Uudellamaalla tehdään pitkäjänteistä vesiensuojelutyötä
Saastumisesta huolestuneet joenvarren kunnat ja teollisuuslaitokset perustivat Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen 60 vuotta sitten. Vuosien saatossa veden laatu on selvästi parantunut, mutta työtä riittää edelleen. Myös Uudenmaan liitolla on rooli yhdistyksessä, jonka vaikutusalueella asuu nykyisin yli miljoona suomalaista.
Sikala, imelä, käymisjätteet, koinmyrkky, viemärivesi, muta, kemikaliot, home, sammal, melassi, talli, öljy, ammoniakki, pihka, mätä kala, lysoli, perunankuoret, bitumi, mätä kananmuna. Näin kuvaili vesilaitoksen kemisti Vantaanjoen veden hajua eri näytepaikoilla 1960-luvulla. Voisi sanoa, että vesiensuojelutyölle oli selkeä tilaus.
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys perustettiin vuonna 1963, ja kun jätevedenpuhdistamoiden yhteistarkkailu käynnistyi yhdistyksen johdolla vuonna 1969, mukaan liittyi heti 11 laitosta. Yhteistarkkailun alkuperäinen tavoite oli tehostaa puhdistamoiden hoitoa ja saada tasapuolista tutkimustietoa jätevesikuormituksesta ja sen vaikutuksista.
− Tavoitteet ovat edelleen pitkälti samat, mutta tarkkailtava vesistö on toki monin verroin paremmassa kunnossa kuin aiemmin. Pitkäjänteinen työ vesiensuojelun eteen on tuottanut merkittävää tulosta, toteaa yhdistyksen toiminnanjohtaja Anu Oksanen tyytyväisenä.
Pyysimme Oksasta vastaamaan vesiensuojeluaiheisiin kysymyksiin yhdistyksen juhlavuoden kunniaksi.
Mitä vesiensuojeluyhdistys tekee?
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys on aatteellinen, voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka perustehtävä on vesiensuojelun edistäminen toimialueellaan. Vantaanjoen vesistöalue ulottuu Riihimäeltä Helsingin merialueelle asti. Pääuomalla on pituutta lähes sata kilometriä, ja sen valuma-alueella asuu yli miljoona suomalaista.
Yhdistys tutkii esimerkiksi Vantaanjoen valuma-alueen pintavesiä, jätevesiä ja pohjavesiä yhteistarkkailuina, tekee aktiivista yleishyödyllistä hanketyötä, osallistuu tutkimus- ja valistustoimintaan sekä kehittää lähes miljoonan ihmisen lähivesistön virkistyskäyttöä.
Merkittävien virkistyskäyttöarvojensa lisäksi Vantaanjoki on tärkeässä asemassa pääkaupunkiseudun vedenhankinnan varavesijärjestelmänä. Se toimii raakavesilähteenä silloin kun Päijänne-tunneli ei ole käytössä,
Yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä 8 kuntaa, 7 teollisuuslaitosta ja 12 muuta yhteisöä. Yhdistyksen hallituksella on apunaan yleissuunnittelu- ja jätevesijaokset sekä Vantaanjoki-neuvottelukunta.
Mitkä ovat yhdistyksen tärkeimmät saavutukset viime vuosilta?
2000-luvulla yhdistys on ollut kärkijoukoissa tutkimassa, ja suotuisien tulosten myötä edistämässä kipsin käyttöä maatalouden ravinnekuormituksen hillitsijänä.
Myös haitallisten ja vaarallisten aineiden tutkimuksessa yhdistys on ollut ”kokoaan suurempi”. Tutkimushanke PFAS-yhdisteistä vuosina 2020–2021 toi ongelman laajuuden Vantaanjoella selvästi esille. Yhdistys on jatkanut työtä aiheen parissa, ja panostanut myös näiden ikuisuuskemikaalien pohjavesivaikutusten selvittämiseen ja käsittelyratkaisuiden etsimiseen.
Esimerkkinä voisi mainita myös jokitalkkaritoiminnan, jolla edistetään muun muassa uhanalaisten vaelluskalakantojen tilaa joissa sekä parannetaan lasten ja nuorten luontosuhdetta.
Millaisia helmiä Vantaanjoen varrelta löytyy?
Vantaanjoen rannoilla on runsaasti luonto- ja kulttuurinähtävyyksiä, joihin voi tutustua pyöräillen, patikoiden, hiihtäen ja meloen. Joessa ja sen varrella on useita tutustumisen arvoisia koskikohteita ja luontopolkuja. Myös merkkejä vanhasta asutus- ja teollisuushistoriasta löytyy runsaasti: kartanoita, kulttuurimaisemia sekä mylly- ja patorakenteita.
Yhdistyksen verkkosivuille on koottu alueen luontohelmet(Siirryt toiseen palveluun) tarinakartan muotoon. Se inspiroi toivottavasti alueen asukkaita nauttimaan upeasta lähiluonnosta, tarkoitus on tehdä sopivien kohteiden löytäminen helpoksi.
Miltä näyttää joen tulevaisuus?
Tulevaisuus näyttää ehdottomasti hyvältä! Työtä on paljon tehtävänä, mutta paljon on saatu myös hyvällä yhteistyöllä aikaan. Yhdistyksen jäsenistö on erittäin sitoutunutta vesiensuojeluun, ja lisäksi meillä on loistava henkilökunta, joka tekee laajaa yhteistyötä eri tahojen kanssa alueen vesistöjen hyväksi.
Tällä hetkellä yhdistys panostaa muun muassa Vantaanjoen sivu-uomien valuma-alueiden vesienhallintaan. Tämä hyödyttää sekä vesiluontoa että virkistyskäyttöä, ja auttaa samalla sopeutumisessa ilmastonmuutoksen aiheuttamiin sään ääri-ilmiöihin – niin kuivuuteen kuin tulviinkin.
Uudenmaan liitto on jäsenenä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen yleissuunnittelujaostossa sekä neuvottelukunnassa. Neuvottelukunta ylläpitää Vantaanjoen eri toimijoiden välistä yhteistyötä, tekee Vantaanjokea tunnetuksi sekä edistää Vantaanjoen kehittämistä. Neuvottelukuntaa edelsi Vantaanjoki-projekti, joka siirtyi Uudenmaan liitolta yhdistykselle vuonna 2001. Myös Länsi- ja Itä-Uudellamaalla on omat vesiensuojeluyhdistyksensä.
Lisätietoja:
Tanja Lamminmäki
Ympäristöasiantuntija
tanja.lamminmaki@uudenmaanliitto.fi
Vaikutusten arviointi, luonnonvarat, maa-aines ja vesiasiat. Kaavoituksen aluevastuu: Askola, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Sipoo ja Tuusula
Tutustu myös näihin
Uutinen
12.12.2024
Pohjoismainen vertailu: Suomalaiset pörssiyritykset johtavat siirtymää kohti kiertotaloutta
Suomalaiset pörssiyritykset ovat naapurimaita edellä kiertotaloudessa, mikä luo niille merkittävää kilpailuetua lähivuosina. Tämä käy ilmi laajassa kyselytutkimuksessa, joka suunnattiin kaikille Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssiyrityksille. Lähes 80 prosenttia haastatelluista yrityksistä arvioi kilpailijoidensa kehittävän merkittävästi kiertotaloustoimintaansa seuraavien viiden vuoden aikana suomalaisten yritysten johtaessa tällä hetkellä lähes kaikilla mittareilla.
Uutinen
24.10.2024
Selvitys avaa vihreän siirtymän mahdollisuuksia ja haasteita Uudellamaalla
Vihreän siirtymän hankkeet vyöryvät vauhdilla kuntiin. Jokainen kaavoittaja, virkamies ja päättäjä törmää aiheeseen tulevina vuosina – tai on jo törmännyt esimerkiksi aurinkovoimalan tai vetyhankkeen muodossa.
Blogi
22.10.2024
Ilmasto ei katso hallinnollisia rajoja
Aluesuunnittelijat Euroopan eri metropoliseuduilta ratkovat yhdessä ilmastohaasteita Metrex-verkoston kautta. Laajempi ymmärrys ja yhteistyö auttavat tarttumaan yhä akuutimmiksi käyviin haasteisiin, kirjoittaa Mariikka Manninen.
Blogi
18.10.2024
Ilmastotyöhön, investointeihin ja innovaatiotoimintaan panostetaan naapurimaiden metropolialueilla
Tukholman seutu ja Uudenmaan alue ovat monessa mielessä varsin samankaltaisia. Lokakuun alussa Uudenmaan liiton aluekehittämisen ja -suunnittelun asiantuntijoita osallistui Tukholman seudun alueellisen kehittämissuunnitelman vertaisarviointiin paikallisen vastinparimme Region Stockholmin vieraana. Arviointi- ja vierailupyyntö Tukholman seudulle tuli eurooppalaisten metropoliseutujen Metrex-verkoston kautta.