Siirry sisältöön
Uudenmaan liitto Ajankohtaista Yhteystiedot
Haku
Uutinen

Uusi työkalu antaa luonnolle tärkeiden ekologisten yhteyksien toimivuudesta arvion

Havumetsää ja sammaleella peittyneitä kiviä.

Luontoalueiden väliset ekologiset yhteydet ovat keskeinen edellytys luonnon monimuotoisuuden säilymiselle muuttuvassa ilmastossa. Työkalu auttaa arvioimaan, kuinka hyvin kunnan alueella tunnistetut ekologiset yhteydet toimivat, ja millaisia esteitä, kaventumia tai muita ongelmakohtia yhteyksien alueella on. 

Tietoa ekologisten yhteyksien laadusta tarvitaan erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla ja uuden rakentamisen alueilla.

− Uudella työkalulla voidaan vertailla eri ekologisia yhteyskohtia keskenään, tunnistaa niistä ensisijaisesti kehitettäviä alueita tai seurata muutoksia, kertoo ympäristöasiantuntija Silja Aalto Uudenmaan liitosta.

Tuloksena saadaan indeksi eli lukuarvo, joka kuvaa yhteyden alueella luonnolle aiheutuvaa estevaikutusta. Lisäksi työssä käytetyt paikkatiedot saadaan tuotua kartalle kuvaamaan yhteyden eri ominaisuuksia.

Käytännössä työkalu on ohje analyysille, joka suoritetaan QGIS-paikkatieto-ohjelmassa. Se on kehitetty erityisesti kuntien kaavoittajille ja laajemmin ympäristöalan toimijoille. Esittelytilaisuus on tulossa maaliskuussa.

− Työkalun etuna on mahdollisuus verrata yhteyksien toimivuutta suhteellisen pienellä työmäärällä. Sitä ei ole tarkoitettu laajan alueen kytkeytyneisyyden arvioimiseen, sillä osaa työvaiheista ei ole ohjeessa voitu automatisoida, selventää Uudenmaan liiton paikkatietoasiantuntija Walter Lindberg.

Laajoille alueille sopivat paremmin priorisointianalyysit, kuten Uudenmaan maakunnallisen tason ekologisen verkoston Zonation-tarkastelut(Siirryt toiseen palveluun).

Indeksi pohjautuu tutkittuun tietoon ekologisten verkostojen ja yhteyksien toiminnasta. Indeksin kehittämisen käynnisti Niilo Aron ekologian lopputyö(Siirryt toiseen palveluun) vuonna 2022. Uudenmaan liitto on tämän jälkeen jatkanut kehitystyötä yhdessä Sitowisen kanssa.

Ekologisten yhteyksien merkitys korostuu tulevaisuudessa

Ekologinen verkosto muodostuu luonnon ydinalueista sekä niiden välisistä yhteyksistä, jotka mahdollistavat lajien leviämisen ja siirtymisen. Osa lajeista vaatii käytävän maata tai vesistöä pitkin, osalle riittää sopivalla etäisyydellä toisistaan sijaitsevat ydinalueet.

Ydinalueiden kuten luonnonsuojelualueiden kytkeytyvyys on sitä parempi, mitä useampi yhteys toimii alueiden välillä. Riski luontoarvojen katoamiseen on suurin eristyneillä alueilla. 
Ydinalueiden kuten luonnonsuojelualueiden kytkeytyvyys on sitä parempi, mitä useampi yhteys toimii alueiden välillä. Riski luontoarvojen katoamiseen on suurin eristyneillä alueilla. 

− Uudellamaalla luontoa uhkaavat erityisesti maankäytön muutokset ja luonnonvarojen hyödyntäminen sekä ilmastonmuutos ja vieraslajien leviäminen, sanoo Aalto.

Kuntien tulee lain mukaan vaalia luontoarvoja, ja monilla kunnilla on jo omia tavoitteita vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja estää luontokatoa. Elinympäristöjen laatu, koko ja kytkeytyvyys ovat tässä avainasemassa.

Työkalun käyttö vaatii paikkatieto-osaamista − esittelytilaisuus 18.3.

Ekologisten yhteyksien analysointia varten tarvitaan vähintään paikkatietoaineistot ekologisista yhteyksistä, maanpeitteestä sekä liikenneväylistä.

Työkalu soveltuu tilanteisiin, joissa on jo aiemmin tuotettua tietoa yhteyden sijainnista ja laajuudesta, tai alue on tunnistettavissa käytäväksi, esimerkiksi taajamien tai vesialueiden rajaamana.

Ekologisten yhteyksien visualisointi kartalla.
Ekologisten yhteyksien visualisointi kartalla.

Analyysin lopputuloksena saatava vastusarvo kuvaa kuinka suurta vastusta lajit keskimäärin kokevat yhteyttä pitkin liikkumiselle tai leviämiselle. Vastusarvon lisäksi analyysin tulokset voidaan esittää kartalla.

Työkalun avulla voidaan tunnistaa yhteyden toimintaa heikentäviä ja myös sitä edistäviä piirteitä yhteyden alueella ja sen läheisyydessä, ja sitä voidaan käyttää ilman kattavia lisäselvityksiä alueen luontoarvoista.

Järjestämme uuden työkalun esittelytilaisuuden tiistaina 18.3. kello 9–10.30. Tilaisuudessa käydään läpi työkalun toimintaperiaate ja eri työvaiheet QGIS-ohjelmistossa sekä katsotaan, millaisia tuloksia analyysin avulla saadaan aikaan.

− Tilaisuus sopii erityisesti paikkatietojen käytön perusteet tunteville asiantuntijoille, joilla voi olla tarvetta tehdä itse tai tilata analyyseja ekologisten yhteyksien toimivuudesta, vinkkaa Lindberg.

Lisätietoja:

Silja Aalto

Ympäristöasiantuntija

+358 50 303 5952

Luonnon monimuotoisuus ja virkistyskäyttö, viherrakenne ja ekosysteemipalvelut

Walter Lindberg

Suunnittelija

+358 400 413 112

Kartat, paikkatietopalvelut ja -aineistot

Palvelee myös ruotsiksi