Vapaa sivistystyö on Uudenmaan moniulotteinen voimavara

Vapaa sivistystyö on merkittävä työllistäjä opetuksen ja kulttuurin aloilla Uudellamaalla. Se on tärkeä osa elinikäistä oppimista ja luo hyvinvointia. Vapaa sivistystyö tarkoittaa käytännössä kansalaisopistoja, kansanopistoja, kesäyliopistoja, koulutuskeskuksia ja opintokeskuksia.

Ajankohtaista tietoa vapaassa sivistystyössä tuntityötä tekevistä ei ollut saatavilla, joten kysyimme työllisyysvaikutuksista Helsingin työväenopiston rehtorilta Ville Ylikahrilta. Pelkästään Helsingin työväenopisto työllistää vuosittain noin 800 tuntiopettajaa ja luennoitsijaa. Pääasiallisen toimeentulonsa opisto-opetuksesta saa noin 150 opettajaa.

Uudellamaalla toimii 54 eri kokoista vapaan sivistystyön oppilaitosta. Kulttuuri- ja luovilla aloilla työskentelee 135 000 suomalaista, joista 52 prosentin tulot jäävät vuosittain alle 20 000 euroon. Yli puolet heistä työskentelee Uudellamaalla. Hallitusneuvotteluissa vapaaseen sivistystyöhön suunnitellut massiiviset leikkaukset osuisivat todennäköisesti jo nyt toimeentulonsa kanssa kamppaileviin. Leikkaukset vaarantaisivat oppilaitosten toimintakyvyn ja mahdollisuuden toimia työnantajana. Ne heikentäisivät myös alueen elinvoimaa ja kilpailukykyä.

Yksi elinikäisen oppimisen kivijaloista on vapaa sivistystyö

Vapaalla sivistystyöllä on merkittävä rooli osaamisen ja koulutuksen edistämisessä. Uudellamaalla vapaan sivistystyön oppilaitosten tarjoamia mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen, saavutettavaan kulttuuriin, osallisuuteen ja hyvinvointiin käyttää vuosittain yli 250 000 asukasta. Kaiken kaikkiaan opiskelijamäärä oli lähempänä puolta miljoonaa, sillä monet käyttävät useampia palveluja saman vuoden aikana. Tuoreimmat luvut ovat koronavuosilta. Voi vain arvailla, millaisia ne ovat nyt, kun osallistuminen pandemian hellitettyä on taas helpompaa.

Koko väestölle tavoitellaan tiettyä digiperusosaamista EU-tasolta jalkautettavan Digitaalisen kompassin 2030 myötä. Vapaa sivistystyö edistää digitaalista tasa-arvoa, mikä on myös Uusimaa-ohjelman mukaista. Digiympäristöjä ja -työkaluja tehdään tutuksi kansalaisopistojen kursseilla. Ilman niitä digiosaamisen lisäämisestä tulee haasteellisempaa.

Suomalainen osaamistase ei ole entisellään, kuten marraskuussa järjestetyssä Tulevaisuustutka-webinaarissakin(Siirryt toiseen palveluun) todettiin. Väestön koulutustaso on laskusuunnassa, eikä perinteinen osaaminenkaan yllä aiempiin mittauksiin. Toisaalta uusia osaamistarpeita löytyy koko ajan, esimerkiksi digitalisaatioon ja vihreään siirtymään liittyen tarvitaan lisää osaamista.

Väestön koulutustaso on laskusuunnassa, eikä perinteinen osaaminenkaan yllä aiempiin mittauksiin.

Suomessa on valtava tarve nostaa koulutustasoa ja korkeakoulutettujen määrää. Uudellemaalle tarvitaan lisää korkeakoulutuksen aloituspaikkoja. Korkea-asteen aloituspaikkoja ei ole nuorten määrään verrattuna riittävästi, joten on lyhytnäköistä pohtia toimenpiteitä, jotka syövät terää koulutustason nostolta.

Vapaan sivistystyön rooli on kannatteleva. Kansanopistoissa tarjotaan linjoja, jotka toimivat jatkoväylinä korkeakouluopintoihin. Niissä tarjotaan myös opintokokonaisuuksia, jotka palvelevat syrjäseutujen työssäkäyvien jatkuvaa oppimista. Oppivelvollisuuden laajennuttua sen piiriin kuuluvaa opetusta voidaan järjestää myös vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Tutkintoon valmentavat opinnot, joustavaa perusopetusta tukevat ratkaisut ja vaikeasti vammaisten koulutus ovat esimerkkejä näistä kuntien kannalta keskeisistä tehtävistä.

Sosiaalisessa mediassa vapaata sivistystyötä on arvosteltu myös siitä, että osallistujista yli kolmasosa on jo valmiiksi korkeakoulutettuja. Osuus on itseasiassa melkein samalla tasolla kuin korkeakoulutettujen osuus väestöstä ylipäätään. Oleellista on siis se, että keitä ovat ne kaksi kolmasosaa. Eivätkö he juuri ole se väestön osa, jolle matalan kynnyksen edullinen lisäkouluttautumismahdollisuus on arvokkainta?

Onnellisten Uusimaa?

Uusimaa haluaa tarjota asukkailleen parhaat mahdollisuudet hyvään elämään. Jos vapaasta sivistystyöstä leikataan, monen Uudenmaan kunnan on vaikeampaa tavoitella päämäärää, jossa osallisuudesta huolehditaan panostamalla yhdenvertaisesti saavutettavaan ja saatavilla olevaan koulutukseen. Kulttuurin ja vapaa-ajan toiminnan kehittäminen osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä on kehitystyön ytimessä.

Jollekin työväenopiston kurssi saattaa olla ratkaisu yksinäisyyden torjuntaan tai tuoda mahdollisuuden toimia aktiivisena kansalaisena. Kielikurssi voi olla tapa vastata uuden työpaikan vaatimuksiin paikkakunnalla, jossa ei ole tarjolla yksityisiä kielikouluja. Kielikurssi voi olla myös väylä valmistautua jatko-opinnoissa vaadittaviin kieliopintoihin asuinpaikkakunnalla, jossa ei ole avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun tarjontaa.

Jollekin työväenopiston kurssi saattaa olla ratkaisu yksinäisyyden torjuntaan tai tuoda mahdollisuuden toimia aktiivisena kansalaisena.

Leikkausten vaikutukset olisivat katastrofaaliset

Tilanne leikkausten toteutuessa olisi työllisyysvaikutusten näkökulmasta vaikein kaupungeissa, erityisesti Helsingissä, jossa työskentelee suurin osa Suomen taiteilijakunnasta. Osallisuuden näkökulmasta tilanne heikkenisi pienissä kunnissa ja etäämmällä isommista taajamista, joissa väestöpohja ei riitä kaupallisten harrastusten tai yksityisesti tuotetun koulutuksen tarjontaan.

Alueilla, joissa ei ole toisen asteen ja korkea-asteen koulutusta, leikkauspäätös vaikuttaisi siihen väestön osaan, jonka saaminen koulutuksen piiriin on jatkuvan oppimisen näkökulmasta muutenkin haastavaa. Päätös vaikuttaisi myös heihin, joille perusarjesta selviytyminen nykyinflaation ja korkotason vallitessa on haastavaa. Heillä ei ole mahdollisuutta maksaa markkinahintaa lisäosaamisen hankkimisesta kursseilla.

Uusimaa haluaa olla reilusti edellä myös alueellisen eriytymisen vähentämisestä. Jos vapaan sivistystyön merkitys heikkenee oleellisesti, jatkuvan oppimisen ja kouluttautumisen mahdollisuuksien edistäminen vaikeutuu aliedustetut ryhmät huomioiden. Maahanmuuttajien työllistymisen tehostaminen hankaloituu, koska vapaalla sivistystyöllä on oma roolinsa muun muassa kielikoulutuksessa, kotouttamisessa ja osallisuuden edistämisessä.

Meillä ei ole varaa hoitaa huonosti kotoutumista, koulutustason nostotarpeita ja jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia.

Koulutuksen, kulttuurin ja harrastamisen yhdenvertainen saavutettavuus ovat aluekehittämisen näkökulmasta tärkeitä. Mahdolliset leikkaukset on kohdennettava niin, että perusoikeudet, alueen työllisyys, hyvinvointi ja osallisuus eivät vaarannu. Meillä ei ole varaa hoitaa huonosti kotoutumista, koulutustason nostotarpeita ja jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia. Ketään ei palvele, jos työllistymistä edistävät vapaan sivistystyön palvelut katoavat ja kääntyvät kustannuksiksi huonovointisuutena ja syrjäytyneisyytenä.

Peräänkuulutamme hallitusohjelmalta vastuullisuutta. Ennen eduskuntavaaleja vallitsi laaja yhteinen näkemys siitä, että koulutuksesta ei leikata. Pidetään siitä kiinni.

Toinen kirjoittaja Henna Hyytiä työskentelee ennakoinnin ja koulutuksen erityisasiantuntijana Uudenmaan liitossa. 

Katriina Rosavaara

Kulttuuriasiantuntijana työskentelevä kirjoittaja kutsuu kaikki nostamaan kulttuuria ja sen tekijöitä esiin niin kuntien viestinnässä kuin omilla some-kanavilla. Teatteri- tai näyttelykäynnin, kirjailijan kouluvierailun, palveluasumisen julkisen taiteen tai bändikeikan hehkutus on paitsi arvokas palaute tekijöille, myös kutsu muille yhteisten elämysten ääreen.

Yhteystiedot:

puh. 040 562 2314, katriina.rosavaara@uudenmaanliitto.fi

Tutustu myös näihin

Uutinen

25.4.2024

Työllisyyden tiekartan valmistelu on käynnistynyt

Olemme käynnistäneet Uudenmaan työllisyyden tiekartan laadintatyön. Tiekartan tavoitevuosi on 2030. Se tulee sisältämään työllisyyden nostamiseen ja parempaan työelämään tähtääviä toimenpiteitä Uudenmaan erityispiirteet huomioiden. Työtä ohjaa Uusimaa-ohjelman strateginen tavoite 80 prosentin työllisyysasteesta vuonna 2030.

Artikkeli

24.4.2024

Valtion ja Etelä-Suomen aluekehittämiskeskustelun kärjet: TKI-panostukset ja vihreä siirtymä 

Valtion ja Etelä-Suomen edustajat kävivät keskiviikkona 24. huhtikuuta vilkkaan aluekehittämiskeskustelun. Katse suunnattiin eteenpäin ja pöydällä olivat Etelä-Suomelle tärkeät kehittämisteemat: tutkimus- ja kehittämispanostukset sekä vihreän siirtymän edistäminen

Lisää ajankohtaisia aiheita