Uusimaa tarvitsee luottamusta
Aluekehittämisen johtaja Juha Eskelinen näkee, että ihmisten välinen luottamus on yhteiskunnan kantava voima. Hyvinvointi rakentuu luottamuksen pohjalle ja sillä estetään eriarvoistumista. Vuosien 2022–2025 maakuntaohjelma on juuri nyt valmistelussa ja luottamuksen rakentaminen tulee siinä olemaan keskiössä.
Muistatko, mitä on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana?
Sinä aikana korona on järkyttänyt yhteiskuntaa, maailmalla näkyy Trumpin hallinnon neljä vuotta ja järjestelmätason luottamus on heikentynyt. Globaalisti valtasuhteet ovat muuttuneet: esimerkiksi Kiinan valta on kasvanut ja Euroopan unionin hajanaisuus näkyy ennen kaikkea Brexitissä. Tämä on ketju, joka heijastuu myös uusimaalaisiin ja luottamukseen.
Tunnistamme, että elämme epävarmaa aikaa. Tarvitsemme sopeutumiskykyä, reagointikykyä ja tulevaisuuteen katsomista. Meidän tulee sietää epävarmuutta. Yhdessä voimme nähdä epävarman ajan yli. Tosin päättyykö epävarma aika koskaan?
Luottamus on yhteiskunnan kivijalka
Luottamuksen puute voi johtaa negatiivisen kilpailun kierteeseen ja siihen, että ei ole yhteisesti sovittuja päämääriä ja jokainen taho puuhaa omiaan. Jos luottamusta ei ole, yhteiskunnan kehittyminen menee tauolle. Mitä muuta esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuminen on kuin yhteistä sitoutumista?
Epäluottamus kylvää epäluuloa ihmisten ja kansakuntien välille sekä kansainväliseen yhteisöön. Sitä voi olla myös alueellisesti. Alueellisesti väestöryhmien välinen epäluottamus voi vaikuttaa vaikkapa asuntojen hintoihin laskevasti tai kiihdyttää esimerkiksi koulujen eriytymistä. Luottamusta tarvitaan myös Uudenmaan kuntien välillä.
Uusimaa on Suomen mittakaavassa alue, joka ottaa uudet aallot vastaan. Uusiin asioihin on sopeuduttava ensimmäisenä Uudellamaalla. Se vaatii koko Suomelta luottamusta. Uusimaa kilpailee kansainvälisesti muiden maiden alueiden kanssa, ei muiden Suomen maakuntien kanssa.
Tarvitsemme luottamusta siihen, että tarvittaessa eri maakuntien välillä on solidaarisuutta. Kun meillä Uudellamaalla on vaikeaa, niin muut osoittavat solidaarisuutta meille ja kun muualla on vaikeaa, niin silloin uusimaalaiset osoittavat sitä muille.
Maakuntaohjelmat heijastavat sen hetkistä maailmaa ja ajatuksia siitä, millainen tulevaisuus meillä tulee olemaan. Edellinen maakuntaohjelma tehtiin viitisen vuotta sitten nousun kynnyksellä. Nyt asiat ovat toisin: korona järkyttää yhteiskuntia ja kansakunnat tuntuvat kääntyvän enemmän sisäänpäin.
Luottamus on kaikessa mukana ja auttaa meitä viemään eteenpäin sitä, mitä toivomme tulevaisuudelta tässä epävarmuuden ajassa. Luottamuksesta tulee yhä tärkeämpää tulevaisuudessa ja sen vahvistamisen pitää näkyä myös tulevassa maakuntaohjelmassa, joka katsoo pitkälle tulevaan.
Kirjoittaja työskentelee aluekehitysjohtajana Uudenmaan liitossa.
Tutustu myös näihin
Uutinen
20.11.2024
Kulttuurin ja luovien alojen kehittäminen vahvistuu Uudenmaan liitossa
Uudenmaan liitto on selvittänyt rooliaan kulttuuritehtävän toteutuksessa maakunnan alueella. Kulttuurissa ja luovilla aloilla liitolle on tunnistettu neljä roolia: edunvalvoja, yhdistäjä, mahdollistaja ja alueen strateginen kehittäjä.
Uutinen
1.11.2024
Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman AKKE-rahoitushaku on nyt avoinna
Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman AKKE-rahoitushaku on avattu 1.11.2024. Haku on jaettu kahteen osaan: kehittämishankkeet ja vaativien EU-hankkeiden valmistelu.