Yhteistyön lisääminen keskeinen keino TKI-toiminnan vahvistamiseksi
Resurssien puute on usein haasteena tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) käynnistämisessä, käy ilmi Uudenmaan alueen TKI-toimintaa selvittäneen kyselyn vastauksista. Yhteistyön lisääminen ja vahvistaminen nähdään keskeisenä keinona TKI-toiminnan vahvistamiselle.
Viime syksynä Uudenmaan liitto toteutti kyselytutkimuksen yhdessä aluekehityksen ja innovaatiotoiminnan konsulttien Spinversen ja MDI:n kanssa. Kyselyn avulla koottiin uutta tietoa Uudenmaan alueen TKI-toiminnan nykytilasta, esteistä ja mahdollisuuksista. Lisäksi kyselyssä tarkasteltiin edellytyksiä, joita toiminnan mahdollistaminen ja onnistuminen vaativat. Kartoituksessa selvitettiin myös alueellista, kansallista ja EU-tason TKI-yhteistyötä ja kerättiin kokemuksia julkisesta TKI-rahoituksesta ja rahoituksen merkityksestä.
Julkista TKI-rahoitusta haetaan tutkimustoimintaan sekä tuote- ja palvelukehitykseen
Julkisen TKI-rahoituksen merkitys on kyselyn mukaan suurin korkeakouluilla ja tutkimuslaitoksilla, joille ulkopuolinen rahoitus on välttämätöntä toiminnan harjoittamiseksi ja vahvistamiseksi.
– Julkisten TKI-rahoitusinstrumenttien käyttö vaihtelee toimijoiden välillä. Etenkin korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille Euroopan aluekehitysrahaston ja luonnollisesti Suomen Akatemian rahoitus ovat merkittäviä. Yrityksille tärkein rahoitusinstrumentti on Business Finlandin rahoitus ja EU-rahoituksesta Horisontti Eurooppa -rahoitus, joka tunnettiin aiemmin nimellä Horisontti 2020, kertoo MDI:n asiantuntija Valtteri Laasonen.
Kyselyyn vastanneet uusimaalaisten organisaatioiden edustajat suunnittelevat hakevansa lähitulevaisuudessa julkista TKI-rahoitusta erityisesti tutkimustoimintaan, tuote- ja palvelukehitykseen sekä pilotointiin. Korkeakouluvastaajat hakevat TKI-rahoituksella tukea verkostojen rakentamiseen, mikä puolestaan ei ollut yritystoimijoille tärkeä syy rahoituksen käyttöön.
Korkeakouluvastaajat hakevat TKI-rahoituksella tukea verkostojen rakentamiseen, mikä puolestaan ei ollut yritystoimijoille tärkeä syy rahoituksen käyttöön.
Valmistelurahoituksen puute haasteena TKI-toiminnan käynnistämisessä
Vastauksissa korostuu kynnys hakea EU-rahoitusta TKI-toimintaan, mikä liittyy henkilöresurssien ja ajan puutteeseen sekä hakemisprosessin vaatimaan resursointiin ja raskaaseen hankehallinnointiin. Tämä korostuu erityisesti yritysten edustajien vastauksissa.
– Yritysvastaajat eivät ole tunnistaneet tai myöskään näe EU-rahoituksen mahdollisuuksia omien verkostojen rakentamiseen ja laajentamiseen, Laasonen toteaa.
Rahoituksen nähdään tulevaisuudessa mahdollistavan erityisesti tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä uusien innovaatioiden synnyttämistä. Tietoisuuden lisääminen rahoitusmahdollisuuksista sekä erityisesti verkostoitumisen ja hankevalmistelurahoituksen tarve korostuu valtaosassa vastauksia. Hankevalmistelurahoituksen tarve oli selvästi suuri sekä yrityksillä että tutkimustoimijoilla. Erityisesti korkeakoulu- ja tutkimuslaitosvastaajat korostivat valmistelurahoituksen tarvetta.
Yhteistyö ja verkostojen rakentaminen avaavat ovia TKI-toiminnan vahvistamiselle
Kyselyn tulokset kertovat jo nykyisin aktiivisesta alueellisesta, kansallisesta ja EU-tasolla tehtävästä TKI-yhteistyöstä. Erityisesti korkeakoulut ja tutkimuslaitokset toimivat yhteistyön linkkeinä eri toimijoiden kanssa, sillä sekä yritykset että muut toimijat tekevät TKI-yhteistyötä eniten tutkimusorganisaatioiden kanssa. Yksityisten sijoittajien kanssa yhteistyö on vähäisempää.
Kyselyyn vastanneet näkevät yhteistyön tiivistämisen ja verkostoitumisen keskeisinä keinoina TKI-toiminnan vahvistamiseksi, erityisesti yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välillä. Pitkäjänteinen yhteistyö ja vahvat yhteydet ovat avainasemassa organisaatioiden pyrkimyksissä kohentaa TKI-toimintansa laatua ja vaikuttavuutta.
Yhteistyön tiivistäminen ja verkostoituminen ovat keskeisiä keinoja TKI-toiminnan vahvistamisessa.
– Kyselyn perusteella EU-tasoisen yhteistyön kasvattamiseen ja laajentamiseen on selvästi nähtävissä huomattavaa potentiaalia. EU-tasolla on tarjolla TKI-rahoitusta ja monia teemoja, joissa suomalaiset toimijat voisivat olla aktiivisemmin ja laajemmin mukana, tähdentää kyselyn tekemistä johtanut Spinversen asiantuntija Veera Mustonen.
– EU-hankerahoitusta ja instrumentteja ei selvästi tunnisteta riittävällä tasolla mahdollisuutena skannata uusia avauksia, asiakkaita ja liiketoimintamahdollisuuksia sekä rakentaa verkostoja, eikä myöskään väylänä osaamispohjan vahvistamiseen. Suorien EU-rahoituksien kotiuttamiseen useat toimijat kokevat tarvitsevansa tukea ja erityisesti valmistelurahoitusta, täydentää Mustonen.
Viime lokakuussa toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 87 henkilöä, jotka edustivat yksityistä sektoria, korkeakouluja, tutkimuslaitoksia sekä julkista sektoria ja järjestöjä Uudeltamaalta. Vastaajista 40 prosenttia oli yrityksistä, 30 prosenttia korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista ja loput julkiselta sektorilta ja järjestöistä.
– Tutkimme tuloksia tarkkaan ja suunnittelemme toimia, joita voimme osaltamme tehdä Uudenmaan liitossa. Saatua tietoa hyödynnetään helmikuussa julkaistavan Uudenmaan EU-tasoinen TKI-tiekartan luomisessa, toteaa EU-erityisasiantuntija Venla Virkamäki Uudenmaan liitosta.
Kohti Euroopan kansainvälisintä, kestävintä ja innovatiivisinta aluetta – Tervetuloa julkistuswebinaariin 6.2.
Tiistaina 6. helmikuuta järjestettävässä webinaarissa julkaistaan Uudenmaan EU-tasoinen TKI-tiekartta. Webinaarissa esitellään Uudenmaan tiekartan päänostot ja keskustellaan Uudenmaan toimijoiden roolista alueellisen TKI-toiminnan tukemisessa. Se on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Ajankohtaista tietoa Uudenmaan TKI-toiminnasta
Haluamme tavoittaa Uudenmaan TKI-toiminnan keskeiset sidosryhmät (mm. kunnat, oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja yritykset) entistä paremmin ja sujuvoittaa yhteydenpitoa ajankohtaisten TKI-asioiden osalta. Liity mukaan yhteystietorekisteriin ja saat Uudenmaan liitolta tietoa TKI-toiminnan ajankohtaisista asioista.
Lisätietoja:
Venla Virkamäki
Innovaatiopäällikkö
venla.virkamaki@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan tutkimus- ja innovaatiotyön kehittäminen ja kansainvälinen markkinointi, älykkään erikoistumisen strategia, EU-yhteistyö
TKI-toiminta
Uudenmaan innovaatiotoimijat ovat edelläkävijöinä mukana kehittämässä resurssiviisasta ja hiilineutraalia yhteiskuntaa, joka on hyvä asukkailleen ja yrityksilleen sekä ympäröivälle luonnolle.
Tutustu myös näihin
Artikkeli
31.3.2025
TKI-toiminta on Suomen kilpailuvaltti – Antti Vasara peräänkuuluttaa pitkäjänteisyyttä
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara on toiminut puheenjohtajana älykkään erikoistumisen alueellisen strategian ohjausryhmässä, jonka toimintaa on koordinoitu Uudenmaan liitossa.
Artikkeli
31.3.2025
Panostamme kuntien ja muiden sidosryhmien tukemiseen elinvoimaan, kestävyyteen ja innovaatiotoimintaan liittyvissä kysymyksissä
Uudenmaan kunnat ja muut sidosryhmät voivat olla yhteydessä kestävyys-, innovaatio- ja elinvoimaryhmiin saadakseen tukea näissä teemoissa.
Uutinen
26.3.2025
AKKE-haussa rahoitusta kuudelle hankkeelle ja 18 hankkeen valmisteluun
Uudenmaan liitto on myöntänyt alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman AKKE-rahoitusta kuudelle kehittämishankkeelle ja 18 EU-hankkeen valmisteluun. Marraskuusta tammikuuhun avoinna olleessa haussa jaettiin yhteensä 940 000 euroa.
Artikkeli
25.3.2025
ALKE-keskustelujen keskiössä luonnon monimuotoisuus, henkinen kriisinkestävyys ja kasvutoimet – Jatkossa toiveena maakuntakohtaiset keskustelut
Valtio ja maakunnat käsittelivät ajankohtaisia teemoja 20.–21. maaliskuuta aluekehittämiskeskusteluissa eli ALKE-keskusteluissa. Keskusteluteemoina oli luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, henkinen kriisinkestävyys sekä alueellisten ja kansallisten toimien yhteensovitus talouskasvun vauhdittamiseksi.