Uudenmaan rakennerahastovarat jopa puolittumassa
Uusimaa on saamassa kansallisessa rakennerahastovarojen jaossa vain noin puolet siitä summasta, joka alueelle kuuluisi EU:n saantokriteerien ja Euroopan komission rahoitusehdotuksen pohjalta.
Alustavien tietojen mukaan työ- ja elinkeinoministeriö on esittämässä Uudellemaalle vain noin 76 miljoonaa euroa tulevalle alue- ja rakennepolitiikan kaudelle. EU-kriteerien mukaan Uudenmaan kaltaisen niin sanotun kehittyneen alueen tulisi saada ainakin 140 miljoonaa euroa.
– Hämmentävää, että kansallisesti ollaan tekemässä päätöstä, joka poikkeaa huomattavasti EU:n saantokriteereistä. Tässä sivuutetaan jopa Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntajohtajien kompromissiesitys, jossa Uudellemaalle tarjottiin 114,5 miljoonaa euroa, painottaa maakuntajohtaja Ossi Savolainen. Savolainen toi maanantaina 14.6. varojenjakosuunnitelmat tiedoksi maakuntahallitukselle ylimääräisenä kokousasiana.
Samanaikaisesti Pohjois-Suomen hyvinkin menestyvät maakunnat ovat saamassa enemmän varoja kuin päättyvällä rahoituskaudella.
– Varat tulisi jakaa niin, että koko Suomi hyötyisi niistä maksimaalisesti. Olisi aika päästä nykyistä tasapuolisempaan ja oikeudenmukaisempaan jakokäytäntöön, joka myös vastaisi hallitusohjelman työllisyys- ja innovaatiotavoitteisiin. Näissä tavoitteissa Uudellamaalla on merkittävä rooli, Savolainen muistuttaa.
Uusimaa ulkona myös JTF-varoista
Erityisesti rakennerahastovarojen jako ihmetyttää, kun Uusimaa on jo jätetty kokonaan ulkopuolelle Oikeudenmukaisen siirtymän rahoituksesta (JTF). JTF on koheesiopolitiikan uusi rahoitusväline, jolla tuetaan ilmastoneutraaliuteen siirtymistä.
Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaa on ennakkotietojen mukaan saamassa enemmän pelkästään JTF-varoja, kuin Uusimaa rakennerahastotoimia varten.
– Maan suurimmat ihmismassat asuvat Uudellamaalla, ja täällä tuotetaan suuri osa Suomen ilmastopäästöistä. Tällä alueella toisaalta syntyy myös iso osa maan vihreän talouden innovaatioista. Voisi siis olettaa, että JTF-rahoitus toisi eniten tuloksia juuri Uudellamaalla, Savolainen painottaa.
Lisäksi maakuntajohtaja Savolainen muistuttaa, että koronakriisin vaikutukset ovat olleet Uudellemaalle huomattavasti muuta maata vakavammat. Poikkeuksellinen tilanne koronasta elpymisineen ei tule rajoittumaan kuluvaan tai seuraavaankaan vuoteen.
Nyt esitetty Uudenmaan osuus rakennerahastovaroista vaikuttaa monilla eri kriteereillä tarkasteltuna hyvin epäoikeudenmukaiselta.
– Olisin olettanut, että Uudenmaan vakava kokonaistilanne olisi otettu huomioon seitsenvuotisen rakennerahastokauden varojen kansallisessa jaossa. Rakennerahastohankkeilla saadaan Uudenmaan kaltaisella tutkimus- ja kehittämistoimintaan erikoistuneella alueella vaikuttavimmat tulokset, Savolainen muistuttaa.
Työ- ja elinkeinoministeriö tekee päätökset varojen kansallisesta jaosta mahdollisesti jo ennen juhannusta.
Kirjoittaja on Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen.