Uudellamaalla sykkii Suomen logistinen sydän
Suomen väki- ja työpaikkarikkain maakunta kätkee sisäänsä valtavan määrän logistiikkaa, joka ei aina ole päällimmäisenä mielessä. Suomen kautta kulkevien tavaravirtojen keskipiste löytyy kiistatta Uudeltamaalta, mutta miltä näyttää logistiikan tulevaisuus, kirjoittaa Heini Peltonen.
Uusimaa on Suomen liikenteen ja logistiikan solmukohta sekä merkittävä taloudellinen voima. Useat tie- ja rataverkon pääväylät kohtaavat Uudellamaalla muodostaen keskeisen risteyskohdan maan liikennejärjestelmässä. Tämän lisäksi Uudellamaalla toimii valtakunnallisesti merkittäviä suuria satamia sekä Helsinki-Vantaan lentoasema, joka on Suomen selvästi suurin ja käytännössä ainoa tavaraliikenteen lentoasema.
Avainlukuja Uudeltamaalta
Kuljetettujen tavaratonnien suuri määrä nostaa Uudenmaan päätieverkon valtakunnallisesti merkittäväksi. Myös lähes kaikki Uudenmaan alueella olevat radat ovat valtakunnallisen tavaraliikenteen kannalta merkittäviä, lukuun ottamatta Rantarataa ja Kehärataa, jotka ovat ainoastaan henkilöliikenteen ratoja.
Uudenmaan satamat vastaavat lähes puolesta koko maan satamakuljetuksista
Vuonna 2022 Uudenmaan satamat vastasivat lähes puolesta koko maan satamakuljetuksista, ja Sköldvikin satama Porvoossa oli Suomen suurin kuljetusmäärillä mitattuna. Helsingin satama taas on kuljetusmääriltään Suomen kolmanneksi suurin tavaraliikenteen satamana ja merkittävin kappaletavaran satamana. Erityisesti Helsingin ja Tallinnan välinen matkustaja-autolauttaliikenne korostuu kuorma-autojen ja trailereiden tärkeänä kuljetusyhteytenä Suomen ja Keski-Euroopan välillä.
Uudellamaalla sijaitsee myös noin neljännes kaikista vähintään 10 henkeä työllistävistä tuotanto- ja teollisuuslaitoksista, mikä kertoo alueen merkittävästä roolista Suomen taloudessa. Näiden kaikkien tekijöiden yhteispeli tekee maakunnastamme elintärkeän osan Suomen logistiikan ja talouden kokonaisuutta.
Logistiikan avainväylät tunnistettu
Uudenmaan liiton ja kumppaneiden vuonna 2023 julkaisema logistiikkaselvitys valottaa Uudenmaan alueen logistiikan nykytilaa, tulevaisuuden näkymiä ja väyläverkon kehittämistarpeita.
Tavoitteena oli priorisoida väyläverkkoa logistiikan näkökulmasta, tunnistaa keskeiset kuljetustiet sekä hahmotella erilaisia skenaarioita tulevaisuuden liikenteen kehityksestä. Selvitys tunnistaakin kuljetusten kannalta tärkeimmät tiet riippumatta siitä, mitä kriteerejä painotetaan sekä raiteiden merkityksen satamien tavaraliikenteelle.
Raskaan liikenteen määrät ja logistiikan keskittymät Uudellamaalla. Lähde: Väylävirasto, SYKE. Kuva suurenee klikkaamalla.
Tieverkon priorisoinnissa korostuu Kehä III:n alue, erityisesti sen tieosuudet valtateiden 3 ja 4 välillä. Tämä alue saa korkeita pisteitä lähes kaikista priorisoinnin osatekijöistä, kuten raskaan liikenteen liikennemääristä, kasvavista liikennemääristä, suurista tavaraliikenteen kuljetusmääristä ja keskeisestä sijainnista tuotanto- ja teollisuuslaitosten sekä logistiikan työpaikkojen kannalta. Vaikka logistiikan työpaikkoja on viime aikoina keskittynyt Keski-Uudenmaalle, Kehä III:n merkitys logistiikalle säilyy vahvana.
Vaikka logistiikan työpaikkoja on viime aikoina keskittynyt Keski-Uudenmaalle, Kehä III:n merkitys logistiikalle säilyy vahvana.
Muita keskeisiä väyliä ovat muun muassa valtateiden 3 ja 4 alkupäät sekä paikoin valtatie 7. Näillä tieosuuksilla on havaittavissa kohtuullisen korkeita pistemääriä, mikä osoittaa niiden merkittävyyden alueen logistiikan kannalta. Kohtuullisen korkeaksi pistemäärä muodostuu myös valtatiellä 1, Kehä I:llä, kantatiellä 45 ja paikoin valtatiellä 25.
Elinkeinoelämää painottavissa priorisointivaihtoehdoissa korostuvat väylien sijaan logistiikan kannalta keskeiset maantieteelliset alueet, kuten Kehä III:n pohjoispuoli valtateiden 3 ja 4 rajaamalla alueella sekä Porvoon, Mäntsälän, Nurmijärven ja Lohjan kaupunkiseudut.
Neljä skenaariota liikennemäärien kehitykselle
Logistiikkaselvityksessä on laadittu myös neljä skenaariota, jotka tarjoavat näkymiä tulevaisuuden kehityssuunnista. Näitä skenaarioita on tarkasteltu tieliikenteen, raideliikenteen ja meriliikenteen näkökulmasta, ja ne antavat viitettä siitä, miten liikennemäärät voivat kehittyä eri olosuhteissa. Liikennemäärien kasvu kohdistuu eri skenaarioissa pääosin eri väylille, ja skenaarioiden kokonaisvaikutus säilyy trendiennustetta lukuun ottamatta maltillisena.
Erityisesti valtatie 4:n varrelle odotetaan kasvua niin pohjoisten maakuntien teollisuuden lisääntymisen, Rail Baltican liikenteen käynnistymisen kuin Inkoon satama-alueen kuljetusmäärien kasvun myötä. Näiden skenaarioiden kokonaisvaikutuksena valtatie 4 ja osittain Kehä III:lla raskaan ajoneuvoliikenteen liikennemäärä voisi kasvaa noin 450–500 raskaalla ajoneuvolla vuorokaudessa. Muista väylistä kasvua kohdistuisi myös Kehä I:lle, kantatielle 51 ja valtatielle 3.
Tulevaisuuden rekat kulkevat sähköllä, kaasulla ja vedyllä
Suomen raskaan tieliikenteen käyttövoimat ovat pääosin dieselkuorma-autoja, bensiinikuorma-autoja on vain 2,5 prosenttia. Tulevaisuuden suunta on kuitenkin kohti vaihtoehtoisia polttoaineita. Painavin syy on Euroopan unionin vaihtoehtoisten polttoaineiden lataus- ja tankkausinfrastruktuuria säätelevä AFIR-asetus, joka asettaa vaatimuksia sähkökuorma-autojen latausinfralle sekä kaasu- ja vetykuorma-autojen tankkausinfralle.
Pitkämatkaisen runkoliikenteen kuorma-autojen käyttämistä nesteytetyn kaasun tankkausasemista 4 sijaitsee Uudellamaalla ja lisäksi kaksi asemaa on rakenteilla. Pääasiassa lyhyempimatkaiseen liikenteeseen tarkoitettujen paineistettua kaasua käyttävien kuorma-autojen tankkausasemia Uudellamaalla on useita.
Tarvitaan paljon investointeja infrastruktuuriin, jotta EU:n vaatimukset täyttyvät.
Vedyn tankkauksen osalta asetus edellyttää vuoteen 2030 mennessä asemia enintään 200 kilometrin välein TEN-T-ydinverkon maanteille ja kaupunkisolmukohtiin. Suomessa ei ole vielä vedyn tankkausasemia, mutta Energiavirasto on myöntänyt tukea viiden tankkausaseman rakentamiseen. Jos tankkausasemat toteutetaan, neljä niistä rakennetaan Uudellemaalle: Yksi Helsingin Vuosaareen, Yksi Järvenpäähän ja kaksi Vantaalle.
Sama asetus asettaa vaatimuksia myös sähkökuorma-autojen latausinfralle. Vuoden 2030 loppuun mennessä TEN-T-ydintieverkon varrella on oltava latauskenttiä raskaille ajoneuvoille enintään 60 kilometrin välein sekä kattavan TEN-T tieverkon varrella enintään 100 kilometrin välein. Käytännössä tämän koskee Uudellamaalla E18-tiehen sisältyviä valtateiden 1 ja 7 osuuksia sekä kantatien 50 (Kehä III) osuuksia, E75-tiehen sisältyvää valtatien 4 osuutta sekä valtateitä 2 ja 3 (E12).
Ympäristöystävällisiin käyttövoimiin siirtyminen edellyttää kalustoinvestointien lisäksi jakeluverkostoja niin Uudellamaalla kuin runkokuljetusten määränpäässä. Tarvitaan siis paljon investointeja infrastruktuuriin, jotta EU:n vaatimukset täyttyvät. Tällä hetkellä Suomen ainoat raskaille ajoneuvoille tarkoitetut julkiset latauspisteet sijaitsevat Tampereella.
Logistiikka-alan muutokset korostuvat Uudellamaalla
Uudellamaalla sijaitsee erityisesti vähittäiskaupan, mutta myös teollisuuden merkittäviä logistiikan keskittymiä. Kehä III on maan tärkein kuljetusten ja logistiikan keskittymä, mutta kohonnut maan hinta on viime vuosina ohjannut logistiikkatoimintoja myös muiden pääteiden läheisyyteen. Uudenmaan tie- ja rautatiekuljetusten ennustetaan myös kasvavan. Ilman oikein suunnattuja toimenpiteitä raskasta liikennettä uhkaa siirtyä reiteille, joille ne eivät sovi.
Ilman oikein suunnattuja toimenpiteitä raskasta liikennettä uhkaa siirtyä reiteille, joille ne eivät sovi.
Valtatie 25 Hangosta Mäntsälään on Uudenmaan tieliikenteen pääväylistä palvelutasoltaan heikoin, mikä on näkynyt viime vuosina myös kuljetusten reitinvalinnoissa. Myös kuljetusvarmuuden ja toimivuuden takaaminen ja kehittäminen Uudenmaan satamiin ja Helsinki-Vantaan lentokentälle ovat merkityksellisiä koko Suomen kilpailukyvyn kannalta. Katkokset näissä ketjuissa vaikuttavat nopeasti suomalaisten yritysten toimintaan ja tuotantoon.
Uudenmaan merkitystä Suomen logistiikan sydämenä korostaa myös väestön ja työpaikkojen keskittyminen Uudellemaalle. Iso osa logistiikkapalveluista hyödynnetään täällä, sijaitseehan noin kolmannes maan väestöstä ja työpaikoista täällä. Tuleville vuosille ennustettu väestönkasvu vahvistaa alueen logistista asemaa entisestään.
Heini Peltonen
Kirjoittaja työskentelee Uudenmaan liitossa liikennesuunnittelupäällikkönä.
Yhteystiedot:
040 568 7999, heini.peltonen@uudenmaanliitto.fi
Tutustu myös näihin
Uutinen
13.6.2024
Uusi maakuntakaava keskittyy vihreän siirtymän teemoihin
Uudenmaan liitto käynnisti toukokuussa vihreän siirtymän vaihemaakuntakaavan laadinnan. Uusi kaava täydentää lainvoimaista Uusimaa-kaavaa muun muassa energian, teknisen huollon, elinkeinojen, logistiikan sekä ympäristön ja ilmaston teemoilla.
Blogi
15.5.2024
Tuija Telén: Tallinnan tunneli veisi Suomen vahvemmin osaksi Manner-Eurooppaa
Suomi tarvitsee Euroopan unionin pohjoisena reuna-alueena reitit etelään ja länteen. Tunneli Helsingistä Tallinnaan puoltaa paikkaansa tulevaisuuden ratkaisuna, kirjoittaa maakuntajohtaja Tuija Telén.