Uudenmaan identiteettiä selvittämässä: pienten keskusten profilointityö on valmistunut
Uudenmaan pienten keskusten profiilit -julkaisu selvittää ja tuo esiin uusimaalaisten pienten keskusten erityispiirteitä ja näiden suhdetta toisiinsa. Eija Hasu toivoo blogikirjoituksessaan, että työ tarjoaa avauksia ja ideoita pienten keskusten kestävään kehittämiseen sekä niiden veto- ja pitovoiman parantamiseen – niin kunnille kuin muillekin toimijoille.
Hyvin usein kuntien kehitystä ja identiteettiä tarkastellaan suurimpien keskusten kautta. Tällöin pienemmät palvelukeskittymät jäävät helposti varjoon – kuten jäävät myös pienempien kuntien keskukset, jos niitä verrataan suurempien kuntien vastaaviin.
Profilointityö on nyt tehty – joskin varsinainen työ on vasta aluillaan!
Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa erilaisuus on rikkaus, mikä on tunnistettu myös maakuntakaavatyössä. Uusimaa-kaava 2050:n valmistelussa laadittiin Uudenmaan keskuksista paikkatietopohjainen analyysi. Tämän aineiston pohjalta syntyi vuonna 2018 julkaisu Uudenmaan keskusprofiilit(Avautuu uuteen ikkunaan). Työssä profiloitiin 18 pääkaupunkiseudun keskusta, 10 sisempien kehyskuntien keskusta ja yhdeksän muiden alueiden keskusta.
Sittemmin maakuntakaavatyön poliittisten ohjaustoimikuntien päätöstyöpajassa esitettiin toive, että keskusten profilointityön laajennettaisiin kattamaan myös Uudenmaan pienemmät keskukset. Nyt tämä työ on tehty – joskin varsinainen työ on vasta aluillaan!
Paikallisuus lähtökohdaksi
Profilointityössä korostuu se, että asuin- ja elinympäristöinä on Uudenmaan pienistä keskuksista jokainen omalla tavallaan ainutlaatuinen. Pienet keskukset tarjoavat vaihtoehtoja ja kehitysmahdollisuuksia, mutta samalla ne haastavat kestävän kehityksen määrittelyä paikallisesti.
Monessa kohteessa etätyön lisääntyminen on lisännyt keskusten elinvoimaisuutta: paikallisten palvelujen käyttö on lisääntynyt, kun vakituiset ja niin sanotut kakkoskotien asukkaat oleskelevat pidempiä aikoja alueillaan. Erilaiset tapahtumat ja virkistysmahdollisuudet ovat nekin houkuttaneet kävijöitä, joista osa saattaa muuttaa alueelle pysyvästikin.
Kaupungistuminen jatkuu, mutta ilmiö saa erilaisia muotoja eri alueilla. Selvityksessä tunnistetaankin asumispreferenssien yhä jatkuva erilaistuminen: nuorissakin ikäluokissa esiintyy toiveita vehreään, rauhalliseen ja pientalovaltaiseenkin asumiseen. Luonnon terveysvaikutukset sekä kulttuuriympäristöjen vetovoima taasen kietoutuvat niin asumisen kuin matkailun mahdollisuuksiin.
Jatkuvaa yhteistyötä
Profilointityössä esitellään kohdekortit, eli kohdekohtaiset sanalliset kuvaukset sekä kohteita tiettyjen muuttujien kautta kuvaavat diagrammit. Nämä diagrammit perustuvat vuoden 2018 profilointityöhön, mutta nyt laadullisten muuttujien tarkastelutapaa on kehitetty edelleen. Samalla toteamme raportissa, että laadulliset tekijät vaativat myös jatkossa huomiota ja kehitystyötä.
Tukemalla paikallisuutta, matkailu- ja palvelutarjontaa sekä yhteisöllisyyden eri muotoja, kunnat voivat vahvistaa pienten keskusten erottautumista ja lisätä niiden pito- ja vetovoimaa.
Uudenmaan pienet keskukset ja keskittymät tuovat arvokkaan lisän uusimaalaiseen tarjontaan. Tukemalla paikallisuutta, matkailu- ja palvelutarjontaa sekä yhteisöllisyyden eri muotoja, kunnat voivat vahvistaa pienten keskusten erottautumista ja lisätä niiden pito- ja vetovoimaa. Työ vaatii kuitenkin visionäärisyyttä, yhteistyötä ja tietopohjaa.
Uudenmaan liitossa jatketaan tätä yhteistyötä keskustojen kehittämiseksi kuntien kanssa, tavoitteena erilaisten keskusten elinvoimaisuuden turvaaminen, monipuolisten asumisratkaisuiden tarjoaminen ja kestävien valintojen mahdollistaminen. Työ tukee osaltaan maakuntakaavan tavoitteiden toteuttamista ja antaa arvokasta pohjaa myös maakuntakaavan seurantaan ja ajantasaisuuden arviointiin.
Eija Hasu
Kirjoittaja on Uudenmaan liiton maakunta-arkkitehti, jonka mielestä paikallisidentiteetti, elämänlaatu ja luonnon terveysvaikutukset tulisi kuulua jokaisen sanastoon.
Yhteystiedot:
040 556 0238, eija.hasu@uudenmaanliitto.fi
Tutustu myös näihin
Artikkeli
14.2.2025
Uudellamaalla on hyvät edellytykset suunnitella vihreää siirtymää kestävästi
Uusi yhteistyöryhmä tukee vihreän siirtymän hankkeita Uudellamaalla. Ryhmää luotsaava Petra Ståhl uskoo, että Uusimaa voi olla edelläkävijä siirtymässä. Varapuheenjohtaja Alpo Tani peräänkuuluttaa kestävyysnäkökulmaa, vaikka se mahdollisesti monimutkaistaakin asetelmaa.
Uutinen
10.2.2025
Uudenmaan vesihuollon yleissuunnitelma on julkaistu
Uudenmaan vesihuollon tulevaisuuden vaihtoehtoja tarkastellaan juuri valmistuneessa alueellisessa yleissuunnitelmassa. Suunnitelma on osa laajempaa alueellista vesihuoltostrategiaa, ja tarjoaa kunnille ja vesihuoltolaitoksille suuntaviivoja päätöksenteon tueksi.
Uutinen
7.2.2025
Uusi työkalu antaa luonnolle tärkeiden ekologisten yhteyksien toimivuudesta arvion
Luontoalueiden väliset ekologiset yhteydet ovat keskeinen edellytys luonnon monimuotoisuuden säilymiselle muuttuvassa ilmastossa. Työkalu auttaa arvioimaan, kuinka hyvin kunnan alueella tunnistetut ekologiset yhteydet toimivat, ja millaisia esteitä, kaventumia tai muita ongelmakohtia yhteyksien alueella on.
Uutinen
5.2.2025
Lunastuslakiin voidaan vielä tehdä pieni muutos, jolla on suuri merkitys
Eduskunta käsittelee helmikuussa lunastuslain korvausperusteiden uudistamista. Hallituksen esityksessä lunastettavasta maasta maksettaisiin markkinahinnan päälle vielä 25 prosentin korotus. Tämä herättää huolta kunnissa, joiden maanhankinta perustuu lähes täysin vapaaehtoisiin kauppoihin.