VISIO-kaavan luonnoksesta saatiin yli 200 palautetta
Uusi maakuntakaava keräsi kevään nähtävilläolon aikana yhteensä 206 palautetta ja lausuntoa. Palautteissa korostuivat luonto-, energia- ja liikenneteemat. Aiheista eniten mainintoja saivat viheryhteydet, teollisuuskeskittymät, aurinkovoima, kulttuuriympäristöt ja suojelualueet.
VISIO-kaavassa ratkotaan, miten tulevaisuuden energiaratkaisut, suuret liikennehankkeet ja vihreän siirtymän keskittymät sovitetaan yhteen ympäristön ja luonnon arvojen kanssa tiheästi asutulla Uudellamaalla. Kaavaluonnos oli nähtävillä Uudenmaan liiton verkkosivuilla 11.3.–8.5.2026. Lisäksi järjestettiin useita esittely- ja yleisötilaisuuksia.
Lausuntoja jättivät lähes kaikki Uudenmaan kunnat sekä laaja joukko valtion viranomaisia, maakuntien liittoja, energiayhtiöitä, satamia, elinkeinoelämän toimijoita, ympäristöjärjestöjä ja asukasyhdistyksiä. Lisäksi yksityishenkilöt antoivat runsaasti palautetta.
Kunnat ja elinkeinoelämän toimijat korostivat investointien, energiainfrastruktuurin, logistiikan ja teollisuuden toimintaedellytyksiä, kannattivat pääosin vihreän siirtymän mahdollistamista maakuntakaavalla sekä toivoivat monin paikoin tarkennuksia kaavamääräyksiin ja aluevarauksiin.
Ympäristöjärjestöt, paikallisyhdistykset ja monet yksityishenkilöt painottivat luonnon monimuotoisuutta, viheryhteyksiä, maisema-arvoja ja vaikutusten arviointia, ja suhtautuivat kriittisemmin suuriin energia- ja teollisuushankkeisiin sekä joidenkin aluevarausten laajuuteen.
Viranomaiset keskittyivät kaavan tekniseen laatuun, vaikutusten arviointeihin, turvallisuuteen sekä lainsäädännön ja valtakunnallisten tavoitteiden huomioimiseen.
Luonnon ja vihreän siirtymän yhteensovittamista
Luonto ja hiilensidonta -teemassa keskeisiksi aiheiksi nousivat viheryhteydet, kulttuuriympäristöt, maisema-alueet, suojelualueet, luo-alueet sekä ekologinen kompensaatio.
Useissa palautteissa esitettiin uusia suojelualueita ja viheryhteyksiä sekä toivottiin nykyisten ekologisten verkostojen vahvistamista. Samalla korostettiin tarvetta sovittaa luonnon monimuotoisuuden tavoitteet yhteen vihreän siirtymän investointien kanssa.
Huolta herättivät aurinkovoimaloiden ja voimalinjojen vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöihin. Erityisesti valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden turvaamista aurinkovoiman rakentamiselta pidettiin tärkeänä.
Etenkin metsätalouden kannalta pidettiin tärkeänä, että kaavassa on esitetty kumottavaksi niitä osia suojelualuemerkinnöistä, joita ei tarkempien tietojen mukaan ole mahdollista toteuttaa luonnonsuojelulailla.
Uusia luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita eli luo-alueita pidettiin hyvinä, mutta niiden tulkintaa, ohjausvaikutusta ja suhdetta muihin suojelumerkintöihin toivottiin täsmennettäväksi.
Energiaratkaisuja aurinkovoimasta datakeskuksiin
Energiateeman palautteissa korostuivat erityisesti aurinkovoima, voimalinjat, vetyputket, ydinvoima sekä datakeskukset.
Aurinkovoimasta vallitsi laaja näkemys, että hankkeet tulisi ensisijaisesti sijoittaa rakennettuun tai muuten muokattuun ympäristöön. Erityisesti luonto-, maisema- ja ruokaturvavaikutukset nousivat esiin.
Voimalinjojen osalta asukkaat ja yhdistykset nostivat esiin vaikutukset maisemaan ja luontoon, kun taas yritykset ja energiatoimijat painottivat sähköverkon vahvistamisen välttämättömyyttä vihreän siirtymän toteutumiselle.
Varautumista kansalliseen vetyverkkoon pidettiin tärkeänä, mutta samalla korostettiin infrastruktuurin sijoittamista mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien käytävien yhteyteen.
Pienydinvoima nähtiin mahdollisuutena puhtaan energian ja lämmön tuotannossa, mutta samalla korostettiin terminologian täsmentämistä sekä sijoittumisen ja turvallisuuden tapauskohtaista arviointia lupamenettelyissä.
Datakeskusten hukkalämmön hyödyntämistä kaukolämpöverkossa kannatettiin, mutta palautteissa nousivat esiin myös niiden suuri sähkön- ja vedenkulutus sekä kysymys paikallisten hyötyjen riittävyydestä. Kunnat toivoivat datakeskusten huomioimista nykyistä laajemmin omana maankäyttökysymyksenään.
Liikennehankkeiden strategiset hyödyt ja paikalliset vaikutukset
Logistiikka ja liikenne -teemassa eniten keskustelua herättivät rahtirata ja multimodaaliterminaali, Tallinna-tunneli, raskaan liikenteen lataus- ja taukopaikat sekä Itärata ja Lentorata. Palautteessa korostuu hankkeiden strateginen merkitys ja toisaalta niiden paikalliset vaikutukset ja hankkeisiin liittyvä epävarmuus.
Rahtiradan ja multimodaaliterminaalin osalta palautteissa korostuivat huolet vaikutuksista asutukseen, viljelyalueisiin ja yhtenäisiin metsäalueisiin. Jatkosuunnittelulta toivottiin tarkempia vaikutusten arviointeja sekä vaihtoehtojen vertailua. Myös eri ratayhteyksien yhteensovittaminen ja toteutettavuuskysymykset nousevat keskeisiksi.
Tallinna-tunnelia pidettiin tärkeänä saavutettavuuden ja kansainvälisten liikenneyhteyksien kannalta. Keskeinen kysymys liittyy linjausvaihtoehtoihin. Tunnelihanke kytkeytyy rahtiradan kokonaisuuteen, mutta muuten sitä ei käsitellä VISIO-kaavassa, vaan linjaus on jo osoitettu lentoasemalta Helsingin kautta kohti Tallinnaa voimassa olevassa maakuntakaavassa.
Raskaan liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelu- ja taukopaikkojen tarve tunnistettiin laajasti. Samalla esiin nousee huolia sijaintien soveltuvuudesta, vaikutuksista ympäristöön ja pohjavesiin sekä aluevarausten laajuudesta, minkä vuoksi tarkennuksia ja muutoksia pidetään tarpeellisina.
Itäradan osalta palautteessa korostuvat linjausvaihtoehtojen tarkastelu ja niiden vaikutukset ympäristöön, maisemaan ja yhdyskuntarakenteeseen. Samalla tunnistetaan hankkeen merkitys saavutettavuuden ja aluekehityksen kannalta.
Lentorata jakaa näkemyksiä. Osa pitää ratalinjausta yleissuunnitelman mukaisena (Väylävirasto) ja hanketta perusteltuna osana valtakunnallista liikennejärjestelmää, kun taas osa nostaa esiin huolia sen vaikutuksista, kustannuksista, toteutettavuudesta ja tarpeellisuudesta. Palautteessa korostuu tarve vaihtoehtojen ja vaikutusten tarkemmalle arvioinnille.
Kehittämisalueita teollisuudelle ja kiertotaloudelle
Teollinen tuotanto, kiertotalous ja maa-aineshuolto -teemassa keskustelua herättivät erityisesti kaavakartan niin sanotut ”harmaat donitsit” eli kehittämisalueet.
Alueita pidettiin elinkeinojen näkökulmasta tärkeinä, mutta samalla useiden kohteiden luonto- ja ympäristövaikutuksista esitettiin kritiikkiä. Palautteissa nousivat erityisesti esiin Pikkala-Kela, Risten ja Läpp-Horsbäck.
Alueilla on erilaisia tarpeita
Pääkaupunkiseudun asukkaiden palautteissa korostuivat viheryhteydet sekä kriittiset näkemykset Lentoradasta, rahtiradasta ja multimodaaliterminaalista. Kuntien ja viranomaisten palautteissa painottuivat puolestaan Tallinna-tunneli, energiahuolto ja ekologisten verkostojen turvaaminen.
Keski-Uudellamaalla esiin nousivat erityisesti rahtirata, TTKM-alueet, energiainfrastruktuuri, datakeskukset sekä luonnon, viheryhteyksien ja pohjavesien huomioiminen vihreän siirtymän hankkeissa.
Länsi-Uudellamaalla keskeisiä aiheita olivat energia- ja vetyverkot, TTKM-alueiden vaikutukset, aurinkovoima sekä viheryhteyksien, suojelualueiden ja muiden ympäristöarvojen turvaaminen.
Itä-Uudellamaan palautteissa korostuivat Itärata, Kilpilahden ja muiden TTKM-alueiden kehittäminen, energiahankkeet sekä viheryhteyksien ja suojelualueiden yhteensovittaminen aluekehityksen kanssa.
Palautteet ohjaavat kaavan jatkotyötä
Kaikki kaavaluonnoksesta saatu palaute käydään läpi kesän ja alkusyksyn aikana, ja palautteen pohjata valmistellaan kaavaehdotus. Syksyn aikana on tarkoitus julkaista myös laajempi vuorovaikutusraportti, johon kootaan palautteet ja niiden pohjalta tehtävät toimet.
Lisätietoja:
Ilona Mansikka
Kaavoituspäällikkö
ilona.mansikka@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavatyö ja sen prosessin kehittäminen. VISIO-kaavan vetovastuu. Maakuntakaavan aluevastuu: Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa. Aluesuunnittelun johtaja Mari Siivolan varahenkilö
Tutustu myös näihin
Artikkeli
29.4.2026
Energia ja radat puhuttivat VISIO-kaavan yleisötilaisuuksissa
VISIO-kaavan kevään yleisötilaisuuksissa eri puolilla Uuttamaata korostuivat energia- ja liikenneratkaisut. Erityisesti pienydinvoima, aurinkovoima sekä uudet ratahankkeet herättivät vilkasta keskustelua kuntalaisten ja alueen toimijoiden keskuudessa.
Uutinen
11.3.2026
VISIO-kaavan valmistelun tueksi on valmistunut useita selvityksiä
Vihreän siirtymän teemoihin keskittyvä uusi vaihemaakuntakaava laaditaan vuosina 2024–2027. Kaavan tueksi on luonnosvaiheessa valmistunut useita Uudenmaan liiton tekemiä tai tilaamia selvityksiä.