Vihreä siirtymä tarvitsee lisää verkkoja

Suomessa on jo tapahtunut merkittävä murros kohti puhdasta sähköjärjestelmää. Viime vuosiin saakka tämä on tarkoittanut lähinnä sähköntuotantorakenteen voimakasta muutosta, jossa fossiilisilla polttoaineilla tuotetusta sähköstä on siirrytty järjestelmään, jossa sähkö tuotetaan pääosin hiilidioksidivapaasti tuuli-, aurinko- ja ydinvoimalla.

Muutos on ollut Suomessa poikkeuksellisen nopea, ja siirtymän vauhti on edelleen kiihtynyt 2020-luvulla. Nopea kehitys on mahdollistanut sähköntuotannon merkittävän kasvun kotimaassa samaan aikaan, kun globaali epävarmuus on lisännyt energiansaannin riskejä. Kehityksen seurauksena myös Suomen sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet jopa 90 prosenttia viimeisen viidentoista vuoden aikana.

Sähkö virtaa Uudellemaalle muualta Suomesta

Uudellamaalla kehitys on näkynyt siten, että fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa sähköntuotantokapasiteettia on suljettu ja alueen oma sähköntuotanto on kokonaisuudessaan vähentynyt. Samanaikaisesti halpaa uusiutuvaa sähköntuotantoa, erityisesti tuulivoimaa, on rakennettu Länsirannikolle ja Pohjois-Suomeen.

Lisäksi kaukolämmön tuotannossa ollaan korvaamassa polttoon perustuvaa lämmöntuotantoa sähkökattiloilla ja hukkalämmön talteenotolla. Tämä kehitys on johtanut siihen, että sähköä tarvitaan Uudenmaan alueella huomattavasti aiempaa enemmän, ja sitä on siirrettävä muualta maasta tänne. Samalla Uuttamaata palvelevaa sähkönsiirtoverkkoa on vahvistettava merkittävästi.

Uudellamaalla alueen oma sähköntuotanto on kokonaisuudessaan vähentynyt.

Vihreän siirtymän myötä Suomelle on avautunut ennennäkemätön mahdollisuus rakentaa ja kehittää puhtaaseen sähköntuotantoon perustuvaa uutta teollisuutta. Uusiutuvan sähköntuotannon voimakas lisääminen on samalla mahdollistanut sen, että sähkön hinta on ollut viime vuosina Euroopan halvinta.

Tämä houkuttelee Suomeen uutta sähköintensiivistä teollisuutta, mikä parantaa toteutuessaan Suomen elinvoimaa tulevaisuudessa. Uudellamaalla nyt tapahtuva datakeskusten kehittäminen ja rakentaminen on yksi konkreettinen esimerkki tästä. Sähkön käytön tuleva kasvu ja sen mahdollistaminen edellyttävätkin sähköverkkojen ja sähköjärjestelmän jatkuvaa ja voimakasta kehittämistä edelleen.

Sähköverkon merkitys yhtenä yhteiskunnan keskeisenä infrastruktuurina korostuu.

Vihreän siirtymän myötä sähköverkon merkitys yhtenä yhteiskunnan keskeisenä infrastruktuurina korostuu entisestään. Vahva kantaverkko on keskeinen vihreän siirtymän mahdollistaja. Siirtymä etenee kuitenkin niin nopeasti, ettei uusi kantaverkko yksin riitä vastaamaan kehitykseen.

Sähköjärjestelmän käyttö edellyttää myös uudenlaisia joustoja, joilla voidaan varmistaa järjestelmän turvallinen ja luotettava toiminta. Lisäksi energiamarkkinoita on kehitettävä, jotta uudella tavalla integroitunut energiajärjestelmä toimii mahdollisimman tehokkaasti ja sen häiriönkestävyys voidaan varmistaa tarkoituksenmukaisesti.

Pitkäjänteistä, mutta joustavaa kehitystyötä

Fingrid varautuu sähkönkulutuksen ja -tuotannon kasvuun kehittämällä kantaverkkoa jatkuvasti. Verkon kehittäminen perustuu koko maata koskeviin skenaarioihin, joita täydennetään alueellisella ja paikallisella suunnittelulla yhdessä nykyisten ja tulevien asiakkaiden kanssa.

Suunnittelussa tunnistetaan sähkönsiirtotarpeet ja niistä johdetut verkonvahvistustarpeet, joiden pohjalta laaditaan kantaverkon kehittämissuunnitelma. Sen mukaisesti investoidaan uusiin voimajohtoihin, sähköasemiin ja muihin tarvittaviin laitteistoihin.

Uusien voimajohtojen toteuttaminen kestää suunnittelusta toteutukseen jopa 5–8 vuotta.

Uusien voimajohtojen toteuttaminen on pitkä prosessi, joka kestää suunnittelusta toteutukseen jopa 5–8 vuotta. Siksi Fingrid käy aktiivista ja avointa vuoropuhelua asiakkaiden, maanomistajien ja viranomaisten kanssa. Tärkeää on myös pitkäjänteinen yhteistyö maakuntien liittojen kanssa, sillä maakuntakaavoissa suunnittelun aikajänne on riittävän pitkä, jotta kantaverkon vahvistustarpeet voidaan sovittaa yhteen maakuntien muun maankäytön kanssa.

Fingrid julkaisi syksyllä 2025 kantaverkon kehittämissuunnitelman sekä sitä pidemmälle katsovan sähköjärjestelmävision. Suunnitelmissa on tunnistettu Suomen pääsähkönsiirtoverkon keskeiset kehitystarpeet, jotta uudet asiakashankkeet voidaan liittää sähköverkkoon valmistuessaan.

Suunnitelmissa on tunnistettu Suomen pääsähkönsiirtoverkon keskeiset kehitystarpeet.

Erityisesti sähkönsiirtotarpeet Länsi- ja Pohjois-Suomesta Etelä-Suomeen ovat kasvussa, mikä edellyttää uusien pitkien siirtoyhteyksien rakentamista. Samalla sähkön kulutus kasvaa suurissa kaupungeissa lämmityksen sähköistymisen myötä, mikä lisää alueellisen verkon kehittämistarvetta myös Uudellamaalla.

Asiakkailla on paljon erilaisia hankkeita, joiden aikatauluista ei ole täyttä varmuutta, joten kantaverkon kehittämisen on oltava joustavaa. Fingrid jatkaa kantaverkon suunnitelmallista kehittämistä ja investointeja kiihtyvällä tahdilla, jotta asiakkaiden ja yhteiskunnan kehitystarpeisiin pystytään vastaamaan.

Aki Laurila

Kirjoittaja työskentelee suunnittelupäällikkönä suomalaisessa kantaverkkoyhtiö Fingridissä. Hän toimii kantaverkon kehittämiseen ja investointien suunnitteluun liittyvissä tehtävissä.

Yhteystiedot:
aki.laurila@fingrid.fi

Tutustu myös näihin

Blogi

11.12.2025

Segregaation ehkäisy on yhteinen tehtävämme

Segregaatio on seudullinen ja seudullisesti ratkaistava ilmiö, ei vain yksittäisten alueiden ongelma, kirjoittavat Eija Hasu ja Miliza Ryöti. Blogisarja täydentää Uudenmaan liiton ja HSY:n seutu- ja ympäristötiedon kokoamaa asumisen tietopakettia kuntapäättäjille.

Uutinen

10.12.2025

Meriliikenteen kasvu ja vihreä siirtymä lisäävät painetta Suomenlahdella

Suomen merialuesuunnitelma päivitetään vuosina 2024–2027. Tavoitteena on sovittaa yhteen merialueiden erilaisia käyttötarpeita niin elinkeinojen kuin ympäristön näkökulmasta. Suomenlahden alueen suunnittelutyöstä vastaavat Uudenmaan ja Kymenlaakson liitot.

Lisää ajankohtaisia aiheita