Uusimaa romahtanut Euroopan alueiden innovatiivisuusvertailussa – TKI-toimintaan tarvitaan kipeästi panostuksia
Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén on huolissaan siitä, ettei Suomessa panosteta riittävästi kasvun tekijöihin. Uudenmaan menestyminen vaikuttaa koko Suomeen, mutta tuore kansainvälinen vertailu kertoo huolestuttavia uutisia Uudenmaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) vauhdittamisen tilanteesta.
Uusimaa on romahtanut kärkikastista kahdeksannelle sijalle Euroopan alueiden innovatiivisuutta mittaavassa vertailussa (Regional Innovation Scoreboard 2025). Heinäkuussa julkaistun vertailun mukaan Uudenmaan innovaatiokyvykkyys on laskenut 6,7 prosentilla vuodesta 2023.
– Uudenmaan putoaminen vertailussa on syy vakavaan huoleen. Jos Uudellamaalla menee hyvin, koko maalla menee hyvin. Innovaatioita tarvitaan tuomaan uutta elinvoimaa, yrityksiin kasvua ja toisaalta ratkaisuja yhteisiin haasteisiin, kuten ilmasto- ja luontokriisiin, maakuntajohtaja Telén toteaa.
TKI-toiminta on lääke tuottavuuden kasvuun niin Uudellamaalla kuin koko Suomessa
Suomen kaltaiselle korkeasti kehittyneelle maalle TKI-toiminta on käytännössä tärkein tapa lisätä tuottavuutta.
– Jos Suomi haluaa saavuttaa tuottavuuden kasvulle sekä tutkimus- ja kehitystoiminnalle asetetut tavoitteet, koulutuksesta tai TKI-toiminnasta ei ole varaa leikata. Tämä tulee huomioida valtion budjetissa sekä Euroopan Unionin rahoituksessa, niin koheesiopolitiikan kuin kansallisesti jaettavan rahoituksen osalta, Telén sanoo.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on nostanut esiin kasvun ja kilpailukyvyn merkitystä. Tämä näkyy myös heinäkuussa julkaistussa Euroopan unionin monivuotisessa rahoituskehyksessä.
Jos Suomi haluaa saavuttaa tuottavuuden kasvulle sekä tutkimus- ja kehitystoiminnalle asetetut tavoitteet, koulutuksesta tai TKI-toiminnasta ei ole varaa leikata.
Tuija Telén, maakuntajohtaja
Uusimaa haluaa tehdä kaikkensa varmistaakseen pysymisen innovaatiojohtajana
– Uudellamaalla meidän tulee painottaa erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin TKI-yhteistyömallien vahvistamista sekä pk-yritysten innovaatiomahdollisuuksien parantamista. Nämä tulevat näkymään myös tulevissa strategiapainotuksissamme, sanoo Uudenmaan liiton innovaatiopäällikkö Venla Virkamäki.
Myös Virkamäki peräänkuuluttaa yhteistyötä valtion kanssa. T&K-rahoituslakia ei missään nimessä tule avata, vaan Suomen tulee pysyä vuoden 2030 tavoitteessa nostaa koko maan T&K-toiminnan rahoitusta neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.
– Rahoitusta tulee suunnata yhteistyön vahvistamiseen, innovaatiotoiminnan skaalaamiseen sekä EU-rahoituksen täysimääräiseen hyödyntämiseen. Osaamiseen ja innovaatiotoimintaan pitää panostaa lisää, ei vähemmän, Virkamäki korostaa.
Uudenmaan haasteina innovaatiotoiminnan rahoitus, markkinoille pääsy ja alhainen koulutusaste
Tuoreen Euroopan alueiden innovatiivisuutta mittaavan vertailun mukaan Tukholma on innovatiivisin alue Euroopassa. Ykkössijaa vuodet 2019, 2021 ja 2023 hallussaan pitänyt Tanskan pääkaupunkiseutu (Hovedstaden) on pudonnut tuoreessa vertailussa toiselle sijalle. Kolmannelle sijalle ylsi Lontoo, neljännelle Zürich ja viidentenä vertailussa on Saksan Ylä-Baijeri (Oberbayern). Uusimaa sijoittui kahdeksanneksi. Edellisessä, vuonna 2023 julkaistussa vertailussa Uusimaa ylsi toiselle sijalle heti Tanskan pääkaupunkiseudun perään.
Vuoden 2025 vertailuun on otettu mukaan muutamia uusia innovaatiotoiminnan indikaattoreita, mikä voi osaltaan selittää kärkikymmenikön sisällä tapahtuneita muutoksia. Kun aiempien vuosien tuloksia muutetaan vastaamaan nykyisiä indikaattoreita, Uusimaa putoaa myös edellisessä, vuoden 2023 vertailussa sijalle 3.
Uusimaa on ollut alusta asti Euroopan innovaatioalueiden vertailussa innovaatiojohtaja. Uusimaa on edelleen yksi EU:n johtavia innovaatioalueita ja vertailussa myös innovaatiojohtajien keskuudessa parhaiden joukossa. Kaikki Suomen alueet pärjäävät erityisen hyvin yhteistyössä, jatkuvaan oppimiseen osallistumisessa sekä yrityksien pilvipalveluiden hyödyntämisessä. Uudeltamaalta tulee runsaasti patentteja ja kansainvälisesti arvostettuja julkaisuja. Lisäksi Uudenmaan alueella on paljon ICT-sektorin osaavaa työvoimaa.
Kaikkia Suomen alueita koskevat saman tyyppiset haasteet: innovaatiotoiminnan rahoitus ei ole yhtä hyvällä tasolla kuin T&K-rahoitus. Pk-yrityksissä syntyy liian vähän niin tuote- kuin palveluinnovaatioita ja olemme myös heikkoja saattamaan innovaatioita markkinoille.
Yksi vertailusta esiin käyvä haaste on kaikkien Suomen alueiden putoaminen koulutusastevertailussa. Suomi on jäämässä pahasti itse asettamastaan tavoitteesta nostaa korkeakoulutettujen nuorten osuus 50 prosenttiin. Uusiin koulutusleikkauksiin ei Suomella ole varaa, jos haluamme pysyä jatkossa innovaatiojohtajana.
Euroopan alueiden innovaatiovertailu tarjoaa tietoa tutkimus- ja innovaatiokyvykkyyttä 239 alueella 22 EU-maassa sekä Norjassa, Serbiassa, Sveitsissä ja Iso-Britanniassa. Vertailu toteutetaan joka toinen vuosi.
Lisätietoja:
Tuija Telén
Maakuntajohtaja
tuija.telen@uudenmaanliitto.fi
Liiton toiminnan, talouden ja hallinnon johtaminen, asioiden valmistelu maakuntahallituksen päätettäväksi.
Palvelee myös ruotsiksi.
Tapaamisvaraukset: assistentti Hanne Koljonen, puh. +358 40 552 3152
Venla Virkamäki
Innovaatiopäällikkö
venla.virkamaki@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan tutkimus- ja innovaatiotyön kehittäminen ja kansainvälinen markkinointi, älykkään erikoistumisen strategia, EU-yhteistyö
Tutustu myös näihin
Blogi
28.4.2026
Kuntien erilaistuminen tulee tehdä reippaasti ja hallitusti
Kunnat kulkevat kovaa vauhtia eri suuntiin ja tarvitsevat kukin omiin tarpeisiinsa sopivia ratkaisuja. Kunnilta ei puutu halua ja kykyä muuttua, nyt tarvitaankin valtiolta vahvaa luottamusta, että uudistukset saadaan tehtyä.
Uutinen
27.4.2026
Maakuntahallitus hyväksyi Uudenmaan liiton edunvalvonnan linjaukset – Tähtäimessä Euroopan onnellisin maakunta
Uudenmaan maakuntahallitus kokoontui maanantaina 27. huhtikuuta. Kokouksessa hyväksyttiin Uudenmaan liiton edunvalvonnan linjaukset vuosille 2025–2029. Linjausten mukaan Uudenmaan menestys rakentuu kasvusta, kilpailukyvystä, saavutettavuudesta ja kestävästä ympäristöstä, jotka luovat perustan sujuvalle arjelle ja hyvinvoinnille.
Uutinen
24.4.2026
EASWork-hanke: Työelämään pääsy ja kiinnittyminen tukevat Uudenmaan elinvoimaa
Uudenmaan maakuntaohjelma korostaa kansainvälisen osaamisen hyödyntämistä, työelämän yhdenvertaisuutta ja sujuvaa kotoutumista alueen elinvoiman vahvistamiseksi. Näitä tavoitteita tuki Interreg Central Baltic -rahoitteinen EASWork-hanke, jossa kehitettiin ratkaisuja maahanmuuttajien työelämään pääsyn ja kiinnittymisen edistämiseksi Uudellamaalla ja Virossa.
Uutinen
15.4.2026
Päärataryhmä: Päärata kaksiraiteiseksi koko matkalle, Helsinki–Tampere-välille vähintään kolme raidetta
Pääradasta on kehitettävä korkeatasoinen, nopea ja toimintavarma liikenneväylä, joka on koko pituudeltaan kaksiraiteinen ja Helsinki–Tampere-välillä vähintään kolmeraiteinen. Tavoitteena on parantaa myös kansainvälisiä yhteyksiä. Pääradan kehittäminen edellyttää hallituskaudet ylittävää sitoutumista.