Uudenmaan identiteettiä selvittämässä: pienten keskusten profilointityö on valmistunut
Uudenmaan pienten keskusten profiilit -julkaisu selvittää ja tuo esiin uusimaalaisten pienten keskusten erityispiirteitä ja näiden suhdetta toisiinsa. Eija Hasu toivoo blogikirjoituksessaan, että työ tarjoaa avauksia ja ideoita pienten keskusten kestävään kehittämiseen sekä niiden veto- ja pitovoiman parantamiseen – niin kunnille kuin muillekin toimijoille.
Hyvin usein kuntien kehitystä ja identiteettiä tarkastellaan suurimpien keskusten kautta. Tällöin pienemmät palvelukeskittymät jäävät helposti varjoon – kuten jäävät myös pienempien kuntien keskukset, jos niitä verrataan suurempien kuntien vastaaviin.
Profilointityö on nyt tehty – joskin varsinainen työ on vasta aluillaan!
Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa erilaisuus on rikkaus, mikä on tunnistettu myös maakuntakaavatyössä. Uusimaa-kaava 2050:n valmistelussa laadittiin Uudenmaan keskuksista paikkatietopohjainen analyysi. Tämän aineiston pohjalta syntyi vuonna 2018 julkaisu Uudenmaan keskusprofiilit(Avautuu uuteen ikkunaan). Työssä profiloitiin 18 pääkaupunkisudun keskusta, 10 sisempien kehyskuntien keskusta ja yhdeksän muiden alueiden keskusta.
Sittemmin maakuntakaavatyön poliittisten ohjaustoimikuntien päätöstyöpajassa esitettiin toive, että keskusten profilointityön laajennettaisiin kattamaan myös Uudenmaan pienemmät keskukset. Nyt tämä työ on tehty – joskin varsinainen työ on vasta aluillaan!
Paikallisuus lähtökohdaksi
Profilointityössä korostuu se, että asuin- ja elinympäristöinä on Uudenmaan pienistä keskuksista jokainen omalla tavallaan ainutlaatuinen. Pienet keskukset tarjoavat vaihtoehtoja ja kehitysmahdollisuuksia, mutta samalla ne haastavat kestävän kehityksen määrittelyä paikallisesti.
Monessa kohteessa etätyön lisääntyminen on lisännyt keskusten elinvoimaisuutta: paikallisten palvelujen käyttö on lisääntynyt, kun vakituiset ja niin sanotut kakkoskotien asukkaat oleskelevat pidempiä aikoja alueillaan. Erilaiset tapahtumat ja virkistysmahdollisuudet ovat nekin houkuttaneet kävijöitä, joista osa saattaa muuttaa alueelle pysyvästikin.
Kaupungistuminen jatkuu, mutta ilmiö saa erilaisia muotoja eri alueilla. Selvityksessä tunnistetaankin asumispreferenssien yhä jatkuva erilaistuminen: nuorissakin ikäluokissa esiintyy toiveita vehreään, rauhalliseen ja pientalovaltaiseenkin asumiseen. Luonnon terveysvaikutukset sekä kulttuuriympäristöjen vetovoima taasen kietoutuvat niin asumisen kuin matkailun mahdollisuuksiin.
Jatkuvaa yhteistyötä
Profilointityössä esitellään kohdekortit, eli kohdekohtaiset sanalliset kuvaukset sekä kohteita tiettyjen muuttujien kautta kuvaavat diagrammit. Nämä diagrammit perustuvat vuoden 2018 profilointityöhön, mutta nyt laadullisten muuttujien tarkastelutapaa on kehitetty edelleen. Samalla toteamme raportissa, että laadulliset tekijät vaativat myös jatkossa huomiota ja kehitystyötä.
Tukemalla paikallisuutta, matkailu- ja palvelutarjontaa sekä yhteisöllisyyden eri muotoja, kunnat voivat vahvistaa pienten keskusten erottautumista ja lisätä niiden pito- ja vetovoimaa.
Uudenmaan pienet keskukset ja keskittymät tuovat arvokkaan lisän uusimaalaiseen tarjontaan. Tukemalla paikallisuutta, matkailu- ja palvelutarjontaa sekä yhteisöllisyyden eri muotoja, kunnat voivat vahvistaa pienten keskusten erottautumista ja lisätä niiden pito- ja vetovoimaa. Työ vaatii kuitenkin visionäärisyyttä, yhteistyötä ja tietopohjaa.
Uudenmaan liitossa jatketaan tätä yhteistyötä keskustojen kehittämiseksi kuntien kanssa, tavoitteena erilaisten keskusten elinvoimaisuuden turvaaminen, monipuolisten asumisratkaisuiden tarjoaminen ja kestävien valintojen mahdollistaminen. Työ tukee osaltaan maakuntakaavan tavoitteiden toteuttamista ja antaa arvokasta pohjaa myös maakuntakaavan seurantaan ja ajantasaisuuden arviointiin.
Eija Hasu
Kirjoittaja on Uudenmaan liiton maakunta-arkkitehti, jonka mielestä paikallisidentiteetti, elämänlaatu ja luonnon terveysvaikutukset tulisi kuulua jokaisen sanastoon.
Yhteystiedot:
+358 40 556 0238, eija.hasu@uudenmaanliitto.fi
Tutustu myös näihin
Uutinen
23.3.2023
Uusimaa-kaavan materiaalit on päivitetty verkkosivuille ja karttapalveluun
Uudenmaan liiton verkkosivuilla olevat kaavamateriaalit, ulkoinen karttapalvelu ja avoimet rajapinnat on päivitetty oikeuden päätösten mukaisesti. Uusimaa-kaavan kokonaisuus sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 13. maaliskuuta.
Artikkeli
17.3.2023
Kuntametsien käyttö monipuolistuu – Opit jaetaan kuntien asiantuntijaverkostossa
Uudenmaan liiton Kuntametsien kestävä monikäyttö -projekti tarjosi kunnille tietoa metsien kestävään, monitavoitteiseen käyttöön. Reilun vuoden aikana koottiin sekä tieteellistä pohjaa että konkreettisia vinkkejä. Nyt metsäaiheiden käsittely jatkuu asiantuntijaverkostossa.
Uutinen
13.3.2023
Korkein hallinto-oikeus antoi lopulliset päätöksensä Uusimaa-kaavasta
Korkein hallinto-oikeus on antanut 13.3.2023 päätöksensä Uusimaa-kaava 2050 -kokonaisuuteen kohdistuneista valituksista. Näiden päätösten myötä kaavakokonaisuuteen kuuluvat Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaavat ovat saaneet lainvoiman. Päätöksistä ei voi enää valittaa.
Uutinen
10.3.2023
Espoo–Salo-oikoradan jatkosuunnittelussa huomio ekologisiin yhteyksiin ja ilmastovaikutuksiin
Espoo–Salo-oikorata on osa suunnitteilla olevaa nopeaa junayhteyttä Helsingin ja Turun välillä, ja sijoittuu Espoon, Kirkkonummen, Vihdin, Lohjan ja Salon alueille. Uudenmaan liitto lausui ratahankkeen yleissuunnitelmasta.