Tulevaisuustutka-webinaarissa 26.2. tarkasteltiin planeetan kolmoiskriisiä ja kestävyystyön kehityssuuntia
Miten vastaamme ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen muodostamaan planeetan kolmoiskriisiin? Entä miltä näyttävät kestävyystyön tulevat vuosikymmenet?
OECD on tarkastellut tuoreessa raportissaan ensimmäistä kertaa kolmoiskriisin yhteisiä taustatekijöitä, vaikutuksia ja politiikkakytköksiä. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko puolestaan luo näkymän Suomen toimintaympäristöön vuoteen 2045 saakka. Selonteko nostaa esiin ilmastonmuutoksen, luontokadon ja planetaaristen rajojen ylittymisen keskeisinä yhteiskunnallisina riskeinä.
Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 26. helmikuuta syvennyttiin näihin ajankohtaisiin katsauksiin ja niiden merkitykseen Uudenmaan ympäristö- ja kestävyystyölle.
Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies ja OECD:n ympäristöpolitiikkakomitean (EPOC) puheenjohtaja Kaarle Kupiainen käsitteli puheenvuorossaan kolmoiskriisin ratkaisemista tulevaisuuden haasteena. Kupiainen nosti esiin erityisesti politiikkaristiriitojen merkityksen ratkaisujen löytämisessä. Ilmastonmuutos, luontokato ja saastuminen ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa ja samat ajurit vahvistavat näitä kehityskulkuja. Näin ollen esimerkiksi haitallisia tukia tulisi tarkastella erityisen kriittisesti. Hänen mukaansa haasteen laaja-alaisuus vaatii nykyistä integroidumpia politiikkatoimia, sekä globaalisti että myös alueellisesti.
Tutkimusjohtaja Laura Höijer ympäristöministeriöstä esitteli valtioneuvoston tulevaisuusselonteon keskeiset viestit erityisesti Uudenmaan ilmasto- ja kestävyystyön näkökulmasta. Höijer painotti esityksessään muutosnopeutta ja jatkuvan seurannan merkitystä. Kuvaavaa on, että tulevaisuusselonteon ensimmäisessä osassa vuonna 2024 tunnistetuissa muutostekijöissä on havaittavissa selkeitä päivitystarpeita jo nyt, vaikka selonteon toinen osa ei ole vielä edes valmistunut.
Molempien esitysten perusteella voi kuitenkin todeta, että haasteiden yhteenkytkeytyneisyys on myös mahdollisuus. Tietyt toimenpiteet, esimerkiksi kiertotalouden edistäminen, vaikuttavat positiivisesti kaikkien kolmen kriisin etenemiseen ja helpottavat tulevaisuudessa niiden ratkaisemista.
Tulevaisuustutka-webinaarisarjassa käsitellään ajankohtaisia ilmiöitä ja niiden vaikutuksia Uudellemaalle. Uudenmaan liiton järjestämät Tulevaisuustutka-webinaarit ovat avoimia kaikille maakunnan tulevaisuudesta kiinnostuneille.
Katso webinaarin tallenne
Lisätietoja:
Pia Tynys
Kestävyyspäällikkö
Uudenmaan ilmastotyö, vihreä siirtymä, Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta
tutustu myös
Ilmastotyö
Tavoittelemme Uudellamaalla hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla sekä hiilinielujen vahvistamista. Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseen tarvitsemme kaikkien uusimaalaisten ponnistuksia. Navigaattorinamme on Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta.
Tutustu myös näihin
Uutinen
30.6.2026
Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekartan jalkautus käynnistyi
Uudenmaan ensimmäisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelman eli Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekartan toimeenpano käynnistyi keväällä 2026 seutukohtaisilla neuvotteluilla. Neuvotteluissa korostui aiempaa laajemman yhteistyön tarve ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja huoltovarmuuden vahvistamisessa.
Uutinen
26.6.2026
CIRCULANDIA-hanke edistää kiertotalouden mukaisia ruokajärjestelmiä, uudistavaa maataloutta ja pakkausten uudelleenkäyttöä
Uudenmaan liitto on mukana juuri käynnistyneessä kiertotalouden mukaisia ruokajärjestelmiä kehittävässä CIRCULANDIA-hankkeessa yhdessä 35 eurooppalaisen organisaation kanssa.
Uutinen
25.6.2026
Eurooppa-foorumissa keskustellaan Suomen saavutettavuuden ja kilpailukyvyn tulevaisuudesta
Uudenmaan liitto, Varsinais-Suomen liitto, Päijät-Hämeen liitto ja Pirkanmaan liitto järjestävät Rajat ylittävä liikenne Pohjolaan ja Baltiaan – Suomen kilpailukyvyn kohtalonkysymys -paneelikeskustelun osana Turun Eurooppa-foorumia perjantaina 28.8. klo 10.00–10.45.
Uutinen
17.6.2026
VISIO-kaavan luonnoksesta saatiin yli 200 palautetta
Uusi maakuntakaava keräsi kevään nähtävilläolon aikana yhteensä 206 palautetta ja lausuntoa. Palautteissa korostuivat luonto-, energia- ja liikenneteemat. Aiheista eniten mainintoja saivat viheryhteydet, teollisuuskeskittymät, aurinkovoima, kulttuuriympäristöt ja suojelualueet.