Tulevaisuus kasvaa kulttuurista, siitä ei ole viisasta leikata
Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa(Siirryt toiseen palveluun), että kulttuurinen pääoma on osa kriittistä infrastruktuuria, jota on syytä vaalia. Huoltovarmuuskeskus vastaa kriisinsietokyvystä, eli siitä, miten Suomi voi maana ottaa vastaan erilaisia kriisejä, selviytyy ja palautuu niistä. ”Infrastuktuuri ei koske pelkästään taide-esineiden tai arkkitehtuurin suojelemista, vaan kyse on laajemminkin kulttuurisen pääoman vaalimisesta”, haastattelussa todetaan. Kyse on siis resilienssistä eli psyykkisestä selviytymiskyvystä ja joustavuudesta, johon voidaan pyrkiä vaikuttamaan myös kulttuurin ja taiteen avulla.
Kulttuurinen pääoma on meistä jokaisella omanlainen ja voi ajatella, että Suomen kulttuurinen pääoma muodostuu näistä kaikista yhdessä. Suomen kulttuurinen pääoma on monialainen, moninainen, uudistuva ja historiallisesti kerrostunut. Se pitää sisällään luovaa ajattelua, koulutusta, työtä, elämyksiä, kulttuuriperintöä, taidetta, innovaatioita, hyvinvointia, tulevaisuustaitoja ja startup-yrityksiä.
Kulttuuriseen pääomaan mahtuvat omintakeisen kulttuurimme kaikki ilmenemismuodot Käärijästä Miina Äkkijyrkän peltilehmien, Kaija Saariahon Innocence-oopperan, runebergintorttujen, monikielisen kirjallisuuden, ITE-taiteen, radion merisään, vaalikahvien ja suojalkapallon kautta kansainväliseen kapellimestarikoulutukseen.
Suomen kulttuurinen pääoma on monialainen, moninainen, uudistuva ja historiallisesti kerrostunut.
Kulttuuri on työtä
Kulttuuri on paitsi Uudellemaalle ja koko Suomelle tärkeä elinvoimatekijä. Kulttuuriala on Uudellamaalla merkittävä työllistäjä: alaan kohdistuvat leikkaukset lisäisivät työttömyyttä ja vähentäisivät verotuloja. Luova ala merkitsee Uudellamaalla työtä, se on kasvuala. Suurin osa maamme taiteilijoista ja muista luovan alan ammattilaisista asuu ja työskentelee Uudellamaalla.
Suurin osa maamme luovan alan ammattilaisista asuu ja työskentelee Uudellamaalla.
Uudenmaan kunnissa kulttuurista pääomaa kartutetaan aktiivisesti esimerkiksi Helsingissä ja Vantaalla ottamalla syntyvät kaupunkilaiset vastaan taideohjelmalla, jossa jokainen lapsi saa kaksi kulttuurielämystä vuodessa kouluikään saakka. Kohtaamiset kulttuurin kanssa vahvistavat kuntalaisten hyvinvointia, osallisuutta ja integraatiota. Samaan aikaan ohjelma työllistää alan ammattilaisia monialaisesti. Uudellamaalla toimii myös runsaasti kansallisia kulttuurilaitoksia, joihin kohdistuvien leikkausten negatiiviset vaikutukset elinvoimaan olisivat paitsi alueellisia, myös valtakunnallisia esimerkiksi kattavan yleisötyön ja ammattilaisten työskentelymahdollisuuksien vähenemisen kautta.
Aineeton arvonluonti ei synny tyhjästä
Luovalla alalla ansainta ja liiketoiminta pohjaa aineettomaan arvonluontiin esimerkiksi näin: muusikko tekee biisin, se esitetään ja tallennetaan ja kun tallennetta soitetaan radiossa, tekijät saavat siitä tekijänoikeuskorvauksen. Sama periaate toimii hieman eri muodossa useimmilla kulttuurin ja taiteen aloilla.
Aineettomat tuotannot ja sisällöntuotanto tarvitsevat toteutuakseen kiinteää infraa, eli kulttuurilaitoksia, oppilaitoksia ja yrityksiä. Suunnitellut leikkaukset esimerkiksi valtion tukemiin esittävien taiteiden laitoksiin (VOS) haurastuttaisivat kulttuurin ja luovien alan jo ennestään varsin heiveröistä toimintaympäristöä. Esimerkiksi visuaalisten taiteiden ja kirjallisuuden osalta taiteilijoiden toimeentuloa ja työskentelyä tukevaa toimintaympäristöä ei vielä varsinaisesti ole ja esittävissä taiteissa vapaan kentän toiminta voi olla jo nykyisellään hyvin haastavaa.
Kulttuurisen pääoman vahvistaminen on tulevaisuustyötä.
Kasvuun tarvitaan pääomaa. Kulttuurisen pääoman vahvistaminen on tulevaisuustyötä. Aineettoman arvonluonnin periaatteiden ymmärtämisen ja aktiivisen toimintaympäristön lisäksi kulttuurin tekijä, taiteilija tai innovatiivinen yrittäjä tarvitsee rikkaan kulttuurisen pääoman voidakseen keksiä ja kehittää sen ainutlaatuisen asian, jota kukaan muu ei ole vielä tehnyt.
Kulttuurinen pääoma on kasvualusta, jossa tulevaisuuden kulttuuri ja luovien alojen kasvuyritykset odottavat suotuisia olosuhteita päästäkseen punkemaan esille. Jos kasvualusta pääsee kuivahtamaan lyhytnäköisten leikkausten seurauksena, emme koskaan saa tietää, miten rikas, rehevä ja satoisa suomalainen kulttuuriala olisi voinut olla vuonna 2050.
Investointi tulevaisuuteen
Parhaillaan valmistellaan kulttuuripoliittista selontekoa(Siirryt toiseen palveluun): ”Kulttuuripoliittisen selonteon tarkoituksena on tuottaa kunnianhimoinen tulevaisuuskuva, joka mahdollistaa Suomen taide- ja kulttuuripolitiikan pitkäjänteisen kehittämisen. Selonteossa linjataan keskeiset toimet tavoitteiden saavuttamiseksi.”
Selontekotyössä koko kulttuuriala on kutsuttu mukaan pohtimaan, millaisen tulevaisuuden suomalaiselle kulttuurille ja kulttuurille Suomessa haluamme. Aika on monella tapaa haastava ja se, että kulttuuri ymmärretään osaksi kokonaisturvallisuutta, huoltovarmuutta ja kriisinsietokykyä, on erittäin tärkeää. Nyt on aika investoida. Kulttuurialan tulevaisuustyöryhmä(Siirryt toiseen palveluun) kirjoitti ehdotuksessaan tälle hallituskaudelle: ”Kulttuuri on investointi tulevaisuuteen. Se on kansakunnan tärkeintä pääomaa. Kulttuuri määrittää, mitä me ihmisinä olemme. Se rakentaa identiteettiämme ja maakuvaa.”
Lyhytnäköiset kulttuurialan leikkaukset tekevät hallaa koko yhteiskunnalle
Millaisia päätöksiä tulee tehdä nyt, jotta vuonna 2050 kaikkien täällä asuvien kulttuurinen pääoma on karttunut ja rikastunut? Miten takaamme osallisuuden, hyvinvoinnin, innovaatioiden ja jaettujen elämysten vakaan kasvun Suomessa? Miten kasvatamme yhteenkuuluvuutta, hyvinvointia ja toivoa?
Suomi on kerryttänyt vahvan kulttuurisen pääomansa sukupolvien työllä. Tarvitsemme aina elävän ja rikkaan kulttuurikentän, kehittyvät luovat alat ja kriittisen taiteilijakunnan pystyäksemme kuvittelemaan tulevaisuuden, jota kohti haluamme yhdessä kasvaa. Kartutetaan yhteistä kulttuurista pääomaamme, eikä leikata kestävästä kasvusta.
Kartutetaan yhteistä kulttuurista pääomaamme, eikä leikata kestävästä kasvusta.
Katriina Rosavaara
Kulttuuriasiantuntijana työskentelevä kirjoittaja kutsuu kaikki nostamaan kulttuuria ja sen tekijöitä esiin niin kuntien viestinnässä kuin omilla some-kanavilla. Teatteri- tai näyttelykäynnin, kirjailijan kouluvierailun, palveluasumisen julkisen taiteen tai bändikeikan hehkutus on paitsi arvokas palaute tekijöille, myös kutsu muille yhteisten elämysten ääreen.
Yhteystiedot:
puh. 040 562 2314, katriina.rosavaara@uudenmaanliitto.fi
Tutustu myös näihin
Uutinen
25.4.2024
Työllisyyden tiekartan valmistelu on käynnistynyt
Olemme käynnistäneet Uudenmaan työllisyyden tiekartan laadintatyön. Tiekartan tavoitevuosi on 2030. Se tulee sisältämään työllisyyden nostamiseen ja parempaan työelämään tähtääviä toimenpiteitä Uudenmaan erityispiirteet huomioiden. Työtä ohjaa Uusimaa-ohjelman strateginen tavoite 80 prosentin työllisyysasteesta vuonna 2030.
Artikkeli
24.4.2024
Valtion ja Etelä-Suomen aluekehittämiskeskustelun kärjet: TKI-panostukset ja vihreä siirtymä
Valtion ja Etelä-Suomen edustajat kävivät keskiviikkona 24. huhtikuuta vilkkaan aluekehittämiskeskustelun. Katse suunnattiin eteenpäin ja pöydällä olivat Etelä-Suomelle tärkeät kehittämisteemat: tutkimus- ja kehittämispanostukset sekä vihreän siirtymän edistäminen