Uusimaa on valittu yhdeksi ilmastonmuutokseen sopeutumisen edelläkävijäalueista EU:ssa
Euroopan komissio on valinnut Uudenmaan mukaan Euroopan unionin missioon ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Kaikkiaan missioita on viisi. Missioissa sitoudutaan ratkaisemaan vuoteen 2030 mennessä suuria yhteiskunnallisia haasteita, kuten hiilineutraaliutta, syöpää, merten suojelua ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.
Sopeutumisen mission tavoitteena on lisätä ymmärrystä ilmastolähtöisistä riskeistä ja tukea niiden hallintaa. Missioon valitut alueet allekirjoittavat tahdonilmauksen halustaan olla ilmastonkestäviä eli ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuneita vuoteen 2030 mennessä.
– Euroopassa on jo nyt paljon vakavia merkkejä ilmastonmuutoksen aiheuttamista ääri-ilmiöistä. Nämä vaikuttavat niin ympäristöön kuin talouteen, mutta myös eurooppalaisten terveyteen. Suomalainen tutkimus ja yritystoiminta ovat tuottaneet ja tuottavat valtavasti ratkaisuja, joille on tarvetta koko EU:ssa ja globaalisti. Meidän on nopeutettava ratkaisuja, jotka parantavat ilmastokestävyyttämme, sanoo Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Markkula.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on iso teema Uudellamaalla
Tavoitteena on laajentaa Uudenmaan ilmastotyötä ensi vuonna ilmastonmuutokseen sopeutumisen puolelle, kun alueellisen sopeutumissuunnitelman valmistelut lähtevät liikkeelle. Sopeutumisen missio tulee tukemaan myös tätä työtä.
– Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan Uudellamaalla monin eri tavoin. Meidän tulee varautua näihin muutoksiin ja ehkäistä kielteisiä vaikutuksia. Toisaalta muutos voi tuoda mukanaan myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joita voi skaalata globaaleille markkinoille, kertoo Uudenmaan liiton johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys.
Missio tukee maakunnan sopeutumistyötä
– Missiossa mukana olevat alueet tekevät yhteistyötä jakamalla parhaita käytäntöjä ja oppeja sopeutumiseen liittyen. Saamme myös tietoa ja menetelmiä riskiarviointeihin sekä neuvoja rahoitusmahdollisuuksista, kuvailee ilmastoasiantuntija Simo Haanpää Uudenmaan liitosta.
Useat Uudenmaan kunnat ovat jo tehneet sopeutumistyötä. Etenkin pääkaupunkiseudulla ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen on esimerkillistä. Alueellisessa sopeutumistarkastelussa tullaan painottamaan etenkin ilmastonmuutoksen epäsuoria ja globaaleja heijastevaikutuksia, jotka vaikuttavat väistämättä tulevaisuudessa Uudenmaankin toimintakenttään. Samalla sopeutumisen kysymykset kytketään aiempaa vahvemmin osaksi liiton ennakointityötä.
Missiot ovat merkittävä EU:n uudistumisväline
Missioiden eli yhteistyö- ja toimenpidekokonaisuuksien avulla luodaan uusia ideoita ja tuotetaan ratkaisuja haasteisiin. Missioihin kohdistetaan Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoitusta. EU on varautunut rahoittamaan jokaista viittä missiota vähintään yhdellä miljardilla eurolla.
Uudenmaan lisäksi Suomesta ilmastonmuutokseen sopeutumisen missioon mukaan on valittu myös Espoo, Tampere, Turku, Varsinais-Suomi, Kymenlaakso ja Lappi. Sopeutumisen missiossa tuetaan vähintään 150 eurooppalaista aluetta ja kaupunkia vastaamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Missio tukee EU-tasoisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian ja vihreän kehityksen ohjelman (European Green Deal) toteutumista.
Lisätietoja:
Simo Haanpää
Ilmastoasiantuntija
simo.haanpaa@uudenmaanliitto.fi
Ilmastonmuutoksen sopeutuminen, Regions4Climate-hanke
Tutustu myös näihin
Uutinen
14.4.2025
Uudenmaan kiertotalouslaakson tarinoita – Tutustu Uudenmaan matkaan kohti kiertotaloutta
Kiertotaloussiirtymä on edistynyt viime vuosina usealla sektorilla. Uudellamaalla tärkeänä yhteistyöalustana kiertotalouden ratkaisuille on toiminut vuonna 2023 perustettu Uudenmaan kiertotalouslaakso. Kiertotalouslaakson ensimmäisten hankevuosien kohokohtia on nyt koottu Kiertotalouslaakson tarinoita -julkaisuun, joka nostaa esiin sekä sektoreiden kuulumisia että alueen kiertotalouden tekijöitä.
Artikkeli
10.4.2025
Perinteistä ammentaminen ja luonnonmateriaalien kehittäminen tarjoavat ratkaisuja rakentamisen kestävyyskriisiin
Nykyrakentaminen nojaa vahvasti teräs- ja betoniteollisuuteen, jotka aiheuttavat noin 15 prosenttia maailman vuotuisista ilmastopäästöistä. Lisäksi rakennussektori on vastuussa puolesta maailman vuotuisesta neitseellisten materiaalien kulutuksesta. Suomessa rakentaminen aiheuttaa vuosittain kolmanneksen ilmastopäästöistä. Rakennussektorin kestävyysmurroksella on tulenpalava kiire: ilmastokriisi ei ole ratkaistavissa ilman sitä.