Valtion aluehallinnon uudistus etenee: Uudellemaalle tulossa oma elinvoimakeskus
Valtion aluehallintoa uudistetaan perustamalla valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto sekä kymmenen alueellista elinvoimakeskusta. Uudellemaalle on tulossa oma elinvoimakeskus, mikä palvelee alueen väestöä ja yrityksiä. Uudistuksessa tulee kiinnittää huomiota kaavoituksen ja lupaprosessien sujuvuuden turvaamiseen.
Valtion aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on vahvistaa talouden kestävää kasvua yhdenmukaistamalla lupa- ja valvontakäytäntöjä sekä sujuvoittamalla prosesseja ja palvelua. Uusien virastojen on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2026 alussa. Hallituksen esitys valtion aluehallinnon uudistuksesta on eduskunnan käsittelyssä. Uudenmaan liitto oli hallintovaliokunnan kuultavana keskiviikkona 9. huhtikuuta.
Elinvoimakeskusten ja maakuntien liittojen välinen työnjako aluekehittämisessä tulee säilyä
Hallituksen esityksen mukaan perustettaisiin kymmenen elinvoimakeskusta nykyisten 15 ELY-keskuksen pohjalta. Niiden tavoitteena on vahvistaa valtion aluehallinnon kehittämis- ja rahoitustoimintaa.
– Uudenmaan oma elinvoimakeskus on meistä erittäin perusteltu ratkaisu. Uusimaa on Suomen ainoa metropolimaakunta, jonka alueella on merkittävä osa maan yrityksistä ja työvoimasta, kertoo elinvoimapäällikkö Outi Ervasti Uudenmaan liitosta.
Ervasti nostaa positiivisena asiana esiin sen, että työnjakoa elinvoimakeskusten ja maakuntien liittojen välillä on viimevuotisen lausuntokierroksen jälkeen kirkastettu. Esityksessä kuitenkin mainitaan, että uudella ohjelmakaudella elinvoimakeskusten roolia voidaan vahvistaa ja tehtävien keskittämistä arvioida uudelleen. Se jättää Ervastin mukaan asioita epäselväksi.
– Maakuntien liitot tulee säilyttää aluekehityslain mukaisina aluekehitysviranomaisina. Elinvoimakeskusten tulee keskittyä elinvoiman vahvistamiseen ja edistämiseen hoitamalla sille kuuluvia valtion toimeenpano- ja kehittämistehtäviä, Ervasti toteaa.
Uudenmaan asema koko Suomen kasvun moottorina on turvattava
Uudenmaan elinvoimakeskukselle tulee taata riittävät resurssit ja osaaminen. Uusimaa kilpailee osaamisesta, investoinneista ja yrityksistä vähintäänkin eurooppalaisessa sarjassa. Se edellyttää rahoittajalta maakunnan erityspiirteiden ja yritys- ja innovaatioekosysteemien syvällistä tuntemusta sekä palveluiden läheisyyttä.
– Tehtävät ja vastuut EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman rahoituksen toteuttajana ja välittävänä viranomaisena tulee säilyä maakuntien liitoissa vähintäänkin nykytasolla myös tulevalla ohjelmakaudella, Ervasti huomauttaa.
Esityksessä EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman rahoituksen Etelä-Suomen välittävän viranomaisen tehtävät oltaisiin keskittämässä Kaakkois-Suomen elinvoimakeskukseen.
– Koko Etelä-Suomen yritysasiakkaista peräti 79 prosenttia ja myös enemmistö hanketoimijoista sijaitsee Uudellamaalla. EU:n alue- ja rakennepolitiikan sekä yritysrahoituksen välittävän viranomaisen tehtävät tulee järjestää niin, että niistä Uudellamaalla huolehtii Uudenmaan elinvoimakeskus, Ervasti sanoo.
Uudessa virastossa on varmistettava sujuva kaavoitus- ja lupaprosessit
Uuteen Lupa- ja valvontavirastoon kootaan kaikki Valviran tehtävät, suurin osa nykyisten aluehallintovirastojen lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävistä sekä pääosa ELY-keskusten ympäristöön liittyvistä tehtävistä. Lupa- ja valvontavirasto jatkaa toimintaansa nykyisten aluehallintovirastojen toimipaikoilla eli 18 paikkakunnalla.
– Maakunnan kehittämisen näkökulmasta kaavoituksen ja lupaprosessien sujuvuus on erittäin kriittistä. ELY-keskusten nykyisen alueidenkäytön edistämistehtävän perustana on ollut hyvä paikallistuntemus ja tutut verkostot, toteaa aluesuunnittelujohtaja Mari Siivola Uudenmaan liitosta.
Uusi lupa- ja valvontavirasto ottaa valtakunnallisesti tuettavakseen koko maan kaavahankkeet ja rajapinta kuntiin etääntyy.
– Käynnissä olevat suunnittelu- ja lupaprosessit eivät saa pysähtyä muutoksen aikana. Meitä huolestuttaa myös nykyisen hyvin rajallisen osaajajoukon jakaantuminen eri tahoille, Siivola sanoo.
Kaavalausuntojen määrät tulevat kasvamaan
Nykyisillä ELY-keskuksilla on merkittävä rooli paikallisten prosessien sujuvuudessa ja usein ristiriitaisten reunaehtojen yhteensovittamisessa.
– Valtakunnallisessa Lupa- ja valvontavirastossa tämä paikallisosaaminen helposti vähenee, mikä voi nostaa maakunnan liittojen roolia. Näemme tämän hyvänä uutena yhteistyön mahdollisuutena, Siivola tuo esiin.
Lupa- ja valvontavirasto sekä elinvoimakeskukset tulevat olemaan itsenäisiä toimivaltaisia viranomaisia, jotka molemmat tulevat valmistelemaan kaavoituksen lausunnot itsenäisesti. Koko maassa kaavalausuntojen määrä vuodessa on noin 1300, joista noin 200 on Uudellamaalla.
– Liikennejärjestelmätyö siirtyy Uudenmaan elinvoimakeskukseen, joten alueidenkäytössä lausunnonantajia on aina vähintään kaksi nykyisen yhden sijasta. Tämä ratkaisu ei tule sujuvoittamaan kaavaprosesseja, Siivola korostaa.
Lisätietoja:
Outi Ervasti
Elinvoimapäällikkö
outi.ervasti@uudenmaanliitto.fi
Maakuntaohjelma, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka, Uudenmaan edunvalvonta sekä AKKE-rahoitus. Aluekehittämisen johtaja Eero Venäläisen varahenkilö.
Mari Siivola
Aluesuunnittelujohtaja
mari.siivola@uudenmaanliitto.fi
Aluesuunnittelun vastuualueen johtaminen
Tutustu myös näihin
Uutinen
12.10.2026
Helsinki–Tallinna-tunnelin suunnittelussa on aika edetä
Seuraavaan hallitusohjelmaan tulee tehdä selkeä kirjaus Helsinki–Tallinna-tunnelin suunnittelun jatkamisesta Suomen ja Viron valtioiden välisenä yhteistyönä, kirjoittavat Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarno Limnell ja maakuntajohtaja Tuija Telén.
Artikkeli
7.10.2026
Tulevaisuuden liikennettä Itämerellä ja kaupunkien ilmatilassa
Itämeren alueella turvallinen liikkuminen vesillä ja ilmassa rakentuu yhä enemmän ajantasaisen tiedon, toimivien varajärjestelmien ja ennakoinnin varaan. Interreg Baltic Sea Region -ohjelman hankkeissa suomalaiset toimijat ovat kehittäneet ratkaisuja, jotka parantavat navigointia, auttavat varautumaan häiriöihin sekä valmistavat kaupunkeja droonien yleistymiseen.
Uutinen
6.10.2026
Kannanotto: Kasvu tehdään maakunnissa – maakuntien liitot mukaan kumppanuussuunnitelman valmisteluun
Suomen maakuntahallitusten puheenjohtajat esittävät, että maakuntien liitot otetaan viipymättä mukaan kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman (NRP) valmisteluun tasavertaisina kumppaneina.
Uutinen
2.10.2026
VISIO-kaava etenee kohti ehdotusvaihetta – palautteen perusteella tarkennetaan kaavaratkaisuja
Luonnosvaiheen palaute, vuorovaikutus ja lisäselvitykset ohjaavat maakuntakaavan jatkovalmistelua Uudellamaalla. Näiden perusteella tarkennetaan muun muassa luonto- ja energiaverkostoja, liikenteen ja logistiikan yhteyksiä sekä teollisuuden ja vesihuollon aluevarauksia.