Uusimaa – Unelmaratkaisu Euroopalle
On huhtikuu, ja taivaalta pyryttää lunta. Vaikka ailahtelevainen kevätsää on tuttua, tuntuvat viime vuosien vaihtelut yhä huolestuttavammilta. Se näkyy myös Euroopan tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa. Ilmastonmuutoksen ohella kannamme huolta sodista ja pandemioista, vihapuheesta ja vastakkainasettelusta, luontokadosta ja lukutaidosta. Tuntuu, että tulevaisuudenusko on koetuksella.
Siitä on syytä olla huolissaan. Mikään ei ole niin vaarallista kuin kyynisyys, koska se murentaa pohjaa toimeen tarttumiselta. Ja sitä taas tarvitaan kenties enemmän kuin koskaan. Tekemistä nimittäin riittää. Vaikka Suomi on pieni, ovat mahdollisuutemme suuret.
Mikään ei ole niin vaarallista kuin kyynisyys, koska se murentaa pohjaa toimeen tarttumiselta.
Vuonna 2050 Euroopan on tarkoitus olla maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa. Se vaatii merkittävää määrää investointeja ja uusia teknologioita, mutta myös ajattelun muutosta. Kestävä kasvu pakottaa meidät ajattelemaan tulevaisuutta. Se voi olla valoisa, jos vain tartumme niihin mahdollisuuksiin, joita vihreät teknologiat ja toimintamallit meille tarjoavat.
Uusimaa on monella tapaa kuin Suomi pienoiskoossa. On sekä suurkaupungin kansainvälistä vilinää että uinuvia kyliä, saaristoa ja maaseutumaisemaa. Monipuolista kulttuuritarjontaa, historiallisia nähtävyyksiä mutta myös omaa rauhaa ja tilaa hengittää. Juuri niitä asioita, joita moni tulevaisuutta kenties hieman ahdistunein aatoksin odottava kaipaa.
Uusimaa on monella tapaa kuin Suomi pienoiskoossa.
Euroopan kilpailukyky rakentuu kestävän talouden, elinvoimaisten ja innovatiivisten yritysten, osaavien ja aktiivisten ihmisten sekä hyvinvoivan luonnon varaan. Siksi olen uusimaalaisena optimisti. Kun investoidaan kestäviin energiamuotoihin ja osaamiseen, edistetään kiertotaloutta, vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä vaalitaan elinvoimaista ja monipuolista kulttuurielämää, luodaan edellytykset hyvälle ja kestävälle tulevaisuudelle niin paikallisesti kuin eurooppalaisittain.
Nämä eivät ole unelmia, vaikka sille kenties kuulostavatkin. Unelmille tuovat konkretiaa esimerkiksi Suomeen kaavaillut vihreät investoinnit, joita Elinkeinoelämän keskusliitto EK tilastoi vihreiden investointien dataikkunassa. Yksistään Uudellemaalle niitä on alustavien tietojen valossa suunnitteilla jo kymmenen miljardin euron edestä esimerkiksi puhtaan teräksen tuotantoon, vetyvoimaan ja liikenteen sähköistämiseen. Maatuulivoimaa ja siirtoverkkoja koskevat investoinnit tulevat sitten vielä tähän päälle. Investoinnit tuovat työpaikkoja ja osaamista ja ennen kaikkea kaivattua näkymää kestävämpään tulevaisuuteen.
Investoinnit tuovat työpaikkoja ja osaamista ja ennen kaikkea kaivattua näkymää kestävämpään tulevaisuuteen.
Ei siis kannata vaipua epätoivoon. Eurooppa on suurten haasteiden edessä, mutta jos unelmat – ja ratkaisut – ovat sellaisia kuin Uudellamaalla, kannattaa niihin ehdottomasti uskoa. Kyynikot muuttakoot muualle.
Kirjoittaja Lotta Nymann-Lindegren työskentelee Elinkeinoelämän keskusliitossa EU-asioiden johtajana.
Reilusti eteenpäin kohti vuotta 2050
Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa pohditaan, millaiseksi maailma muuttuu ja miten muutamme sitä seuraavien vuosikymmenten aikana. Maakuntaohjelmassamme Uudenmaan visiona on olla ”reilusti edellä”. Jotta voimme jatkossakin olla reilusti edellä, tarvitsemme ymmärrystä tulevaisuudesta. Tässä kirjoitussarjassa eri alojen asiantuntijat katsovat eteenpäin ja pohtivat, mitä voisi olla odotettavissa.
Tutustu myös
Ennakointi
Ennakointia tarvitaan yhteiskunnallisiin muutoksiin varautumiseen ja se auttaa sietämään epävarmuutta. Ennakoimalla voimme tänään tehdä Uudenmaan tulevaisuuteen vaikuttavia ratkaisuja. Ennakoinnin merkitys korostuu muuttuvassa, epävarmassa ja yllätysten täyttämässä maailmassa.
Tutustu myös näihin
Uutinen
13.12.2024
Euroopan unionin tulevat linjaukset vaikuttavat merkittävästi Uuteenmaahan ja sen kuntiin
Euroopan unionin lähivuosien kehitys Uudenmaan näkökulmasta oli aiheena Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 12. joulukuuta. EU vaikuttaa elämäämme ennen kaikkea sääntelyn, mutta myös rahoituksen kautta.
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.