Tulevaisuustutka-webinaarissa 26.2. tarkasteltiin planeetan kolmoiskriisiä ja kestävyystyön kehityssuuntia
Miten vastaamme ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen muodostamaan planeetan kolmoiskriisiin? Entä miltä näyttävät kestävyystyön tulevat vuosikymmenet?
OECD on tarkastellut tuoreessa raportissaan ensimmäistä kertaa kolmoiskriisin yhteisiä taustatekijöitä, vaikutuksia ja politiikkakytköksiä. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko puolestaan luo näkymän Suomen toimintaympäristöön vuoteen 2045 saakka. Selonteko nostaa esiin ilmastonmuutoksen, luontokadon ja planetaaristen rajojen ylittymisen keskeisinä yhteiskunnallisina riskeinä.
Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 26. helmikuuta syvennyttiin näihin ajankohtaisiin katsauksiin ja niiden merkitykseen Uudenmaan ympäristö- ja kestävyystyölle.
Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies ja OECD:n ympäristöpolitiikkakomitean (EPOC) puheenjohtaja Kaarle Kupiainen käsitteli puheenvuorossaan kolmoiskriisin ratkaisemista tulevaisuuden haasteena. Kupiainen nosti esiin erityisesti politiikkaristiriitojen merkityksen ratkaisujen löytämisessä. Ilmastonmuutos, luontokato ja saastuminen ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa ja samat ajurit vahvistavat näitä kehityskulkuja. Näin ollen esimerkiksi haitallisia tukia tulisi tarkastella erityisen kriittisesti. Hänen mukaansa haasteen laaja-alaisuus vaatii nykyistä integroidumpia politiikkatoimia, sekä globaalisti että myös alueellisesti.
Tutkimusjohtaja Laura Höijer ympäristöministeriöstä esitteli valtioneuvoston tulevaisuusselonteon keskeiset viestit erityisesti Uudenmaan ilmasto- ja kestävyystyön näkökulmasta. Höijer painotti esityksessään muutosnopeutta ja jatkuvan seurannan merkitystä. Kuvaavaa on, että tulevaisuusselonteon ensimmäisessä osassa vuonna 2024 tunnistetuissa muutostekijöissä on havaittavissa selkeitä päivitystarpeita jo nyt, vaikka selonteon toinen osa ei ole vielä edes valmistunut.
Molempien esitysten perusteella voi kuitenkin todeta, että haasteiden yhteenkytkeytyneisyys on myös mahdollisuus. Tietyt toimenpiteet, esimerkiksi kiertotalouden edistäminen, vaikuttavat positiivisesti kaikkien kolmen kriisin etenemiseen ja helpottavat tulevaisuudessa niiden ratkaisemista.
Tulevaisuustutka-webinaarisarjassa käsitellään ajankohtaisia ilmiöitä ja niiden vaikutuksia Uudellemaalle. Uudenmaan liiton järjestämät Tulevaisuustutka-webinaarit ovat avoimia kaikille maakunnan tulevaisuudesta kiinnostuneille.
Katso webinaarin tallenne
Lisätietoja:
Pia Tynys
Kestävyyspäällikkö
Uudenmaan ilmastotyö, vihreä siirtymä, Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta
tutustu myös
Ilmastotyö
Tavoittelemme Uudellamaalla hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla sekä hiilinielujen vahvistamista. Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseen tarvitsemme kaikkien uusimaalaisten ponnistuksia. Navigaattorinamme on Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta.
Tutustu myös näihin
Uutinen
12.3.2026
Sopeutumistoimet toteutettava nopeasti, monihyötyisesti ja oikeudenmukaisesti
Euroopan komissio laatii parhaillaan uutta yhtenäistä toimintakehystä, jonka tavoitteena on auttaa jäsenvaltioita ehkäisemään ja ennakoimaan ilmastonmuutoksen kasvavia vaikutuksia. Uudenmaan liitto on valmistellut yhteistyössä Helsinki EU Officen kanssa kannanoton tulevaan toimintakehykseen.
Uutinen
11.3.2026
VISIO-kaava tutuksi – Maakuntakaavan yleisötilaisuudet starttaavat 19.3. ja jatkuvat huhtikuussa
Millaisia muutoksia uusi maakuntakaava tuo Uudenmaan kuntiin – ja miten ne vaikuttavat arkeesi? Tervetuloa oppimaan ja kysymään VISIO-kaavan luonnoksesta maaliskuun verkkotilaisuuteen ja huhtikuun seututilaisuuksiin.
Artikkeli
4.3.2026
Pornainen nousi otsikoihin maailman suurimmalla hiekka-akulla
Pornainen valittiin pilotiksi, kun suomalainen kiertotalouden innovaatio, teollisen luokan hiekka-akku, alkoi tuottaa kuntaan puhdasta kaukolämpöä.
Uutinen
27.2.2026
Resurssiviisas massakoordinaatio tarjoaa kunnille säästöjä niin päästöissä kuin kustannuksissakin
Maamassakoordinaatio on noussut useissa kunnissa strategiseksi kehityskohteeksi muun muassa Länsiradan suunnittelun myötä.