Uudenmaan liitto kritisoi lyhyttä kaavoitus- ja rakentamislain kuulemisaikaa – Vain kaksi päivää aikaa tutustua laajaan aineistoon
Uudenmaan liitto vaatii aikaa perehtyä kaavoitus- ja rakennuslain jatkovalmistelun aineistoon ja mahdollisuutta kirjallisen lausunnon antamiseen. Ympäristöministeriön pikaisella aikataululla koolle kutsuma kuulemistilaisuus ei anna tähän mahdollisuutta.
Uudenmaan liitto on lähettänyt 12.4. kansanedustajille kirjeen, jossa vaatii aikaa perehtyä kaavoitus- ja rakennuslain jatkovalmistelun aineistoon ja mahdollisuutta kirjallisen lausunnon antamiseen.
Ympäristöministeriö lähetti perjantaina 9.4.2022 virka-ajan päätyttyä kutsut kaavoitus- ja rakennuslain jatkovalmisteluun liittyvään kuulemiseen, joka pidetään keskiviikkona 13.4.2022. Kuuleminen pidetään kahden arkipäivän varoitusajalla. Kutsun ohessa ei jaettu lakiaineistoa, jota kuuleminen koskee, vaan aineisto julkaistiin vasta 11.4. iltapäivällä.
Kuulemistilaisuus ei ole riittävä mahdollisuus vaikuttamiseen
Tilaisuus on ilmeisesti jäämässä ainoaksi tavaksi lausua mielipiteensä isosta ja merkittävästä muutetusta lakipaketista.
– Lyhyt ja suppea kuulemistilaisuus ei riitä. Valtioneuvoston lakivalmistelun ohjeistuksenkin mukaan lakivalmistelussa tulee kiinnittää huomiota kuulemisten tasapuolisuuteen ja siihen, että kuulemisilla on tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa hankkeeseen, toteaa Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen.
Palautteen huomioimisesta saatava selvitys
Vaikka lausuntokierroksesta on saatu yhteenveto, tulee osallisille julkisesti kertoa, miten saatu palaute on otettu huomioon ja miten lakivalmistelu etenee.
Kuulemisen tavoitteena tulisi olla säädösvalmistelun avoimuus ja hyvä laatu. Kuulemisella pitäisi selvittää erilaiset näkökohdat, vaikutukset ja käytännön toteuttamismahdollisuudet. Kuulemisen tulisi parantaa luottamusta demokraattiseen päätöksentekoon sekä edesauttaa normien noudattamista.
Uusi lausuntokierros tarpeen
Uudenmaan liiton näkökulmasta vaikuttaa siltä, että kuulemisella pyritään ohittamaan uuden lausuntokierroksen tarve lain valmistelussa.
– Alkuperäisen kaavoitus- ja rakennuslakiesityksen jakaminen kahdeksi erilliseksi laiksi on merkittävä muutos, Savolainen toteaa. – Uuden lausuntokierroksen ohittaminen olisi huonoa säädösvalmistelua ja sivuuttaisi osallisuuden perusvaatimukset.
Lisätietoja:
Ilona Mansikka
Kaavoituspäällikkö
ilona.mansikka@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavoitusprosessin kehittäminen, Uusimaa-kaava 2050, Kaavoituksen aluevastuu: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa. Aluesuunnittelun johtaja Paula Autioniemen varahenkilö
Mariikka Manninen
Maakunta-arkkitehti
mariikka.manninen@uudenmaanliitto.fi
Taajamarakenne, täydennysrakentaminen, ympäristön voimavara- ja vetovoimatekijät. Kaavoituksen aluevastuu: Askola, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Sipoo ja Tuusula
Tutustu myös näihin
Artikkeli
14.11.2022
Liiton aluevastaavilla on keskeinen rooli maakuntakaavan tavoitteiden toteuttamisessa
Maakuntakaavan tavoitteet toteutuvat ja konkretisoituvat yksityiskohtaisemman alueidenkäytön suunnittelun, esimerkiksi kuntakaavoituksen kautta. Kun kunnat laativat alueelleen yleis- ja asemakaavoja sekä muita maankäytön suunnitelmia ja ohjelmia, maakuntakaava toimii ohjeena tarkemmalle suunnittelulle.
Blogi
10.11.2022
Kestävä maankäyttö haastaa kriittiseen keskusteluun ja moniin näkökulmiin
Maakuntatason aluesuunnittelussa keskeisin väline on maakuntakaava, mutta sen lisäksi työmme on paljon muutakin. Yksi ulottuvuus on tarjota asiantuntemusta ja jalostaa olemassa olevaa tietoa kuntien käyttöön, kirjoittaa maakunta-arkkitehti Eija Hasu.