Uusimaa tarvitsee lisää koronaelvytyksen kansallista määrärahaa – Rahoituskelpoisia hankkeita jonossa
Koronaelpymiseen maakunnille osoitettu kestävän kasvun ja elinvoiman määräraha loppui Uudellamaalla pahasti kesken. Uudenmaan liitto on vedonnut elinkeinoministeri Mika Lintilään viiden miljoonan euron lisärahoituksen saamiseksi koronapandemiasta pahiten kärsivälle alueelle.
– Olemme nyt rahoittaneet 35 hanketta 4,9 miljoonalla eurolla, mutta hyvin valmisteltuja hankehakemuksia saatiin lyhyessä ajassa kolminkertainen määrä. Edellytän, että Uudenmaan kriittinen ja pitkittynyt koronatilanne huomioidaan valtion lisätalousarviossa, painottaa maakuntajohtaja Ossi Savolainen.
Uusimaa on pysynyt koronapandemian keskittymänä kriisin alusta asti, ja Suomen hallituksen raskaimmat elinkeinoelämän ja liikkumisen rajoitustoimet ovat kohdistuneet tänne. Seuraukset näkyvät alueen yritysten liikevaihdossa, lomautuksissa, työttömyydessä ja sosiaalisina ongelmina. On todennäköistä, että ongelmat tulevat edelleen kumuloitumaan kriisin pitkittyessä. Pitkäaikaiset ja vakavat heijastusvaikutukset yltävät koko maahan.
– Ottaen huomioon muuta maata ylivoimaisesti pahemman koronatilanteen, 4,9 miljoonan euron rahoitus tälle vuodelle on Uudenmaan kokoiselle maakunnalle täysin riittämätön summa, Savolainen sanoo.
Alle neljännes rahoituksesta väkirikkaalle Uudellemaalle
Valtioneuvosto jakoi syksyllä 2020 maakunnille 17 miljoonaa euroa alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman määrärahaa koronakriisistä elpymistä ja uuden kasvun syntyä edistäviin toimenpiteisiin. Uusimaa sai rahoituksesta vain 23 prosenttia, vaikka alueella on ollut yli 70 prosenttia koronatapauksista. Alkuvuodesta rahoitusta hieman täydennettiin koko maassa.
– Uudellamaalla on kolmannes Suomen väestöstä ja yrityksistä, ja se tuottaa normaaliaikoina yli 40 prosenttia koko Suomen bruttokansantuotteesta, joten neljännes rahoituksesta on pahasti alimitoitettu, Savolainen korostaa.
Rahoitukselle on ollut suuri tarve koronapandemian aiheuttamien ongelmien kanssa kamppaileville kunnille, elinkeinoelämälle, yhdistyksille ja muille Uudenmaan toimijoille. Tukea on myönnetty muun muassa luovien alojen elpymiseen, koronasta aiheutuvien sosiaalisten ongelmien ehkäisyyn, sekä yritysten ja toimialojen kestävään uudistumiseen.
– Uusimaa on jäänyt lisäksi syrjään EU-rakennerahastojen ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston miljoonien eurojen rahavirroista, joilla muualla Suomessa voidaan tehokkaasti kompensoida myös koronan haittoja. Lisärahoituksen tarve on Uudellamaalla ilmeinen, Savolainen painottaa.
Tutustu myös näihin
Uutinen
5.12.2024
Koheesiopolitiikan vaikuttavuus puhutti uusimaalaisia kansanedustajia
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta kokoontui eduskunnassa 3.12. Kokouksen aiheena oli koheesiopolitiikan tulevaisuus Etelä- ja Länsi-Suomen näkökulmasta katsottuna. Puhetta johti neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eemeli Peltonen (sd).
Uutinen
28.11.2024
Uusimaa mukana EU:n tulevaa koheesiopolitiikkaa koskevassa kannanotossa
Uudenmaan liitto osallistui Euroopan kilpailukykyisimpien ja varakkaimpien alueiden (ns. Power Regions of Europe) kokoukseen 20.11. Brysselissä. Tapaamisessa esiteltiin ryhmän valmistelema kannanotto koskien EU:n koheesiopolitiikkaa vuodesta 2028 eteenpäin.