Uudenmaan kaavoittajat kritisoivat maankäyttö- ja rakennuslain uudistusprosessia
Uudenmaan kunta- ja maakuntakaavoittajien yhteisessä kannanotossa arvostellaan muun muassa maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen kireää aikataulua, riittämättömiä siirtymäsäännöksiä sekä kajoamista lainvoimaisiin kaavoihin.
Aikataulu on kireä
Maan hallituksen on ennakoitu antavan esityksensä uudeksi maankäyttö- ja rakennuslaiksi vuoden 2022 aikana ja sen on kaavailtu tulevan voimaan vuoden 2023 alusta. Kaavoittajien kannanotossa vaaditaan riittävää valmistautumisaikaa lain antamisen ja voimaan tulon välissä. Myös eri organisaatioiden rooleihin ja lain soveltamiseen kaivataan selvyyttä hyvissä ajoin.
Laki toisi nähdyssä muodossaan kunnille ja maakunnille paljon uusia tehtäviä ja velvoitteita esimerkiksi kaavojen tietomallinnukseen ja uuteen suunnittelutasoon eli kaupunkiseutusuunnitelmaan liittyen. Uhkana on, että kaavojen ja hankkeiden eteneminen hidastuisi entisestään jo nyt ylikuormittuneissa kaavoitusorganisaatioissa.
Siirtymäsäännökset ovat puutteelliset
Lain valmistelusta on kantautunut tietoa, että uusi laki olisi tulossa voimaan ilman riittäviä siirtymäsäännöksiä. Kokonaisarviota siitä, miten siirtymäsäännösten tai siirtymäaikojen puuttuminen vaikuttavat eri toimijoihin ja kaavaprosesseihin ei ole ollut saatavilla. Kannanotossaan kaavoittajat vaativat, että näin merkittävässä lakiuudistuksessa tulee olla riittävät siirtymäajat ja käytössä kattavat vaikutusten arvioinnit, kuten viimeksi lakia muutettaessa.
Käsityksemme mukaan tämä tarkoittaisi ainakin maakuntakaavojen osalta sitä, että vanhasta laista siirryttäisiin uuden lain soveltamiseen välittömästi. Uuden lain vaikutusten selvittäminen voimassa oleviin, käynnissä oleviin ja uusiin kaavoihin sekä kaavamateriaalien päivittäminen ja osallisten tiedottaminen työllistäisivät siirtymävaiheessa merkittävästi kaavoitusorganisaatioita.
Lisäksi oikeuden ennakkotapaukset uuden lain soveltamisesta puuttuvat, mikä vaikeuttaa entisestään ratkaisujen ennakointia ja kuormittaa kaavoittajia sekä oikeusasteita.
Lainvoimaisista kaavoista pyyhkiytyisi pois osia
Siirtymäsäännöksistä saamiemme ennakkotietojen perusteella uusi laki koskisi takautuvasti myös jo lainvoimaisia maakuntakaavoja. Tällä olisi vaikutuksia myös kuntakaavoitukseen.
Käytännössä lainvoimaisista maakuntakaavoista häviäisi merkittävä osa sisällön oikeusvaikutuksista. Samalla valtava määrä kuntien, maakuntien, kansalaisten, oikeusasteiden ja päättäjien osaamista ja työpanosta vuosien ajalta valuisi hukkaan.
Jäljelle jäisi maakuntakaavoja, jotka ovat osin oikeusvaikutteisia ja osin oikeusvaikutuksettomia. Tällaista sekavaa kokonaisuutta ja sen vaikutuksia olisi osallisten ja jopa kaavoittajien vaikea hahmottaa. Kannanotossa vaaditaankin, ettei lainvoimaisiin maakuntakaavoihin tulisi kajota takautuvasti uudella lailla.
Ympäristöministeriön luotsaama maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus vaikuttaa merkittävästi alueiden kehittämisedellytyksiin sekä kuntien ja maakuntaliittojen tehtäviin ja resursseihin tulevaisuudessa. Lakiluonnosta odotetaan lausunnoille syksyllä 2021.
Lisätietoja:
Ilona Mansikka
Kaavoituspäällikkö
ilona.mansikka@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavoitusprosessin kehittäminen, Uusimaa-kaava 2050, Kaavoituksen aluevastuu: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa. Aluesuunnittelun johtaja Paula Autioniemen varahenkilö
Siirtymäsäännöksiä ja lainvoimaisia kaavoja koskevia kappaleita on tarkennettu 30.6.2021.