Uudenmaan identiteettiä selvittämässä: pienten keskusten profilointityö on valmistunut
Uudenmaan pienten keskusten profiilit -julkaisu selvittää ja tuo esiin uusimaalaisten pienten keskusten erityispiirteitä ja näiden suhdetta toisiinsa. Eija Hasu toivoo blogikirjoituksessaan, että työ tarjoaa avauksia ja ideoita pienten keskusten kestävään kehittämiseen sekä niiden veto- ja pitovoiman parantamiseen – niin kunnille kuin muillekin toimijoille.
Hyvin usein kuntien kehitystä ja identiteettiä tarkastellaan suurimpien keskusten kautta. Tällöin pienemmät palvelukeskittymät jäävät helposti varjoon – kuten jäävät myös pienempien kuntien keskukset, jos niitä verrataan suurempien kuntien vastaaviin.
Profilointityö on nyt tehty – joskin varsinainen työ on vasta aluillaan!
Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa erilaisuus on rikkaus, mikä on tunnistettu myös maakuntakaavatyössä. Uusimaa-kaava 2050:n valmistelussa laadittiin Uudenmaan keskuksista paikkatietopohjainen analyysi. Tämän aineiston pohjalta syntyi vuonna 2018 julkaisu Uudenmaan keskusprofiilit(Avautuu uuteen ikkunaan). Työssä profiloitiin 18 pääkaupunkiseudun keskusta, 10 sisempien kehyskuntien keskusta ja yhdeksän muiden alueiden keskusta.
Sittemmin maakuntakaavatyön poliittisten ohjaustoimikuntien päätöstyöpajassa esitettiin toive, että keskusten profilointityön laajennettaisiin kattamaan myös Uudenmaan pienemmät keskukset. Nyt tämä työ on tehty – joskin varsinainen työ on vasta aluillaan!
Paikallisuus lähtökohdaksi
Profilointityössä korostuu se, että asuin- ja elinympäristöinä on Uudenmaan pienistä keskuksista jokainen omalla tavallaan ainutlaatuinen. Pienet keskukset tarjoavat vaihtoehtoja ja kehitysmahdollisuuksia, mutta samalla ne haastavat kestävän kehityksen määrittelyä paikallisesti.
Monessa kohteessa etätyön lisääntyminen on lisännyt keskusten elinvoimaisuutta: paikallisten palvelujen käyttö on lisääntynyt, kun vakituiset ja niin sanotut kakkoskotien asukkaat oleskelevat pidempiä aikoja alueillaan. Erilaiset tapahtumat ja virkistysmahdollisuudet ovat nekin houkuttaneet kävijöitä, joista osa saattaa muuttaa alueelle pysyvästikin.
Kaupungistuminen jatkuu, mutta ilmiö saa erilaisia muotoja eri alueilla. Selvityksessä tunnistetaankin asumispreferenssien yhä jatkuva erilaistuminen: nuorissakin ikäluokissa esiintyy toiveita vehreään, rauhalliseen ja pientalovaltaiseenkin asumiseen. Luonnon terveysvaikutukset sekä kulttuuriympäristöjen vetovoima taasen kietoutuvat niin asumisen kuin matkailun mahdollisuuksiin.
Jatkuvaa yhteistyötä
Profilointityössä esitellään kohdekortit, eli kohdekohtaiset sanalliset kuvaukset sekä kohteita tiettyjen muuttujien kautta kuvaavat diagrammit. Nämä diagrammit perustuvat vuoden 2018 profilointityöhön, mutta nyt laadullisten muuttujien tarkastelutapaa on kehitetty edelleen. Samalla toteamme raportissa, että laadulliset tekijät vaativat myös jatkossa huomiota ja kehitystyötä.
Tukemalla paikallisuutta, matkailu- ja palvelutarjontaa sekä yhteisöllisyyden eri muotoja, kunnat voivat vahvistaa pienten keskusten erottautumista ja lisätä niiden pito- ja vetovoimaa.
Uudenmaan pienet keskukset ja keskittymät tuovat arvokkaan lisän uusimaalaiseen tarjontaan. Tukemalla paikallisuutta, matkailu- ja palvelutarjontaa sekä yhteisöllisyyden eri muotoja, kunnat voivat vahvistaa pienten keskusten erottautumista ja lisätä niiden pito- ja vetovoimaa. Työ vaatii kuitenkin visionäärisyyttä, yhteistyötä ja tietopohjaa.
Uudenmaan liitossa jatketaan tätä yhteistyötä keskustojen kehittämiseksi kuntien kanssa, tavoitteena erilaisten keskusten elinvoimaisuuden turvaaminen, monipuolisten asumisratkaisuiden tarjoaminen ja kestävien valintojen mahdollistaminen. Työ tukee osaltaan maakuntakaavan tavoitteiden toteuttamista ja antaa arvokasta pohjaa myös maakuntakaavan seurantaan ja ajantasaisuuden arviointiin.
Eija Hasu
Kirjoittaja on Uudenmaan liiton maakunta-arkkitehti, jonka erityisalaa ovat kulttuuriympäristöt ja asumisen teemat.
Yhteystiedot:
040 556 0238, eija.hasu@uudenmaanliitto.fi
Tutustu myös näihin
Uutinen
14.10.2026
Rakennusosien uudelleenkäyttö on suunniteltava ennen purkua – Uudenmaan rakennusosapankin pilotti kokosi opit
Uudellamaalla pilotoitiin vuoden ajan kuntia ja yrityksiä palvelevaa rakennusosapankkia, jossa koulutettiin rakennusosien uudelleenkäyttöön ja testattiin käytettyjen rakennusosien hyödyntämistä käytännössä. Juuri ilmestynyt loppuraportti kokoaa seitsemän pilottikokonaisuuden opit.
Artikkeli
7.10.2026
Tulevaisuuden liikennettä Itämerellä ja kaupunkien ilmatilassa
Itämeren alueella turvallinen liikkuminen vesillä ja ilmassa rakentuu yhä enemmän ajantasaisen tiedon, toimivien varajärjestelmien ja ennakoinnin varaan. Interreg Baltic Sea Region -ohjelman hankkeissa suomalaiset toimijat ovat kehittäneet ratkaisuja, jotka parantavat navigointia, auttavat varautumaan häiriöihin sekä valmistavat kaupunkeja droonien yleistymiseen.
Uutinen
6.10.2026
Lumomaa-hanke tuo luonnonarvomarkkinat maakuntiin
Uudenmaan, Keski-Suomen ja Pohjanmaan liitot, Varsinais-Suomen Valonia sekä Suomen ympäristökeskus Syke tekevät vuosina 2026–2028 yhteistyötä luonnonarvomarkkinoiden käynnistämiseksi maakunnissa. Lumomaa-hanke tuo yhteen luonnonarvojen myyjät ja ostajat, kehittää luonnonarvomarkkinoiden toimintamalleja ja pilotoi kaupankäyntiä käytännössä.
Uutinen
2.10.2026
VISIO-kaava etenee kohti ehdotusvaihetta – palautteen perusteella tarkennetaan kaavaratkaisuja
Luonnosvaiheen palaute, vuorovaikutus ja lisäselvitykset ohjaavat maakuntakaavan jatkovalmistelua Uudellamaalla. Näiden perusteella tarkennetaan muun muassa luonto- ja energiaverkostoja, liikenteen ja logistiikan yhteyksiä sekä teollisuuden ja vesihuollon aluevarauksia.