty vain suunnittelun tasolle, vaan ratkaisuja testattiin myös käytännössä.

– Helsingissä tehdyssä pilotissa selvitettiin, voisiko drooni toimia nopeana kuljetusratkaisuna silloin, kun esimerkiksi suojaimia tai muita kriittisiä tarvikkeita pitää saada nopeasti perille. Testasimme asiaa lentämällä rahtidroonilla 40 kertaa Kalasataman ja Laajasalon välillä, Martijnse-Hartikka kertoo.

Lisäksi hankkeessa selvitettiin, miten satelliittipaikannuksen häiriöt näkyvät matalassa ilmatilassa. Tämä on tärkeää, koska droonienkin toiminta nojaa paikannukseen, ja häiriöt voivat vaikuttaa niiden turvalliseen käyttöön samalla tavoin kuin meriliikenteessä.

Martijnse-Hartikan mielestä tärkeää on, että kaupungit kartoittavat ajoissa, mitä droonien yleistyminen käytännössä tarkoittaa ja miten siihen kannattaa varautua.

– Jotta droonien yleistyminen pysyy hallinnassa, kaupunkien on oltava mukana muutoksessa hyvissä ajoin. Siksi CITYAM-hankkeessa on kehitetty työkaluja myös kaupunkien droonistrategioiden laatimisen tueksi ja kaupunkilaisten suhtautumisen selvittämiseen.

EU:n Interreg-ohjelmat

Euroopan alueellisen yhteistyön Interreg-ohjelmista tuetaan viranomaisten ja julkisluontoisten toimijoiden yhteistyötä aluekehityksen tavoitteiden ja ohjelmatyön vaikuttavuuden parantamiseksi. Kysy hakuvinkkejä.

Tutustu myös näihin

Uutinen

2.10.2026

VISIO-kaava etenee kohti ehdotusvaihetta – palautteen perusteella tarkennetaan kaavaratkaisuja

Luonnosvaiheen palaute, vuorovaikutus ja lisäselvitykset ohjaavat maakuntakaavan jatkovalmistelua Uudellamaalla. Näiden perusteella tarkennetaan muun muassa luonto- ja energiaverkostoja, liikenteen ja logistiikan yhteyksiä sekä teollisuuden ja vesihuollon aluevarauksia.

Uutinen

1.10.2026

Liikenteen toteuttamisohjelma päivitetään VISIO-kaavan yhteydessä

Uudenmaan liikenteen toteuttamisohjelma päivitetään ensi kevääseen mennessä. Tavoitteena on, että kuntien maankäyttö, maakunnan liikennejärjestelmän kehitys ja valtion tulevat väylähankkeet tukevat toisiaan mahdollisimman hyvin.

Uutinen

29.9.2026

Uudenmaan tärkeimmät luvut nyt helposti yhdessä paikassa

Uudenmaan liiton uudistettu tilastopalvelu kokoaa yhteen keskeiset luvut maakunnan väestöstä, taloudesta, työmarkkinoista, matkailusta, päästöistä ja TKI-toiminnasta. Tilastoja voi tarkastella ja vertailla kunnittain tai koko maakunnan tasolla.

Uutinen

24.9.2026

Ruoka kiertoon! – Tervetuloa ruoan kiertotalouden afterworkeille 8.10.

Tervetuloa ruoan kiertotalouden afterwork-tilaisuuteen kuulemaan inspiroivia puheenvuoroja ja tapaamaan alan toimijoita torstaina 8.10. Laurea-ammattikorkeakoulun Leppävaaran kampukselle.

Lisää ajankohtaisia aiheita