Uudenmaan kunnat mukana eturintamassa ilmastonmuutoksen hillinnässä
Hinku-verkosto kokoaa yhteen kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat ja maakunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijat. Verkosto julkaisi joulukuussa 2023 ensimmäisen vuosiraporttinsa, jossa tarkastellaan Hinku-kuntien päästökehitystä, ilmastotoimien indikaattoreita ja kuntien toimenpiteitä.
Hinku-verkostossa on mukana kymmenen uusimaalaista kuntaa: Hanko, Hyvinkää, Inkoo, Kirkkonummi, Lohja, Loviisa, Porvoo, Raasepori, Siuntio ja Vantaa.
Herättelystä ilmastotyön merkityksen tiedostamiseen
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) koordinoima Hinku-verkosto on ollut toiminnassa jo 15 vuotta. Verkosto on vuosien varrella kasvanut alkuperäisestä viidestä kunnasta 96 kunnan ja viiden maakunnan joukoksi, jossa asuu noin 44 prosenttia Suomen väestöstä.
Alun perin verkoston tavoitteena oli luoda uusia ja kustannustehokkaita päästövähennystoimenpiteitä kunnille, asukkaille ja elinkeinoelämälle. Viisi pientä pilottikuntaa innostivat esimerkeillään ja ratkaisuillaan muitakin mukaan. Samalla verkosto aktivoi kotimarkkinoita ja synnytti suomalaisen ilmastomyönteisen teknologian aluetason näyteikkunan maailmalle.
Nykyiseen Hinku-verkostoon kuluu niin isoja kaupunkeja kuin pieniä kuntia. Kunnilla on koko maassa ja myös Uudellamaalla hyvin erilaiset resurssit tehdä ilmastotyötä. Elinkeinorakenteet poikkeavat toisistaan ja monet kunnat ovat tehneet isoja päästövähennyksiä jo ennen ilmastotavoitteiden asettamista ja päästöseurannan aloitusta. Syken professori, Hinku-verkoston johtaja Jyri Seppälän mukaan kuntia ei siksi pidä verrata toisiinsa päästövähennysten perusteella.
Hinku-verkoston ensimmäinen vuosikertomus jakaa tietoa kuntien ilmastotyöstä. Syken mukaan vuosikertomuksen sisältöä kehitetään ajan myötä. Näin kunnat voivat jatkossa yhä paremmin asemoida toimintaansa muihin kuntiin ja löytää myös uusia ajatuksia toimintansa kehittämiseen. Vuosikertomus kokoaa tiedon siten, että kuntien ilmastotyön arvo pystytään hahmottamaan nykyistä paremmin koko yhteiskunnassa.
Kohti hiilineutraalia Uuttamaata
Hinku-kunnat ja -maakunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030. Yhteensä kymmenen uusimaalaista kuntaa on Hinku-verkoston myötä sitoutunut tähän tavoitteeseen. Lähes kaikissa Uudenmaan kunnissa oli vuoden 2023 lopussa hiilineutraaliustavoite. Erot kuntien tavoitteissa koskevat tavoite- ja vertailuvuosia sekä tavoiteltuja päästövähennysprosentteja.
Syken ennakkotietojen mukaan Hinku-kuntien vuoden 2022 yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt laskivat 3,5 prosenttia edellisvuodesta. Vuoteen 2007 verrattuna päästöt ovat laskeneet 39,8 prosenttia. Vuonna 2022 suurimmat kasvihuonekaasujen päästölähteet olivat edellisvuosien tapaan tieliikenne (31,9 % kokonaispäästöistä), maatalous (15,1 %) ja kaukolämmön tuotanto (12,8 %).
Hinku-kuntien päästöt ovat laskeneet hieman koko Suomen kuntien päästöjä enemmän. Hinku-kunnissa esimerkiksi käyttösähkön päästöt ovat koko Suomen päästöjakaumaan verrattuna suuremmat, kun taas maatalouden ja kaukolämmön osuus kokonaispäästöistä on pienempi.
Päästölaskennan lisäksi Syke seuraa kuntien ilmastotyötä erilaisten indikaattorien avulla sekä keräämällä Hinku-kunnilta tietoa kuntien ilmastotoimenpiteistä. Indikaattorit antavat kunnille tietoa energiaan ja liikenteeseen liittyen. Tieto, kuten maalämpöä hyödyntävien rakennusten määrä ja sähkö- ja kaasutankkausasemien määrä, tukee ja täydentää kuntien ja maakuntien ilmastotyön etenemisen seurantaa.
Hillinnän toimenpiteet Uudenmaan Hinku-kunnissa
Vuonna 2022 kaikilta Hinku-kunnilta kerätyt toimenpiteet sisälsivät noin 50 energiatoimea, noin 50 rakennuksiin ja kiinteistöihin liittyvää toimea, noin 20 liikenteen toimea ja lukuisia muita ilmastonmuutosta hillitseviä toimenpiteitä.
Uudenmaan kunnista Hanko esimerkiksi liittyi Kuntien energiatehokkuussopimukseen (KETS) ja optimoi katu- ja venesatamavalaistusten energiankäyttöä. Hyvinkäällä tehostettiin hävikkiruoan seurantaa ja kaupungin kierrätyskeskus siirtyi keskeiselle paikalle kauppakeskus Willaan.
Inkoossa otettiin käyttöön uusi kutsukyytipalvelu Inkyyti ja julkista liikennettä edistettiin markkinoinnin ja kunnassa aloitettiin ilmastotiekartan laatiminen. Karkkilassa saatiin päätökseen vuodet 2020–2022 kestänyt lamppujenvaihto-ohjelma, jossa kaupungin tilojen ja pihojen valaistuksessa sekä katuvalaistuksessa siirrytään led-valaistukseen. Ohjelma on vaikuttanut merkittävästi kaupungin sähkönkulutukseen.
Vihdissä ja Kirkkonummella puolestaan vakinaistettiin yhteinen ilmastokoordinaattorin virka ja kuntien välille perustettiin yhteinen energiatehokkuusverkosto, joka toimii vertaisoppimisen alustana, kriittisten ilmastotoimenpiteiden vauhdittajana ja toimijoiden sitouttajana.
Lohjalla parannettiin kaupungin sisäistä kalustekiertoa, kokeiltiin kouluruokailun järjestämistä ilman tarjottimia ja edistettiin energiansäästöä kaikissa kaupungin yksiköissä. Mäntsälässä vaihdettiin 18 kohteeseen LED-ulkoaluevalot ja kunnan energiayhtiö Nivos on toteuttanut hukkalämmön hyödyntämisestä kaukolämpöön sekä biokaasun tuotantoa lannasta.
Nurmijärvellä toteutettiin mittava määrä liikkumisen toimenpiteitä, joilla edistetään kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä. Toimenpiteisiin kuuluvat esimerkiksi liityntäpysäköintipaikkojen rakentaminen pyörille ja autoille, sekä jalankulku- ja pyöräteiden rakentaminen ja suunnittelu.
Porvoossa puolestaan on valittu kaavoituksen keskeiseksi tavoitteeksi etätyön vauhdittaminen, ja vuoden 2022 ajan Porvoon keskuskoulu on lämmennyt hukkalämmöllä. Energiansäästöhanke toteutettiin Canemure-osahankkeena, jonka myötä uusi, niin sanottu kaksisuuntainen kaukolämpöjärjestelmä järjestelmä otettiin käyttöön syyskuussa 2021.
Sipoossa jatkettiin Päästöttömät työmaat -kehittämishanketta, jossa määritettiin ja pilotoitiin katu- ja viherrakentamisen ja -ylläpidon hankintaprosesseja. Siuntiossa rakennettiin maalämpökenttä liikuntahallin yhteyteen ja hyödynnettiin purkumateriaaleja pyöräteiden rakentamisessa.
Vantaalla vuoden 2022 ajankohtaisia toimenpiteitä olivat öljylämmityksestä luopumisen jatkaminen, ilmastovaikutusten arviointi asemakaavoissa ja puurakentaminen. Kaupungin päiväkotien ja koulujen pääasiallinen runkorakennusmateriaali on puu. Myös hirsirakenteisia päiväkoteja on rakennettu ja suunnitteilla.
Uudenmaan kunnat aktiivisesti mukana ilmastotyön verkostoissa
Uudenmaan kunnat ovat Hinku-verkoston lisäksi mukana monissa muissa ilmasto- ja kiertotaloustyötä edistävissä verkostoissa, sitoumuksissa, sopimuksissa ja ohjelmissa.
Esimerkiksi Kunta-alan energiatehokkuussopimukseen (KETS) on sitoutunut jopa 18 uusimaalaista kuntaa, Kaupunginjohtajien ilmastosopimukseen (Covenant of Mayors, CoM) seitsemän kuntaa ja resurssiviisauden FISU-verkostoon yksi kunta. Viime vuonna päättyneessä viisivuotisessa Kestävä kaupunki -ohjelmassa oli mukana peräti 18 kuntaa maakunnan alueelta.
Uudenmaan liitto ylläpitää alueellisia tiedon jakamiseen keskittyviä verkostoja, kuten Uudenmaan ilmastoyhteistyöryhmää ja Ympäristö, kiertotalous ja ilmasto -asiantuntijaryhmää.
Lue lisää Hinku-verkostosta ja kuntien ilmastotyöstä:
Lisätietoja:
Pia Tynys
Johtava ilmastoasiantuntija
Uudenmaan ilmastotyö, vihreä siirtymä, Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta
Salla Lahtinen
Projektipäällikkö
salla.lahtinen@uudenmaanliitto.fi
Canemure-hankkeen aluekoordinaattori, ilmastonmuutoksen hillintä
Sinua voisi kiinnostaa myös
Ilmastotyö
Tavoittelemme Uudellamaalla hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla sekä hiilinielujen vahvistamista. Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseen tarvitsemme kaikkien uusimaalaisten ponnistuksia. Navigaattorinamme on Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta.
Tutustu myös näihin
Uutinen
21.11.2024
Kiertotalouden tulevaisuus kiinnosti Slushissa
Uudenmaan kiertotalouslaakson järjestämä kiertotalouden tulevaisuudennäkymiä luotaava oheistapahtuma Slushin avajaispäivänä toi yhteen kiertotalouteen keskittyneitä startup-yrityksiä, suuryrityksiä ja noin satapäisen yleisön. Tapahtuman paneelikeskusteluissa keskityttiin erityisesti pohjoismaisiin pörssiyrityksiin, tekoälyn tuomiin innovaatioihin tekstiili- ja rakennusalalla sekä ekosysteemien väliseen yhteistyöhön.
Artikkeli
11.11.2024
Kulttuurisilla sisällöillä vaikuttaminen on alikäytetty muutosvoima
Kulttuuriset sisällöt eivät synny tyhjiössä vaan yhteydessä ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon, maailmaan ja sen tapahtumiin. Teokset tarkastelevat aihettaan aina jostakin näkökulmasta; ei ole olemassa todellisuutta, jota voisi kuvata objektiivisesti. Kertominen, kuten myös kertomatta jättäminen, ovat valintoja, tietoisia tai tiedostamattomia.