Uudenmaan identiteettiä selvittämässä: pienten keskusten profilointityö on valmistunut
Uudenmaan pienten keskusten profiilit -julkaisu selvittää ja tuo esiin uusimaalaisten pienten keskusten erityispiirteitä ja näiden suhdetta toisiinsa. Eija Hasu toivoo blogikirjoituksessaan, että työ tarjoaa avauksia ja ideoita pienten keskusten kestävään kehittämiseen sekä niiden veto- ja pitovoiman parantamiseen – niin kunnille kuin muillekin toimijoille.
Hyvin usein kuntien kehitystä ja identiteettiä tarkastellaan suurimpien keskusten kautta. Tällöin pienemmät palvelukeskittymät jäävät helposti varjoon – kuten jäävät myös pienempien kuntien keskukset, jos niitä verrataan suurempien kuntien vastaaviin.
Profilointityö on nyt tehty – joskin varsinainen työ on vasta aluillaan!
Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa erilaisuus on rikkaus, mikä on tunnistettu myös maakuntakaavatyössä. Uusimaa-kaava 2050:n valmistelussa laadittiin Uudenmaan keskuksista paikkatietopohjainen analyysi. Tämän aineiston pohjalta syntyi vuonna 2018 julkaisu Uudenmaan keskusprofiilit(Avautuu uuteen ikkunaan). Työssä profiloitiin 18 pääkaupunkiseudun keskusta, 10 sisempien kehyskuntien keskusta ja yhdeksän muiden alueiden keskusta.
Sittemmin maakuntakaavatyön poliittisten ohjaustoimikuntien päätöstyöpajassa esitettiin toive, että keskusten profilointityön laajennettaisiin kattamaan myös Uudenmaan pienemmät keskukset. Nyt tämä työ on tehty – joskin varsinainen työ on vasta aluillaan!
Paikallisuus lähtökohdaksi
Profilointityössä korostuu se, että asuin- ja elinympäristöinä on Uudenmaan pienistä keskuksista jokainen omalla tavallaan ainutlaatuinen. Pienet keskukset tarjoavat vaihtoehtoja ja kehitysmahdollisuuksia, mutta samalla ne haastavat kestävän kehityksen määrittelyä paikallisesti.
Monessa kohteessa etätyön lisääntyminen on lisännyt keskusten elinvoimaisuutta: paikallisten palvelujen käyttö on lisääntynyt, kun vakituiset ja niin sanotut kakkoskotien asukkaat oleskelevat pidempiä aikoja alueillaan. Erilaiset tapahtumat ja virkistysmahdollisuudet ovat nekin houkuttaneet kävijöitä, joista osa saattaa muuttaa alueelle pysyvästikin.
Kaupungistuminen jatkuu, mutta ilmiö saa erilaisia muotoja eri alueilla. Selvityksessä tunnistetaankin asumispreferenssien yhä jatkuva erilaistuminen: nuorissakin ikäluokissa esiintyy toiveita vehreään, rauhalliseen ja pientalovaltaiseenkin asumiseen. Luonnon terveysvaikutukset sekä kulttuuriympäristöjen vetovoima taasen kietoutuvat niin asumisen kuin matkailun mahdollisuuksiin.
Jatkuvaa yhteistyötä
Profilointityössä esitellään kohdekortit, eli kohdekohtaiset sanalliset kuvaukset sekä kohteita tiettyjen muuttujien kautta kuvaavat diagrammit. Nämä diagrammit perustuvat vuoden 2018 profilointityöhön, mutta nyt laadullisten muuttujien tarkastelutapaa on kehitetty edelleen. Samalla toteamme raportissa, että laadulliset tekijät vaativat myös jatkossa huomiota ja kehitystyötä.
Tukemalla paikallisuutta, matkailu- ja palvelutarjontaa sekä yhteisöllisyyden eri muotoja, kunnat voivat vahvistaa pienten keskusten erottautumista ja lisätä niiden pito- ja vetovoimaa.
Uudenmaan pienet keskukset ja keskittymät tuovat arvokkaan lisän uusimaalaiseen tarjontaan. Tukemalla paikallisuutta, matkailu- ja palvelutarjontaa sekä yhteisöllisyyden eri muotoja, kunnat voivat vahvistaa pienten keskusten erottautumista ja lisätä niiden pito- ja vetovoimaa. Työ vaatii kuitenkin visionäärisyyttä, yhteistyötä ja tietopohjaa.
Uudenmaan liitossa jatketaan tätä yhteistyötä keskustojen kehittämiseksi kuntien kanssa, tavoitteena erilaisten keskusten elinvoimaisuuden turvaaminen, monipuolisten asumisratkaisuiden tarjoaminen ja kestävien valintojen mahdollistaminen. Työ tukee osaltaan maakuntakaavan tavoitteiden toteuttamista ja antaa arvokasta pohjaa myös maakuntakaavan seurantaan ja ajantasaisuuden arviointiin.
Eija Hasu
Kirjoittaja on Uudenmaan liiton maakunta-arkkitehti, jonka erityisalaa ovat kulttuuriympäristöt ja asumisen teemat.
Yhteystiedot:
040 556 0238, eija.hasu@uudenmaanliitto.fi
Tutustu myös näihin
Artikkeli
4.11.2026
Tehokkaampaa ravinnekiertoa ja puhtaita perunakantoja – Interreg-hankkeet vahvistavat Suomen ruokaturvaa
Kotimainen ruuantuotanto on Suomen huoltovarmuuden tukipilari. Alaa kuitenkin haastavat paitsi geopoliittiset kriisit myös ilmastonmuutos ja tarve vähentää tuotannosta aiheutuvia päästöjä. Interreg-ohjelman hankkeissa näihin haasteisiin on vastattu kansainvälisellä yhteistyöllä. Keskiössä on ollut muun muassa kierrätysravinteiden käytön edistäminen ja vesistöihin päätyvän ravinnekuorman vähentäminen.
Uutinen
28.10.2026
Tiekartat ohjaavat Uudenmaan maakuntaohjelman toimeenpanoa
Uudenmaan maakuntaohjelmalla on kolme painopistettä, Ympäristöviisas Uusimaa, Innovatiivinen Uusimaa ja Onnellisten Uusimaa. Kunkin painopisteen tiekartta tarkentaa ja täsmentää maakuntaohjelmaa ja sen tavoitteiden toteuttamista.
Artikkeli
23.10.2026
Aurinkosähköä taloyhtiöille ja vety polttoaineena – Interreg-hankkeet tuottavat tulevaisuuden energiaratkaisuja
Interreg Baltic Sea Region -hankkeissa ratkaistaan monialaisia tulevaisuuden haasteita ja lisätään EU:n alueiden välistä yhteistyötä. Suomi on ollut mukana projekteissa, joissa on rakennettu tiekarttoja vedyn polttoainekäytön lisäämiseksi rekkaliikenteessä ja lentoasemilla sekä selvitetty aurinkosähköyhteisöjen perustamista.
Blogi
21.10.2026
Kuka ohjaa datakeskuksia? Etsintäkuulutus työkalulle
Datakeskuksia suunnitellaan Suomeen ja myös Uudellemaalle tahtiin, joka saa suunnittelijan kulmakarvat nousemaan. Rakennelmat ovat isoja, kuluttavat paljon sähköä ja tuottavat valtavasti lämpöä. Mutta kuka kokonaisuutta oikeastaan ohjaa, kysyy Henri Jutila.