Uusimaa painottaa koheesiopolitiikan uudistamisen tärkeyttä EU:n keskeisenä pilarina tulevalla ohjelmakaudella
EU:n komissio valmistelee parhaillaan rahoituskehystä vuonna 2028 alkavalle ohjelmakaudelle. Uudenmaan liitto osallistuu aktiivisesti keskusteluun seuraavasta rahoituskehyksestä ja koheesiopolitiikan periaatteista. Tavoitteena on tuoda uusimaalaisten näkökohdat esiin ja varmistaa, että alueen tavoitteet heijastuvat tulevassa rahoitusohjelmassa.
Euroopan unioni on uudistamassa rahoituksen perusteita ohjelmaperustaisuudesta politiikkaperustaiseksi. Kilpailukykyä halutaan tukea entistä tehokkaammin, mutta samalla erilaiset uudet geopoliittiset, teknologiset ja ympäristöhaasteet korostavat tarvetta uudistaa koheesiopolitiikkaa sekä parantaa sen tehokkuutta ja vaikutusta. Uudenmaan elinvoimalle on ensisijaista, että tulevalla EU:n ohjelmakaudella koheesiopolitiikka vahvistaa EU:n taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta entistä laajemmin koko EU:n alueella, eikä vain vähiten kehittyneillä alueilla.
Vaikuttaminen koheesiopolitikan pääperiaatteisiin tulevalla EU:n monivuotisella rahoituskehyskaudella on Uudenmaan EU-edunvalvonnan ytimessä. Uusimaa on Euroopan toiseksi innovatiivisin alue ja merkittävässä veturiroolissa kansallisesti.
Tuija Telén, Uudenmaan maakuntajohtaja
Uudenmaan liitto on valmistellut yhteistyössä Helsinki EU Officen kanssa kannanoton, johon on koottu näkemyksiä Uudenmaan aluekehityksen sidosryhmiltä EU:n tulevien vuosien koheesiopolitiikasta. Uudenmaan maakuntahallitus käsitteli kannanottoa 27.1. pidetyssä kokouksessaan.
Koheesiopolitiikkaan vaikuttaminen on EU- edunvalvonnan ytimessä
Koheesiopolitiikka on EU:n merkittävin pitkän aikavälin investointipolitiikka, jolla pyritään vähentämään alueiden välisiä kehityseroja ja luomaan hyvinvoinnin edellytyksiä heikommassa asemassa oleville. Nykyisellä vuosien 2021–2027 ohjelmakaudella budjetti on lähes 400 miljardia euroa.
– Vaikuttaminen koheesiopolitikan pääperiaatteisiin tulevalla EU:n monivuotisella rahoituskehyskaudella on Uudenmaan EU-edunvalvonnan ytimessä. Uusimaa on Euroopan toiseksi innovatiivisin alue ja merkittävässä veturiroolissa kansallisesti. Meillä koheesiovarojen avulla luodaan kilpailukykyä ja kasvua. Panostuksilla näihin voimme edistää koko Euroopan kilpailukykyä, toteaa Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén.
Uusimaa tukee neuvoston päätelmiä koheesiopolitiikan ylläpitämisestä ja kehittämisestä EU:n taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi ja alueellisten erojen vähentämiseksi. Uutta koheesiopolitiikkaa valmistellaan nyt ja ensimmäisiä linjauksia odotetaan maaliskuun koheesiopolitiikan ministerikokouksesta. Telén muistuttaa, että nyt on mahdollisuus kehittää aidosti vaikuttavaa ja tehokasta koheesiopolitiikkaa koko Euroopassa. Telénin mukaan on tärkeää, että koheesiopolitiikka vastaa myös uusiin geopoliittisiin, teknologisiin ja ympäristöhaasteisiin.
Euroopan koheesion uudistaminen vaatii vahvempaa tukea alueille ja kaupungeille
Tulevalla ohjelmakaudella tarvitaan EU:n vahvempi tuki kehittyneemmille alueille.
– Kaupunkien ja alueiden vahva rooli tulee huomioida ja hyödyntää Euroopan koheesiopolitiikassa aiempaa paremmin. Esimerkiksi suoraan kaupungeille räätälöity ja korvamerkitty raha olisi tehokas ja vaikuttava väline, sanoo Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen.
– Kaupungeilla ja kehittyneillä alueilla on omat, erityiset haasteensa. Myöskin geopoliittinen tilanne, joka vaikuttaa Suomeen hyvinkin laajasti, tulisi huomioida. Segregaatio on erityisesti pääkaupunkiseudun haaste, Timonen lisää.
Kaupunkien ja alueiden vahva rooli tulee huomioida ja hyödyntää Euroopan koheesiopolitiikassa aiempaa paremmin.
Pekka Timonen, Vantaan kaupunginjohtaja
Myös Helsingin pormestari Juhana Vartiainen peräänkuuluttaa koheesiotuen uudelleenkohdentamista Euroopan kaikille alueille.
– Viimeisimmässä koheesioraportissa on selkeää dataa siitä, että alueemme talouskasvu laahaa selkeästi perässä verrattuna muihin EU:n pääkaupunkiseutuihin. Kilpailtu rahoitus on ehdottoman tärkeää innovaatioperustaiselle kasvulle, mutta muutakin rahoitusta tarvitaan kasvun vauhdittamiseen ja alue-erojen kuromiseen, Vartiainen korostaa.
– Kotoutuminen ja maahanmuutto tapahtuvat kaupungeissa, muistuttaa Espoon kaupunginjohtajan sijainen, toimialajohtaja Olli Isotalo. Integraatioon liittyvillä rahoitusinstrumenteilla tulee voida vastata kaupunkien tarpeisiin kehittää hyviä suhteita eri väestöryhmien välillä ja parantaa kotoutumista.
– Demokratiakehityksen ja turvallisuuden vuoksi kaupunkeja tuettava näköalattomuuden, jengiytymisen ja radikalisoitumisen ehkäisemisessä, Isotalo lisää.
Uudenmaan suositukset EU:n seuraavan koheesiopolitiikan onnistumiseksi ja vaikutuksien maksimoimiseksi
- Koheesiopolitiikan on pysyttävä EU:n keskeisenä pilarina ja vahvistettava EU:n taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.
- Erilaiset uudet geopoliittiset, teknologiset ja ympäristöhaasteet korostavat tarvetta uudistaa koheesiopolitiikkaa sekä parantaa sen tehokkuutta ja vaikutusta.
- EU:lta tulee saada vahvempi tuki kehittyneemmille alueille.
- Kaupunkien tulee saada korvamerkittyä rahoitusta.
- Hallinnointia on yksinkertaistettava niin, että samalla taataan korkea laatu ja luottamuksen taso.
- Monitasoisen hallinnon sekä paikkalähtöisen lähestymistavan tärkeys tulee varmistaa suunnittelussa ja EU:n rahoitusohjelmissa.
- Jäsenvaltioiden ja alueiden välistä yhteistyötä tulee tehostaa ja Interreg-ohjelmia kehittää.
- Koheesiopolitiikan varoja ei tule pitää varauksina kriisejä varten.
- Eri rahoituslähteiden synergian parantamista useiden rahoituslähteiden välillä on arvioitava.
- EU:n koheesiopolitiikalla tulee edelleen kehittää alueita innovatiivisemmiksi, hiilineutraalimmiksi ja sosiaalisesti osallistavammiksi.
Lisätietoja:
Johanna Juselius
Johtava asiantuntija
johanna.juselius@uudenmaanliitto.fi
Kansallinen ja kansainvälinen edunvalvonta
Hilu Kangas
EU-erityisasiantuntija
Elinkeino- ja kaupunkipolitiikka Helsinki EU Officessa
Tutustu myös näihin
Uutinen
30.1.2025
Maankäyttö, liikenne, elinvoima ja kiertotalous näkyvät Uudenmaan yhteisissä kuntavaalitavoitteissa
Uudenmaan kuntavaalitavoitteiden kolmeksi kärjeksi on nostettu maankäyttöpolitiikka ja liikenne, Uudenmaan vetovoima sekä kiertotalous. Kuntavaalit järjestetään huhtikuussa 2025.
Blogi
30.1.2025
Uudenmaan tilannekuva lupaa Suomelle mahdollisuuksia, kunhan haasteisiinkin tartutaan yhdessä
Aluekehittämiskeskusteluissa käydään läpi alueiden kehittämisen tavoitteita ja toimintaedellytyksiä ja pyritään löytämään yhteistä ymmärrystä alueiden nykytilasta ja yhteistyön paikoista, kirjoittaa Outi Ervasti ja Johannes Herala. Uudenmaan tilanne- ja kehityskuva esiteltiin ministeriöille 23. tammikuuta.