Valtatie 2 -edunvalvonnalle lisää vaikuttavuutta eduskuntaan
Eduskuntaan on perustettu Valtatie 2 -ryhmä, joka koostuu tien vaikutuspiirin kansanedustajista. Sen tavoitteena on valtatien hankkeiden poliittinen edistäminen. Ryhmä tehostaa edunvalvontaa yhteistyössä yli puolue- ja vaalipiirirajojen. Valtatie 2 kulkee Helsingistä Poriin.
Valtatiellä 2 on merkittävä rooli henkilö- ja raskaan liikenteen reittinä sekä valtakunnallisesti että seudullisesti. Tie on ainoa suora yhteys Helsingistä Poriin sekä Forssan seudun pääliikenneyhteys pääkaupunkiseudulle ja siten tärkeä joukkoliikenneyhteys. Valtatie yhdistää keskeiset työssäkäyntialueet ja on tärkeä myös sen varrella sijaitsevien kaupunkien välisessä liikkumisessa.
Valtatie 2 kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön määrittelemään pääväyläverkostoon sekä kansainväliseen TEN-T-verkkoon.
– Valtatie 2 -ryhmä koostuu kansanedustajista neljän maakunnan alueelta. Sitoutuminen on suurta yli puoluerajojen, mikä antaa työlle erinomaisen lähdön, sanoo ryhmän koollekutsuja, forssalainen kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen.
Kehittämiskohteet saatava viipymättä työn alle
Liikenteen sujuvuuden, ilmastopolitiikan mukaisen päästöjen vähentämisen ja turvallisuuden lisäämiseksi vuonna 2017 tehdyssä Vt2-kehittämisselvityksessä priorisoidut kehittämiskohteet tulee kansanedustajaryhmän mukaan viipymättä saada jatkosuunnitteluun ja toteutukseen. Tästä on tehty tavoitteellinen aikataulutus valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman 12-vuotiskaudelle.
Traficomin vuonna 2020 laatima liikenneverkon tilannekuva osoittaa, että valtatiellä on merkittäviä palvelutasopuutteita. Puutteiden korjaaminen ja riittävän kapasiteetin varmistaminen ovat edellytys alueen toimivalle liikennejärjestelmälle. Väyläviraston ennusteen mukaan raskaan liikenteen määrä tiellä tulee kasvamaan vuoteen 2030 mennessä.
– Valtatie 2 on liian kauan jäänyt kehittämisessä varjoon muista Suomen pääteistä. Siksi meillä on tarve nostaa vaikuttaminen uudelle tasolle ja koota edunvalvontaan leveämmät hartiat. Kakkostielle tarvitaan esimerkiksi lisää ohituskaistoja ja näkyvyyttä. Liikenteen sujuvuus ja nopeus on tärkeää sekä työssäkäynnin että elinkeinoelämän kannalta, Grahn-Laasonen tiivistää ryhmän perustamiskokouksen keskustelut.
– Eteläpäästään tie on tärkeä Uudenmaan sisäiselle liikkumiselle ja koko pituudeltaan merkittävä kuljetusreitti, jolla on monia pienempiä ja suurempia kehittämiskohteita, toteaa liikennesuunnittelupäällikkö Petri Suominen Uudenmaan liitosta.
Ryhmän perustamiskokoukseen osallistuivat ja ryhmän työhön sitoutuivat puheenjohtajana toimivan Grahn-Laasosen lisäksi kansanedustajat Eeva Kalli (kesk, Satakunta), Hilkka Kemppi (kesk, Häme), Matias Marttinen (kok, Satakunta), Arto Satonen (kok, Pirkanmaa), Timo Heinonen (kok, Häme), Jari Myllykoski (vas, Satakunta), Antero Laukkanen (kd, Uusimaa), Mirka Soinikoski (vihr, Häme) ja Petri Huru (ps, Satakunta).
Helsinki–Forssa–Pori-liikennekäytävän kehittämistä ohjaa ja edistää vuonna 2010 perustettu neuvottelukunta. Se kokoaa yhteen alueen maakuntien liitot, kunnat, kauppakamarit, ELY-keskukset, kehittämiskeskukset ja muut keskeiset sidosryhmät.
Lisätiedot:
Sanni Grahn-Laasonen, kansanedustaja, puh. 050 462 6614
Petri Suominen
Liikennesuunnittelupäällikkö
petri.suominen@uudenmaanliitto.fi
Liikennesuunnittelun johtaminen, liikennejärjestelmätyön ohjaaminen, ylimaakunnalliset liikenneasiat
Tutustu myös näihin
Uutinen
6.6.2023
Itä- ja Länsi-Uudellamaalla selvitettiin ensi kertaa kestäviä matkaketjuja
Selvitys esittelee Itä- ja Länsi-Uudenmaan tärkeimmät kestävän liikkumisen matkaketjut. Niissä pääasiallinen kulkumuoto on joukkoliikenne tai pyöräily. Tavoitteena on varmistaa kestävän liikkumisen ja liikenneturvallisuuden olosuhteiden parantaminen erityisesti näissä matkaketjuissa.
Blogi
5.6.2023
Vapaa sivistystyö on Uudenmaan moniulotteinen voimavara
Vapaa sivistystyö on merkittävä työllistäjä opetuksen ja kulttuurin aloilla Uudellamaalla. Se on myös yksi elinikäisen oppimisen kivijaloista ja on luomassa asukkaiden hyvinvointia. Hallitusneuvotteluissa vapaaseen sivistystyöhön suunniteltujen massiivisten leikkausten vaikutukset olisivat katastrofaaliset, kirjoittavat Katriina Rosavaara ja Henna Hyytiä blogitekstissään.