Uudenmaan liitto edellyttää pitkäjänteisyyttä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikkaan
Suomalaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI) on aika palauttaa pitkäjänteisyys ja yli hallituskausien jatkuva suunnitelmallisuus. Uudenmaan liitto tukee vahvasti poliittisessa päätöksenteossa olevaa lakia valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosille 2024–2030, joka toisi TKI-järjestelmään rahoituksellista varmuutta.
Pitkäjänteisyyden tueksi tarvitaan kansallinen TKI-tiekartta. On keskityttävä erityisesti haasteisiin, joissa yhdistyvät globaali markkinakysyntä ja politiikan muutospaine, kuten digivihreään siirtymään sekä terveys- ja hyvinvointiratkaisuihin. Konkreettiset tulokset syntyvät resursoimalla laajoihin hankekokonaisuuksiin. Koulutukseen ja perustutkimukseen panostamisesta ei voida tinkiä. Tärkeää on myös ajantasainen ja läpinäkyvä seuranta.
On keskityttävä erityisesti haasteisiin, joissa yhdistyvät globaali markkinakysyntä ja politiikan muutospaine, kuten digivihreään siirtymään sekä terveys- ja hyvinvointiratkaisuihin.
EU-tasolla on jo tehty selkeitä valintoja, jotka ohjaavat alan politiikkaa, lainsäädäntöä ja rahavirtoja. Isoja mahdollisuuksia tarjoavista kansallisista päätöksistä on esimerkkinä Pohjois-Ruotsin rohkeat vety- ja akkuinvestoinnit.
– Suomalaisessa TKI-politiikassa on valitettavasti koettu useampi hukattu vuosi. Rahoitusta on leikattu rajusti, ja varsinkin suhteessa kilpailijamaihin. TKI-politiikka on ollut tempoilevaa ja lyhytjänteistä ja onnistuneitakin TKI-ohjelmia on ajettu alas hallitusten vaihtuessa, harmittelee maakuntajohtaja Ossi Savolainen.
Uudenmaan liitto on vastannut kyselyyn TKI-järjestelmän nykytilasta ja keskeisistä kehittämiskohteista, jossa parlamentaarinen TKI-työryhmä 2022 pyysi näkemyksiä työnsä tueksi. Työryhmän tehtävänä on laatia vaalikautta pidempi T&K-rahoituksen suunnitelma, määritellä T&K-rahoituksen suuntaamisen peruslinjaukset ja täsmentää rahoituksen käyttöä.
Uudellamaalla keskeinen osa Suomen TKI-järjestelmässä
Uusimaa ja alueen toimijat ovat keskeinen osa Suomen TKI-järjestelmää: puolet koko maan TKI-toiminnasta syntyy Uudellamaalla. Alueen kehittämishankkeet ja innovaatiot ovat johtaneet merkittäviin teollisiin investointeihin myös muualla Suomessa, joista esimerkkinä hyvin liikkeelle lähteneet tekstiilin kiertotalousratkaisut.
Puolet koko maan TKI-toiminnasta syntyy Uudellamaalla.
Uudenmaan toimijat pärjäävät kansallisessa TKI-rahoituksessa hyvin, mutta kokonaisuutena valtion rahoitusjärjestelmä ei tunnista kasvavien alueiden mahdollisuuksia, vaan perustuu ajastaan jälkeen jääneisiin rahoituskriteereihin.
– Suomi hukkaa mahdollisuutensa huonosti kohdennetuilla valtion tuilla. Rahoituksen painopiste on siirrettävä kohti kasvavien alueiden uutta luovaa ja innovaatioita tuottavaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Näin toimitaan jo muualla Euroopassa ja tulokset puhuvat puolestaan, sanoo Savolainen.
Kansallisen neljän prosentin TKI-tavoitteen saavuttaminen edellyttää noin kuuden prosentin vuosittaista TKI-panostusten kasvua. Uudellamaalla tämä tarkoitta 280 miljoonan euron vuosittaista lisäystä TKI-menoihin.
– Tässä satsaukset eivät mene hukkaan, sillä merkittävät innovaatioekosysteemit houkuttelevat tänne kansainvälistä osaamista ja rahoitusta sekä myös yksityisen puolen tutkimus- ja kehittämispanostuksia, muistuttaa Savolainen.
Vauhtia viiden prosentin liikkeestä
Uudenmaan liitto haluaa olla mukana uudistamassa suomalaista TKI-järjestelmää. Käynnistämme viiden prosentin liikkeen, jonka myötä kutsumme alueemme toimijat luomaan maailman viisainta tapaa rakentaa innovaatioita yhdessä. Tavoitteena on nostaa Uudenmaan TKI-intensiteetti viiteen prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Viiden prosentin liike käynnistyy työpajalla torstaina 6. lokakuuta kello 10–12 Runeberg salissa Helsingin yliopistolla.
Työpajassa pohdimme, miltä uusimaalainen innovaatioyhteistyön malli voisi näyttää. Viritämme myös yhteistyötä uusien yritysten mukaan saamisessa TKI-toimintaan, kansainvälisten osaajien houkuttelussa Uudellemaalle sekä kansainvälisten kumppanuuksien rakentamisessa. Samana päivänä aihe puhuttaa myös Science Meets Regions -vaikuttajafoorumin päätösseminaarissa.
Venla Virkamäki
EU-erityisasiantuntija
venla.virkamaki@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan tutkimus- ja innovaatiotyön kehittäminen ja kansainvälinen markkinointi, älykkään erikoistumisen strategia, EU-yhteistyö
Tutustu myös näihin
Uutinen
19.11.2024
Uudenmaan tutkimus- ja kehitystoiminnan panostuksien kasvu ennätyksellisen nopeaa
Tilastokeskuksen tuoreiden tutkimus- ja kehitystoiminnasta kertovien tilastojen mukaan Uudenmaan t&k-menot kasvoivat viime vuonna nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Edellisestä vuodesta menot kasvoivat 329 miljoonaa euroa ja nousivat kokonaisuudessaan 4,2 miljardiin euroon.
Uutinen
29.10.2024
Uusimaa peräänkuuluttaa paikkaperustaisuutta EU:n tulevassa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmassa
Uusimaa alleviivaa, että EU:n tulevan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman tulee edistää alueellisia innovaatioekosysteemejä ja vahvistaa yhteistyötä koko TKI-arvoketjussa. Uudenmaan kannanotto EU:n seuraavaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan tuo esiin alueen TKI-toimijoiden tavoitteita.