Tulevaisuustutka-webinaarissa 26.2. tarkasteltiin planeetan kolmoiskriisiä ja kestävyystyön kehityssuuntia
Miten vastaamme ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen muodostamaan planeetan kolmoiskriisiin? Entä miltä näyttävät kestävyystyön tulevat vuosikymmenet?
OECD on tarkastellut tuoreessa raportissaan ensimmäistä kertaa kolmoiskriisin yhteisiä taustatekijöitä, vaikutuksia ja politiikkakytköksiä. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko puolestaan luo näkymän Suomen toimintaympäristöön vuoteen 2045 saakka. Selonteko nostaa esiin ilmastonmuutoksen, luontokadon ja planetaaristen rajojen ylittymisen keskeisinä yhteiskunnallisina riskeinä.
Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 26. helmikuuta syvennyttiin näihin ajankohtaisiin katsauksiin ja niiden merkitykseen Uudenmaan ympäristö- ja kestävyystyölle.
Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies ja OECD:n ympäristöpolitiikkakomitean (EPOC) puheenjohtaja Kaarle Kupiainen käsitteli puheenvuorossaan kolmoiskriisin ratkaisemista tulevaisuuden haasteena. Kupiainen nosti esiin erityisesti politiikkaristiriitojen merkityksen ratkaisujen löytämisessä. Ilmastonmuutos, luontokato ja saastuminen ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa ja samat ajurit vahvistavat näitä kehityskulkuja. Näin ollen esimerkiksi haitallisia tukia tulisi tarkastella erityisen kriittisesti. Hänen mukaansa haasteen laaja-alaisuus vaatii nykyistä integroidumpia politiikkatoimia, sekä globaalisti että myös alueellisesti.
Tutkimusjohtaja Laura Höijer ympäristöministeriöstä esitteli valtioneuvoston tulevaisuusselonteon keskeiset viestit erityisesti Uudenmaan ilmasto- ja kestävyystyön näkökulmasta. Höijer painotti esityksessään muutosnopeutta ja jatkuvan seurannan merkitystä. Kuvaavaa on, että tulevaisuusselonteon ensimmäisessä osassa vuonna 2024 tunnistetuissa muutostekijöissä on havaittavissa selkeitä päivitystarpeita jo nyt, vaikka selonteon toinen osa ei ole vielä edes valmistunut.
Molempien esitysten perusteella voi kuitenkin todeta, että haasteiden yhteenkytkeytyneisyys on myös mahdollisuus. Tietyt toimenpiteet, esimerkiksi kiertotalouden edistäminen, vaikuttavat positiivisesti kaikkien kolmen kriisin etenemiseen ja helpottavat tulevaisuudessa niiden ratkaisemista.
Tulevaisuustutka-webinaarisarjassa käsitellään ajankohtaisia ilmiöitä ja niiden vaikutuksia Uudellemaalle. Uudenmaan liiton järjestämät Tulevaisuustutka-webinaarit ovat avoimia kaikille maakunnan tulevaisuudesta kiinnostuneille.
Katso webinaarin tallenne
Lisätietoja:
Pia Tynys
Kestävyyspäällikkö
Uudenmaan ilmastotyö, vihreä siirtymä, Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta
tutustu myös
Ilmastotyö
Tavoittelemme Uudellamaalla hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla sekä hiilinielujen vahvistamista. Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseen tarvitsemme kaikkien uusimaalaisten ponnistuksia. Navigaattorinamme on Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta.
Tutustu myös näihin
Uutinen
29.10.2026
Tulevaisuustutkassa pohdittiin hyvinvointiyhteiskunnan työnjakoa ja kolmannen sektorin tulevaisuutta
Lokakuun Tulevaisuustutka-webinaarissa kuultiin kaksi mielenkiintoista puheenvuoroa, jotka valottivat hyvinvointiyhteiskunnan työnjako ja kolmannen sektorin tulevaisuutta tutkimuksen ja käytännön näkökulmista. Katso tilaisuuden tallenne.
Uutinen
28.10.2026
Tiekartat ohjaavat Uudenmaan maakuntaohjelman toimeenpanoa
Uudenmaan maakuntaohjelmalla on kolme painopistettä, Ympäristöviisas Uusimaa, Innovatiivinen Uusimaa ja Onnellisten Uusimaa. Kunkin painopisteen tiekartta tarkentaa ja täsmentää maakuntaohjelmaa ja sen tavoitteiden toteuttamista.
Artikkeli
23.10.2026
Aurinkosähköä taloyhtiöille ja vety polttoaineena – Interreg-hankkeet tuottavat tulevaisuuden energiaratkaisuja
Interreg Baltic Sea Region -hankkeissa ratkaistaan monialaisia tulevaisuuden haasteita ja lisätään EU:n alueiden välistä yhteistyötä. Suomi on ollut mukana projekteissa, joissa on rakennettu tiekarttoja vedyn polttoainekäytön lisäämiseksi rekkaliikenteessä ja lentoasemilla sekä selvitetty aurinkosähköyhteisöjen perustamista.
Blogi
21.10.2026
Kuka ohjaa datakeskuksia? Etsintäkuulutus työkalulle
Datakeskuksia suunnitellaan Suomeen ja myös Uudellemaalle tahtiin, joka saa suunnittelijan kulmakarvat nousemaan. Rakennelmat ovat isoja, kuluttavat paljon sähköä ja tuottavat valtavasti lämpöä. Mutta kuka kokonaisuutta oikeastaan ohjaa, kysyy Henri Jutila.