Tulevaisuustutka-webinaarissa 26.2. tarkasteltiin planeetan kolmoiskriisiä ja kestävyystyön kehityssuuntia
Miten vastaamme ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen muodostamaan planeetan kolmoiskriisiin? Entä miltä näyttävät kestävyystyön tulevat vuosikymmenet?
OECD on tarkastellut tuoreessa raportissaan ensimmäistä kertaa kolmoiskriisin yhteisiä taustatekijöitä, vaikutuksia ja politiikkakytköksiä. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko puolestaan luo näkymän Suomen toimintaympäristöön vuoteen 2045 saakka. Selonteko nostaa esiin ilmastonmuutoksen, luontokadon ja planetaaristen rajojen ylittymisen keskeisinä yhteiskunnallisina riskeinä.
Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 26. helmikuuta syvennyttiin näihin ajankohtaisiin katsauksiin ja niiden merkitykseen Uudenmaan ympäristö- ja kestävyystyölle.
Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies ja OECD:n ympäristöpolitiikkakomitean (EPOC) puheenjohtaja Kaarle Kupiainen käsitteli puheenvuorossaan kolmoiskriisin ratkaisemista tulevaisuuden haasteena. Kupiainen nosti esiin erityisesti politiikkaristiriitojen merkityksen ratkaisujen löytämisessä. Ilmastonmuutos, luontokato ja saastuminen ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa ja samat ajurit vahvistavat näitä kehityskulkuja. Näin ollen esimerkiksi haitallisia tukia tulisi tarkastella erityisen kriittisesti. Hänen mukaansa haasteen laaja-alaisuus vaatii nykyistä integroidumpia politiikkatoimia, sekä globaalisti että myös alueellisesti.
Tutkimusjohtaja Laura Höijer ympäristöministeriöstä esitteli valtioneuvoston tulevaisuusselonteon keskeiset viestit erityisesti Uudenmaan ilmasto- ja kestävyystyön näkökulmasta. Höijer painotti esityksessään muutosnopeutta ja jatkuvan seurannan merkitystä. Kuvaavaa on, että tulevaisuusselonteon ensimmäisessä osassa vuonna 2024 tunnistetuissa muutostekijöissä on havaittavissa selkeitä päivitystarpeita jo nyt, vaikka selonteon toinen osa ei ole vielä edes valmistunut.
Molempien esitysten perusteella voi kuitenkin todeta, että haasteiden yhteenkytkeytyneisyys on myös mahdollisuus. Tietyt toimenpiteet, esimerkiksi kiertotalouden edistäminen, vaikuttavat positiivisesti kaikkien kolmen kriisin etenemiseen ja helpottavat tulevaisuudessa niiden ratkaisemista.
Tulevaisuustutka-webinaarisarjassa käsitellään ajankohtaisia ilmiöitä ja niiden vaikutuksia Uudellemaalle. Uudenmaan liiton järjestämät Tulevaisuustutka-webinaarit ovat avoimia kaikille maakunnan tulevaisuudesta kiinnostuneille.
Katso webinaarin tallenne
Lisätietoja:
Pia Tynys
Kestävyyspäällikkö
Uudenmaan ilmastotyö, vihreä siirtymä, Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta
tutustu myös
Ilmastotyö
Tavoittelemme Uudellamaalla hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla sekä hiilinielujen vahvistamista. Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseen tarvitsemme kaikkien uusimaalaisten ponnistuksia. Navigaattorinamme on Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta.
Tutustu myös näihin
Avoimet työpaikat
2.9.2026
Etsimme projektipäällikköä Lumomaa-hankkeeseen
Haluatko olla rakentamassa Suomeen uudenlaista tapaa kanavoida rahoitusta luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja vauhdittaa luonnonarvomarkkinoiden syntymistä? Etsimme innostunutta ja osaavaa projektipäällikköä Lumomaa-hankkeeseen.
Artikkeli
2.9.2026
Kestävää matkailua Itämeren rannoilla – Vesistökuormituksen hallintaa, pyöräilyreittejä ja maaseudun antimia
Saariston herkkien vesien suojelu jätevesiratkaisuin, Euroopan laajuiset pyörämatkailun valtatiet sekä maaseudun ruoantuottajien uudet palvelut kulkevat käsi kädessä. Itämeren alueen matkailua kehitetään kestävästi monialaisella rajat ylittävällä yhteistyöllä sekä joustavilla paikallisilla ratkaisuilla. Ne mahdollistaa EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelma.
Uutinen
31.8.2026
Tervetuloa Uudenmaan kulttuurifoorumiin 28.9.
Uudenmaan kulttuurifoorumi kutsuu kulttuurin ja luovien alojen toimijat Helsingin Musiikkitaloon maanantaina 28. syyskuuta. Tapahtuman teemana on tänä vuonna tulevaisuus.
Blogi
27.8.2026
Kaupunkiluonto lisää hyvinvointia ja säästää miljoonia
Lähimetsät, puistot ja puut tekevät kaupungeista viihtyisiä – mutta niiden vaikutus ulottuu paljon laajemmalle. Ne edistävät terveyttä ja hyvinvointia, ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta ja auttavat kaupunkeja varautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, kirjoittavat Eija Hasu ja Salla Siivonen.