Uudenmaan liitto kritisoi lyhyttä kaavoitus- ja rakentamislain kuulemisaikaa – Vain kaksi päivää aikaa tutustua laajaan aineistoon

Uudenmaan liitto vaatii aikaa perehtyä kaavoitus- ja rakennuslain jatkovalmistelun aineistoon ja mahdollisuutta kirjallisen lausunnon antamiseen. Ympäristöministeriön pikaisella aikataululla koolle kutsuma kuulemistilaisuus ei anna tähän mahdollisuutta.
Uudenmaan liitto on lähettänyt 12.4. kansanedustajille kirjeen, jossa vaatii aikaa perehtyä kaavoitus- ja rakennuslain jatkovalmistelun aineistoon ja mahdollisuutta kirjallisen lausunnon antamiseen.
Ympäristöministeriö lähetti perjantaina 9.4.2022 virka-ajan päätyttyä kutsut kaavoitus- ja rakennuslain jatkovalmisteluun liittyvään kuulemiseen, joka pidetään keskiviikkona 13.4.2022. Kuuleminen pidetään kahden arkipäivän varoitusajalla. Kutsun ohessa ei jaettu lakiaineistoa, jota kuuleminen koskee, vaan aineisto julkaistiin vasta 11.4. iltapäivällä.
Kuulemistilaisuus ei ole riittävä mahdollisuus vaikuttamiseen
Tilaisuus on ilmeisesti jäämässä ainoaksi tavaksi lausua mielipiteensä isosta ja merkittävästä muutetusta lakipaketista.
– Lyhyt ja suppea kuulemistilaisuus ei riitä. Valtioneuvoston lakivalmistelun ohjeistuksenkin mukaan lakivalmistelussa tulee kiinnittää huomiota kuulemisten tasapuolisuuteen ja siihen, että kuulemisilla on tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa hankkeeseen, toteaa Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen.
Palautteen huomioimisesta saatava selvitys
Vaikka lausuntokierroksesta on saatu yhteenveto, tulee osallisille julkisesti kertoa, miten saatu palaute on otettu huomioon ja miten lakivalmistelu etenee.
Kuulemisen tavoitteena tulisi olla säädösvalmistelun avoimuus ja hyvä laatu. Kuulemisella pitäisi selvittää erilaiset näkökohdat, vaikutukset ja käytännön toteuttamismahdollisuudet. Kuulemisen tulisi parantaa luottamusta demokraattiseen päätöksentekoon sekä edesauttaa normien noudattamista.
Uusi lausuntokierros tarpeen
Uudenmaan liiton näkökulmasta vaikuttaa siltä, että kuulemisella pyritään ohittamaan uuden lausuntokierroksen tarve lain valmistelussa.
– Alkuperäisen kaavoitus- ja rakennuslakiesityksen jakaminen kahdeksi erilliseksi laiksi on merkittävä muutos, Savolainen toteaa. – Uuden lausuntokierroksen ohittaminen olisi huonoa säädösvalmistelua ja sivuuttaisi osallisuuden perusvaatimukset.
Lisätietoja:

Ilona Mansikka
Kaavoituspäällikkö
ilona.mansikka@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavoitusprosessin kehittäminen, Uusimaa-kaava 2050, Kaavoituksen aluevastuu: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa. Aluesuunnittelun johtaja Paula Autioniemen varahenkilö

Mariikka Manninen
Maakunta-arkkitehti
mariikka.manninen@uudenmaanliitto.fi
Alue- ja yhdyskuntarakenne, kasvun kestävä ohjaaminen, ympäristön voimavara- ja vetovoimatekijät. Kaavoituksen aluevastuu: Askola, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Sipoo ja Tuusula
Tutustu myös näihin

5.6.2023
Vapaa sivistystyö on Uudenmaan moniulotteinen voimavara
Vapaa sivistystyö on merkittävä työllistäjä opetuksen ja kulttuurin aloilla Uudellamaalla. Se on myös yksi elinikäisen oppimisen kivijaloista ja on luomassa asukkaiden hyvinvointia. Hallitusneuvotteluissa vapaaseen sivistystyöhön suunniteltujen massiivisten leikkausten vaikutukset olisivat katastrofaaliset, kirjoittavat Katriina Rosavaara ja Henna Hyytiä blogitekstissään.

1.6.2023
Historiallinen Uusimaa-kaava
Kevät toi tullessaan hyviä uutisia. Korkein hallinto-oikeus antoi lopulliset päätöksensä Uusimaa-kaavasta sinetöiden vuosien työn. Päällimmäisin tunne on tyytyväisyys, sillä maakuntakaava on lähes sataprosenttisesti sellainen, kuin valtuusto sen hyväksyi vuonna 2020, kirjoittaa Ilona Mansikka.