Uusimaa romahtanut Euroopan alueiden innovatiivisuusvertailussa – TKI-toimintaan tarvitaan kipeästi panostuksia
Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén on huolissaan siitä, ettei Suomessa panosteta riittävästi kasvun tekijöihin. Uudenmaan menestyminen vaikuttaa koko Suomeen, mutta tuore kansainvälinen vertailu kertoo huolestuttavia uutisia Uudenmaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) vauhdittamisen tilanteesta.
Uusimaa on romahtanut kärkikastista kahdeksannelle sijalle Euroopan alueiden innovatiivisuutta mittaavassa vertailussa (Regional Innovation Scoreboard 2025). Heinäkuussa julkaistun vertailun mukaan Uudenmaan innovaatiokyvykkyys on laskenut 6,7 prosentilla vuodesta 2023.
– Uudenmaan putoaminen vertailussa on syy vakavaan huoleen. Jos Uudellamaalla menee hyvin, koko maalla menee hyvin. Innovaatioita tarvitaan tuomaan uutta elinvoimaa, yrityksiin kasvua ja toisaalta ratkaisuja yhteisiin haasteisiin, kuten ilmasto- ja luontokriisiin, maakuntajohtaja Telén toteaa.

TKI-toiminta on lääke tuottavuuden kasvuun niin Uudellamaalla kuin koko Suomessa
Suomen kaltaiselle korkeasti kehittyneelle maalle TKI-toiminta on käytännössä tärkein tapa lisätä tuottavuutta.
– Jos Suomi haluaa saavuttaa tuottavuuden kasvulle sekä tutkimus- ja kehitystoiminnalle asetetut tavoitteet, koulutuksesta tai TKI-toiminnasta ei ole varaa leikata. Tämä tulee huomioida valtion budjetissa sekä Euroopan Unionin rahoituksessa, niin koheesiopolitiikan kuin kansallisesti jaettavan rahoituksen osalta, Telén sanoo.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on nostanut esiin kasvun ja kilpailukyvyn merkitystä. Tämä näkyy myös heinäkuussa julkaistussa Euroopan unionin monivuotisessa rahoituskehyksessä.
Jos Suomi haluaa saavuttaa tuottavuuden kasvulle sekä tutkimus- ja kehitystoiminnalle asetetut tavoitteet, koulutuksesta tai TKI-toiminnasta ei ole varaa leikata.
Tuija Telén, maakuntajohtaja
Uusimaa haluaa tehdä kaikkensa varmistaakseen pysymisen innovaatiojohtajana
– Uudellamaalla meidän tulee painottaa erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin TKI-yhteistyömallien vahvistamista sekä pk-yritysten innovaatiomahdollisuuksien parantamista. Nämä tulevat näkymään myös tulevissa strategiapainotuksissamme, sanoo Uudenmaan liiton innovaatiopäällikkö Venla Virkamäki.
Myös Virkamäki peräänkuuluttaa yhteistyötä valtion kanssa. T&K-rahoituslakia ei missään nimessä tule avata, vaan Suomen tulee pysyä vuoden 2030 tavoitteessa nostaa koko maan T&K-toiminnan rahoitusta neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.
– Rahoitusta tulee suunnata yhteistyön vahvistamiseen, innovaatiotoiminnan skaalaamiseen sekä EU-rahoituksen täysimääräiseen hyödyntämiseen. Osaamiseen ja innovaatiotoimintaan pitää panostaa lisää, ei vähemmän, Virkamäki korostaa.

Uudenmaan haasteina innovaatiotoiminnan rahoitus, markkinoille pääsy ja alhainen koulutusaste
Tuoreen Euroopan alueiden innovatiivisuutta mittaavan vertailun mukaan Tukholma on innovatiivisin alue Euroopassa. Ykkössijaa vuodet 2019, 2021 ja 2023 hallussaan pitänyt Tanskan pääkaupunkiseutu (Hovedstaden) on pudonnut tuoreessa vertailussa toiselle sijalle. Kolmannelle sijalle ylsi Lontoo, neljännelle Zürich ja viidentenä vertailussa on Saksan Ylä-Baijeri (Oberbayern). Uusimaa sijoittui kahdeksanneksi. Edellisessä, vuonna 2023 julkaistussa vertailussa Uusimaa ylsi toiselle sijalle heti Tanskan pääkaupunkiseudun perään.
Vuoden 2025 vertailuun on otettu mukaan muutamia uusia innovaatiotoiminnan indikaattoreita, mikä voi osaltaan selittää kärkikymmenikön sisällä tapahtuneita muutoksia. Kun aiempien vuosien tuloksia muutetaan vastaamaan nykyisiä indikaattoreita, Uusimaa putoaa myös edellisessä, vuoden 2023 vertailussa sijalle 3.
Uusimaa on ollut alusta asti Euroopan innovaatioalueiden vertailussa innovaatiojohtaja. Uusimaa on edelleen yksi EU:n johtavia innovaatioalueita ja vertailussa myös innovaatiojohtajien keskuudessa parhaiden joukossa. Kaikki Suomen alueet pärjäävät erityisen hyvin yhteistyössä, jatkuvaan oppimiseen osallistumisessa sekä yrityksien pilvipalveluiden hyödyntämisessä. Uudeltamaalta tulee runsaasti patentteja ja kansainvälisesti arvostettuja julkaisuja. Lisäksi Uudenmaan alueella on paljon ICT-sektorin osaavaa työvoimaa.
Kaikkia Suomen alueita koskevat saman tyyppiset haasteet: innovaatiotoiminnan rahoitus ei ole yhtä hyvällä tasolla kuin T&K-rahoitus. Pk-yrityksissä syntyy liian vähän niin tuote- kuin palveluinnovaatioita ja olemme myös heikkoja saattamaan innovaatioita markkinoille.
Yksi vertailusta esiin käyvä haaste on kaikkien Suomen alueiden putoaminen koulutusastevertailussa. Suomi on jäämässä pahasti itse asettamastaan tavoitteesta nostaa korkeakoulutettujen nuorten osuus 50 prosenttiin. Uusiin koulutusleikkauksiin ei Suomella ole varaa, jos haluamme pysyä jatkossa innovaatiojohtajana.
Euroopan alueiden innovaatiovertailu tarjoaa tietoa tutkimus- ja innovaatiokyvykkyyttä 239 alueella 22 EU-maassa sekä Norjassa, Serbiassa, Sveitsissä ja Iso-Britanniassa. Vertailu toteutetaan joka toinen vuosi.
Lisätietoja:
Tuija Telén
Maakuntajohtaja
tuija.telen@uudenmaanliitto.fi
Liiton toiminnan, talouden ja hallinnon johtaminen, asioiden valmistelu maakuntahallituksen päätettäväksi.
Palvelee myös ruotsiksi
Tapaamisvaraukset: assistentti Hanne Koljonen, puh. +358 40 552 3152
Venla Virkamäki
Innovaatiopäällikkö
venla.virkamaki@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan tutkimus- ja innovaatiotyön kehittäminen ja kansainvälinen markkinointi, älykkään erikoistumisen strategia, EU-yhteistyö
Tutustu myös näihin
Uutinen
4.2.2026
Uudenmaan TKI-kärjet linjassa kansallisten painopisteiden kanssa
Uudenmaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan (TKI) kärjet ovat hyvin linjassa juuri julkaistujen kansallisten TKI-painopisteiden kanssa. Alueellisten kärkien kytkeytyminen kansallisiin painopisteisiin auttaa uusimaalaisia toimijoita hyödyntämään kansallista rahoitusta sekä rakentamaan yhteyksiä koko Suomessa.
Uutinen
15.12.2025
Linjamuutos – Länsiradalle mahdollisuus EU-rahoitukseen
EU:n jäsenvaltioiden vastuuministerit tapasivat maanantaina 15.12. aiheena muun muassa neuvoston kanta tulevaan CEF-ohjelmaan. Kokouksen tuloksena syntyi Suomelle merkittävä positiivinen käänne, kun CEF-prioriteettien listalle nousivat myös Tallinna–Helsinki–Tampere- ja Helsinki–Turku–Tukholma-yhteydet. Liikennehankkeiden on erittäin tärkeää olla mukana CEF-listalla, koska tämä tuo niille mahdollisuuden hakea EU-rahoitusta.
Blogi
11.12.2025
Segregaation ehkäisy on yhteinen tehtävämme
Segregaatio on seudullinen ja seudullisesti ratkaistava ilmiö, ei vain yksittäisten alueiden ongelma, kirjoittavat Eija Hasu ja Miliza Ryöti. Blogisarja täydentää Uudenmaan liiton ja HSY:n seutu- ja ympäristötiedon kokoamaa asumisen tietopakettia kuntapäättäjille.
Uutinen
9.12.2025
Uusimaa tähtää Euroopan ympäristöviisaimmaksi, innovatiivisimmaksi ja onnellisimmaksi maakunnaksi
Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan 9. joulukuuta uuden maakuntaohjelman, jonka nimi on Ratkaisujen Uusimaa – Suomen suunnannäyttäjä, Euroopan edelläkävijä. Uusimaa tähtää Euroopan ympäristöviisaimmaksi, innovatiivisimmaksi ja onnellisimmaksi maakunnaksi vuoteen 2050 mennessä.