Uudenmaan kuntajohtajat: Kaavoitus- ja rakentamislain luonnos kelvoton, valmistelu keskeytettävä
Uudenmaan kuntajohtajat pitävät juuri lausunnoilla ollutta kaavoitus- ja rakentamislain luonnosta kelvottomana. He esittävät, että lain valmistelu keskeytetään. Kuntajohtajien mielestä nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia päivittämällä saavutetaan paremmin lakiuudistukselle hallitusohjelmassa asetetut myönteiset tavoitteet.
Lain kokonaisuudistus uhkaa johtaa kuntien työn ja kustannusten lisääntymiseen, kaavoituksen ja rakentamishankkeiden hidastumiseen sekä vuosia kestävään epäselvään kaavoitustilanteeseen. Uudistuksen tavoitteena sen sijaan oli yksinkertaistaa suunnittelujärjestelmää, sujuvoittaa kaavaprosesseja ja vähentää byrokratiaa.
– Hyvät tavoitteet kääntyvät päälaelleen, jos tällainen lakiuudistus viedään maaliin. Esitetyssä muodossa laki jäykistäisi, sekavoittaisi ja hidastaisi kaavoitusta ja vaatisi kuntien kaavoitukselta valtavasti lisää resursseja, sanoo Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.
Vaikutukset kuntatalouteen unohtuneet
Helsingin pormestari Juhana Vartiainen on huolissaan siitä, että uudistuksen vaikutuksia kunnille ja kuntataloudelle ei ole riittävästi tunnistettu.
– Lakiuudistus toisi kaupungeille ja kunnille entistä raskaampia menettelyjä ja kohtuuttoman laajoja selvitysvelvoitteita, mikä lisäisi kaavoituksen rekrytointitarvetta aivan mahdottomaksi. Jo nykyisellään rekrytointi on haastavaa, Vartiainen sanoo.
Lakiluonnoksessa on karsittu maakuntakaavan oikeusvaikutteista sisältöä. Ajatuksen on, että seudullisen suunnittelun tehtäviä siirretään maakuntien liitoilta kunnille. Suurimmilla kaupunkiseuduilla kuntien tehtäväksi tulisi kokonaan uusi, pakollinen ja suuritöinen suunnitelmataso, kaupunkiseutusuunnitelma.
Uudistusten myötä uhkaa syntyä myös paineita nykyisten, tuoreidenkin lainvoimaisten kaavojen muuttamiselle.
Lakiuudistuksessa suunnittelujärjestelmän painopiste siirtyisi ennakoivasta suunnittelusta ja harkinnasta enemmän jälkivalvonnan ja muutoksenhaun suuntaan. Työmäärää ja kustannuksia lisäisivät myös esimerkiksi tiedottamiseen, maapolitiikkaan ja rakentamisen lupajärjestelmään liittyvät muutokset.
Romuttuvatko ilmastotavoitteet?
Uudistukselle määriteltyjen sisällöllisten tavoitteiden saavuttaminen uhkaa romuttua. Tavoitteeksi asetettiin esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintä ja maamme kilpailukyvyn edistäminen. Nyt kuitenkin edellytykset suunnitella asumista, työpaikkoja, viherrakennetta, palveluita ja liikennettä seudullisena, kestävänä kokonaisuutena heikkenevät, kun vastuut pirstaloituvat.
Seudullisten kokonaistarkastelujen sijaan esimerkiksi kaupallisten palveluiden verkoston tai laaja-alaisia vaikutuksia aiheuttavien teollisen tuotannon alueiden suunnittelu palastellaan kuntien yksittäisiin kaavoihin. Tämä lisää ristiriitojen, selvitysten epätasaisen laadun ja päällekkäisen työn riskejä, ja toimii sujuvoittamistavoitteita vastaan, kuntajohtajat muistuttavat.
Edellytykset lain jatkovalmistelulle heikot
Uudenmaan kuntajohtajat vastustavat yksimielisesti ympäristöministeriön valmistelemaa lakiuudistusta. He edustavat kahtakymmentäkuutta hyvin erilaista ja erikokoista kuntaa, joissa asuu kolmannes Suomen väkimäärästä.
– Meidän mielestämme edellytykset lain jatkovalmistelulle ovat erittäin heikot. Jotain kertoo sekin, että kaikki keskeiset lakia soveltavat viranomaiset ovat voimakkaasti kritisoineet uudistusta, sanoo Loviisan kaupunginjohtaja Jan Oker-Blom.
Merkittävästi kuntien tehtäviin ja alueiden kehittämisedellytyksiin vaikuttavalle uudistukselle ei ole saatu valmistelussa myöskään poliittista hyväksyntää. Lakiluonnos on ympäristöministeriön ehdotus, ei hallitusohjelman edellyttämä parlamentaarisen valmistelun tulos.
Kuntajohtajat muistuttavat lisäksi, että lain valmisteluaikataulu on äärimmäisen kireä. Hallituksen esitys uudeksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi ollaan kuntajohtajien saamien tietojen mukaan viemässä eduskunnan käsiteltäväksi kesällä 2022. Lakiluonnos uudeksi laiksi on ollut lausuntokierroksella 7. joulukuuta asti.
– Kunnat edellyttävät lausunnoissaan niin merkittäviä muutoksia luonnokseen, että epäilemme, onko niitä mahdollista tehdä suunnitellussa lain etenemisaikataulussa. Meiltä lain soveltajilta kysyttiin palautetta, mutta ehditäänkö esitettyjä ratkaisuja todella tutkia. Tässä tilanteessa lain valmistelun keskeyttäminen on ainoa järkevä ratkaisu, summaa Oker-Blom.
Lisätietoja:
Loviisan kaupunginjohtaja Jan Oker-Blom, jan.d.oker-blom@loviisa.fi, puh. 040 551 7551, kuntajohtajakokouksen lakivalmisteluun keskittyneen ryhmän vetäjä
Tutustu myös näihin
Uutinen
5.12.2024
Koheesiopolitiikan vaikuttavuus puhutti uusimaalaisia kansanedustajia
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta kokoontui eduskunnassa 3.12. Kokouksen aiheena oli koheesiopolitiikan tulevaisuus Etelä- ja Länsi-Suomen näkökulmasta katsottuna. Puhetta johti neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eemeli Peltonen (sd).
Uutinen
28.11.2024
Uusimaa mukana EU:n tulevaa koheesiopolitiikkaa koskevassa kannanotossa
Uudenmaan liitto osallistui Euroopan kilpailukykyisimpien ja varakkaimpien alueiden (ns. Power Regions of Europe) kokoukseen 20.11. Brysselissä. Tapaamisessa esiteltiin ryhmän valmistelema kannanotto koskien EU:n koheesiopolitiikkaa vuodesta 2028 eteenpäin.