Uudellamaalla tehdään pitkäjänteistä vesiensuojelutyötä
Saastumisesta huolestuneet joenvarren kunnat ja teollisuuslaitokset perustivat Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen 60 vuotta sitten. Vuosien saatossa veden laatu on selvästi parantunut, mutta työtä riittää edelleen. Myös Uudenmaan liitolla on rooli yhdistyksessä, jonka vaikutusalueella asuu nykyisin yli miljoona suomalaista.
Sikala, imelä, käymisjätteet, koinmyrkky, viemärivesi, muta, kemikaliot, home, sammal, melassi, talli, öljy, ammoniakki, pihka, mätä kala, lysoli, perunankuoret, bitumi, mätä kananmuna. Näin kuvaili vesilaitoksen kemisti Vantaanjoen veden hajua eri näytepaikoilla 1960-luvulla. Voisi sanoa, että vesiensuojelutyölle oli selkeä tilaus.
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys perustettiin vuonna 1963, ja kun jätevedenpuhdistamoiden yhteistarkkailu käynnistyi yhdistyksen johdolla vuonna 1969, mukaan liittyi heti 11 laitosta. Yhteistarkkailun alkuperäinen tavoite oli tehostaa puhdistamoiden hoitoa ja saada tasapuolista tutkimustietoa jätevesikuormituksesta ja sen vaikutuksista.
− Tavoitteet ovat edelleen pitkälti samat, mutta tarkkailtava vesistö on toki monin verroin paremmassa kunnossa kuin aiemmin. Pitkäjänteinen työ vesiensuojelun eteen on tuottanut merkittävää tulosta, toteaa yhdistyksen toiminnanjohtaja Anu Oksanen tyytyväisenä.
Pyysimme Oksasta vastaamaan vesiensuojeluaiheisiin kysymyksiin yhdistyksen juhlavuoden kunniaksi.
Mitä vesiensuojeluyhdistys tekee?
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys on aatteellinen, voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka perustehtävä on vesiensuojelun edistäminen toimialueellaan. Vantaanjoen vesistöalue ulottuu Riihimäeltä Helsingin merialueelle asti. Pääuomalla on pituutta lähes sata kilometriä, ja sen valuma-alueella asuu yli miljoona suomalaista.
Yhdistys tutkii esimerkiksi Vantaanjoen valuma-alueen pintavesiä, jätevesiä ja pohjavesiä yhteistarkkailuina, tekee aktiivista yleishyödyllistä hanketyötä, osallistuu tutkimus- ja valistustoimintaan sekä kehittää lähes miljoonan ihmisen lähivesistön virkistyskäyttöä.
Merkittävien virkistyskäyttöarvojensa lisäksi Vantaanjoki on tärkeässä asemassa pääkaupunkiseudun vedenhankinnan varavesijärjestelmänä. Se toimii raakavesilähteenä silloin kun Päijänne-tunneli ei ole käytössä,
Yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä 8 kuntaa, 7 teollisuuslaitosta ja 12 muuta yhteisöä. Yhdistyksen hallituksella on apunaan yleissuunnittelu- ja jätevesijaokset sekä Vantaanjoki-neuvottelukunta.
Mitkä ovat yhdistyksen tärkeimmät saavutukset viime vuosilta?
2000-luvulla yhdistys on ollut kärkijoukoissa tutkimassa, ja suotuisien tulosten myötä edistämässä kipsin käyttöä maatalouden ravinnekuormituksen hillitsijänä.
Myös haitallisten ja vaarallisten aineiden tutkimuksessa yhdistys on ollut ”kokoaan suurempi”. Tutkimushanke PFAS-yhdisteistä vuosina 2020–2021 toi ongelman laajuuden Vantaanjoella selvästi esille. Yhdistys on jatkanut työtä aiheen parissa, ja panostanut myös näiden ikuisuuskemikaalien pohjavesivaikutusten selvittämiseen ja käsittelyratkaisuiden etsimiseen.
Esimerkkinä voisi mainita myös jokitalkkaritoiminnan, jolla edistetään muun muassa uhanalaisten vaelluskalakantojen tilaa joissa sekä parannetaan lasten ja nuorten luontosuhdetta.
Millaisia helmiä Vantaanjoen varrelta löytyy?
Vantaanjoen rannoilla on runsaasti luonto- ja kulttuurinähtävyyksiä, joihin voi tutustua pyöräillen, patikoiden, hiihtäen ja meloen. Joessa ja sen varrella on useita tutustumisen arvoisia koskikohteita ja luontopolkuja. Myös merkkejä vanhasta asutus- ja teollisuushistoriasta löytyy runsaasti: kartanoita, kulttuurimaisemia sekä mylly- ja patorakenteita.
Yhdistyksen verkkosivuille on koottu alueen luontohelmet(Siirryt toiseen palveluun) tarinakartan muotoon. Se inspiroi toivottavasti alueen asukkaita nauttimaan upeasta lähiluonnosta, tarkoitus on tehdä sopivien kohteiden löytäminen helpoksi.
Miltä näyttää joen tulevaisuus?
Tulevaisuus näyttää ehdottomasti hyvältä! Työtä on paljon tehtävänä, mutta paljon on saatu myös hyvällä yhteistyöllä aikaan. Yhdistyksen jäsenistö on erittäin sitoutunutta vesiensuojeluun, ja lisäksi meillä on loistava henkilökunta, joka tekee laajaa yhteistyötä eri tahojen kanssa alueen vesistöjen hyväksi.
Tällä hetkellä yhdistys panostaa muun muassa Vantaanjoen sivu-uomien valuma-alueiden vesienhallintaan. Tämä hyödyttää sekä vesiluontoa että virkistyskäyttöä, ja auttaa samalla sopeutumisessa ilmastonmuutoksen aiheuttamiin sään ääri-ilmiöihin – niin kuivuuteen kuin tulviinkin.
Uudenmaan liitto on jäsenenä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen yleissuunnittelujaostossa sekä neuvottelukunnassa. Neuvottelukunta ylläpitää Vantaanjoen eri toimijoiden välistä yhteistyötä, tekee Vantaanjokea tunnetuksi sekä edistää Vantaanjoen kehittämistä. Neuvottelukuntaa edelsi Vantaanjoki-projekti, joka siirtyi Uudenmaan liitolta yhdistykselle vuonna 2001. Myös Länsi- ja Itä-Uudellamaalla on omat vesiensuojeluyhdistyksensä.
Lisätietoja:
Tanja Lamminmäki
Ympäristöasiantuntija
tanja.lamminmaki@uudenmaanliitto.fi
Vaikutusten arviointi, luonnonvarat, maa-aines ja vesiasiat mm. VISIO-kaavassa. Maakuntakaavan aluevastuu: Askola, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Sipoo ja Tuusula
Tutustu myös näihin
Artikkeli
2.9.2026
Kestävää matkailua Itämeren rannoilla – Vesistökuormituksen hallintaa, pyöräilyreittejä ja maaseudun antimia
Saariston herkkien vesien suojelu jätevesiratkaisuin, Euroopan laajuiset pyörämatkailun valtatiet sekä maaseudun ruoantuottajien uudet palvelut kulkevat käsi kädessä. Itämeren alueen matkailua kehitetään kestävästi monialaisella rajat ylittävällä yhteistyöllä sekä joustavilla paikallisilla ratkaisuilla. Ne mahdollistaa EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelma.
Blogi
27.8.2026
Kaupunkiluonto lisää hyvinvointia ja säästää miljoonia
Lähimetsät, puistot ja puut tekevät kaupungeista viihtyisiä – mutta niiden vaikutus ulottuu paljon laajemmalle. Ne edistävät terveyttä ja hyvinvointia, ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta ja auttavat kaupunkeja varautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, kirjoittavat Eija Hasu ja Salla Siivonen.
Uutinen
27.8.2026
Alueellisen ja kunnallisen massakoordinaation tiedonhallintaan uusi työkalu
Alueellinen massakoordinaatio tarvitsee yhteistä tilannekuvaa, yhteisiä rakenteita, yhtenäisiä toimintamalleja ja jaettua tietopohjaa niin suunnittelun ja toteutuksen kuin tavoitteiden seurannan ja vaikuttavuuden arvioinninkin tueksi. Helsingin kaupungin kehittämä paikkatietopohjainen massatyökalu kokoaa infrarakentamisen massatiedot yhteiseen näkymään.
Uutinen
30.6.2026
Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekartan jalkautus käynnistyi
Uudenmaan ensimmäisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelman eli Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekartan toimeenpano käynnistyi keväällä 2026 seutukohtaisilla neuvotteluilla. Neuvotteluissa korostui aiempaa laajemman yhteistyön tarve ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja huoltovarmuuden vahvistamisessa.