Yhteistyön lisääminen keskeinen keino TKI-toiminnan vahvistamiseksi
Resurssien puute on usein haasteena tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) käynnistämisessä, käy ilmi Uudenmaan alueen TKI-toimintaa selvittäneen kyselyn vastauksista. Yhteistyön lisääminen ja vahvistaminen nähdään keskeisenä keinona TKI-toiminnan vahvistamiselle.
Viime syksynä Uudenmaan liitto toteutti kyselytutkimuksen yhdessä aluekehityksen ja innovaatiotoiminnan konsulttien Spinversen ja MDI:n kanssa. Kyselyn avulla koottiin uutta tietoa Uudenmaan alueen TKI-toiminnan nykytilasta, esteistä ja mahdollisuuksista. Lisäksi kyselyssä tarkasteltiin edellytyksiä, joita toiminnan mahdollistaminen ja onnistuminen vaativat. Kartoituksessa selvitettiin myös alueellista, kansallista ja EU-tason TKI-yhteistyötä ja kerättiin kokemuksia julkisesta TKI-rahoituksesta ja rahoituksen merkityksestä.
Julkista TKI-rahoitusta haetaan tutkimustoimintaan sekä tuote- ja palvelukehitykseen
Julkisen TKI-rahoituksen merkitys on kyselyn mukaan suurin korkeakouluilla ja tutkimuslaitoksilla, joille ulkopuolinen rahoitus on välttämätöntä toiminnan harjoittamiseksi ja vahvistamiseksi.
– Julkisten TKI-rahoitusinstrumenttien käyttö vaihtelee toimijoiden välillä. Etenkin korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille Euroopan aluekehitysrahaston ja luonnollisesti Suomen Akatemian rahoitus ovat merkittäviä. Yrityksille tärkein rahoitusinstrumentti on Business Finlandin rahoitus ja EU-rahoituksesta Horisontti Eurooppa -rahoitus, joka tunnettiin aiemmin nimellä Horisontti 2020, kertoo MDI:n asiantuntija Valtteri Laasonen.
Kyselyyn vastanneet uusimaalaisten organisaatioiden edustajat suunnittelevat hakevansa lähitulevaisuudessa julkista TKI-rahoitusta erityisesti tutkimustoimintaan, tuote- ja palvelukehitykseen sekä pilotointiin. Korkeakouluvastaajat hakevat TKI-rahoituksella tukea verkostojen rakentamiseen, mikä puolestaan ei ollut yritystoimijoille tärkeä syy rahoituksen käyttöön.
Korkeakouluvastaajat hakevat TKI-rahoituksella tukea verkostojen rakentamiseen, mikä puolestaan ei ollut yritystoimijoille tärkeä syy rahoituksen käyttöön.
Valmistelurahoituksen puute haasteena TKI-toiminnan käynnistämisessä
Vastauksissa korostuu kynnys hakea EU-rahoitusta TKI-toimintaan, mikä liittyy henkilöresurssien ja ajan puutteeseen sekä hakemisprosessin vaatimaan resursointiin ja raskaaseen hankehallinnointiin. Tämä korostuu erityisesti yritysten edustajien vastauksissa.
– Yritysvastaajat eivät ole tunnistaneet tai myöskään näe EU-rahoituksen mahdollisuuksia omien verkostojen rakentamiseen ja laajentamiseen, Laasonen toteaa.
Rahoituksen nähdään tulevaisuudessa mahdollistavan erityisesti tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä uusien innovaatioiden synnyttämistä. Tietoisuuden lisääminen rahoitusmahdollisuuksista sekä erityisesti verkostoitumisen ja hankevalmistelurahoituksen tarve korostuu valtaosassa vastauksia. Hankevalmistelurahoituksen tarve oli selvästi suuri sekä yrityksillä että tutkimustoimijoilla. Erityisesti korkeakoulu- ja tutkimuslaitosvastaajat korostivat valmistelurahoituksen tarvetta.
Yhteistyö ja verkostojen rakentaminen avaavat ovia TKI-toiminnan vahvistamiselle
Kyselyn tulokset kertovat jo nykyisin aktiivisesta alueellisesta, kansallisesta ja EU-tasolla tehtävästä TKI-yhteistyöstä. Erityisesti korkeakoulut ja tutkimuslaitokset toimivat yhteistyön linkkeinä eri toimijoiden kanssa, sillä sekä yritykset että muut toimijat tekevät TKI-yhteistyötä eniten tutkimusorganisaatioiden kanssa. Yksityisten sijoittajien kanssa yhteistyö on vähäisempää.
Kyselyyn vastanneet näkevät yhteistyön tiivistämisen ja verkostoitumisen keskeisinä keinoina TKI-toiminnan vahvistamiseksi, erityisesti yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välillä. Pitkäjänteinen yhteistyö ja vahvat yhteydet ovat avainasemassa organisaatioiden pyrkimyksissä kohentaa TKI-toimintansa laatua ja vaikuttavuutta.
Yhteistyön tiivistäminen ja verkostoituminen ovat keskeisiä keinoja TKI-toiminnan vahvistamisessa.
– Kyselyn perusteella EU-tasoisen yhteistyön kasvattamiseen ja laajentamiseen on selvästi nähtävissä huomattavaa potentiaalia. EU-tasolla on tarjolla TKI-rahoitusta ja monia teemoja, joissa suomalaiset toimijat voisivat olla aktiivisemmin ja laajemmin mukana, tähdentää kyselyn tekemistä johtanut Spinversen asiantuntija Veera Mustonen.
– EU-hankerahoitusta ja instrumentteja ei selvästi tunnisteta riittävällä tasolla mahdollisuutena skannata uusia avauksia, asiakkaita ja liiketoimintamahdollisuuksia sekä rakentaa verkostoja, eikä myöskään väylänä osaamispohjan vahvistamiseen. Suorien EU-rahoituksien kotiuttamiseen useat toimijat kokevat tarvitsevansa tukea ja erityisesti valmistelurahoitusta, täydentää Mustonen.
Viime lokakuussa toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 87 henkilöä, jotka edustivat yksityistä sektoria, korkeakouluja, tutkimuslaitoksia sekä julkista sektoria ja järjestöjä Uudeltamaalta. Vastaajista 40 prosenttia oli yrityksistä, 30 prosenttia korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista ja loput julkiselta sektorilta ja järjestöistä.
– Tutkimme tuloksia tarkkaan ja suunnittelemme toimia, joita voimme osaltamme tehdä Uudenmaan liitossa. Saatua tietoa hyödynnetään helmikuussa julkaistavan Uudenmaan EU-tasoinen TKI-tiekartan luomisessa, toteaa EU-erityisasiantuntija Venla Virkamäki Uudenmaan liitosta.
Kohti Euroopan kansainvälisintä, kestävintä ja innovatiivisinta aluetta – Tervetuloa julkistuswebinaariin 6.2.
Tiistaina 6. helmikuuta järjestettävässä webinaarissa julkaistaan Uudenmaan EU-tasoinen TKI-tiekartta. Webinaarissa esitellään Uudenmaan tiekartan päänostot ja keskustellaan Uudenmaan toimijoiden roolista alueellisen TKI-toiminnan tukemisessa. Se on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Ajankohtaista tietoa Uudenmaan TKI-toiminnasta
Haluamme tavoittaa Uudenmaan TKI-toiminnan keskeiset sidosryhmät (mm. kunnat, oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja yritykset) entistä paremmin ja sujuvoittaa yhteydenpitoa ajankohtaisten TKI-asioiden osalta. Liity mukaan yhteystietorekisteriin ja saat Uudenmaan liitolta tietoa TKI-toiminnan ajankohtaisista asioista.
Lisätietoja:
Venla Virkamäki
EU-erityisasiantuntija
venla.virkamaki@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan tutkimus- ja innovaatiotyön kehittäminen ja kansainvälinen markkinointi, älykkään erikoistumisen strategia, EU-yhteistyö
Älykäs Uusimaa
Älykäs Uusimaa on resurssiviisas. Alueen innovaatiotoimijat ovat edelläkävijöinä kehittämässä resurssiviisasta ja hiilineutraalia yhteiskuntaa, joka on hyvä asukkailleen ja yrityksilleen sekä ympäröivälle luonnolle.
Tutustu myös näihin
Uutinen
19.11.2024
Uudenmaan tutkimus- ja kehitystoiminnan panostuksien kasvu ennätyksellisen nopeaa
Tilastokeskuksen tuoreiden tutkimus- ja kehitystoiminnasta kertovien tilastojen mukaan Uudenmaan t&k-menot kasvoivat viime vuonna nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Edellisestä vuodesta menot kasvoivat 329 miljoonaa euroa ja nousivat kokonaisuudessaan 4,2 miljardiin euroon.
Uutinen
29.10.2024
Uusimaa peräänkuuluttaa paikkaperustaisuutta EU:n tulevassa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmassa
Uusimaa alleviivaa, että EU:n tulevan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman tulee edistää alueellisia innovaatioekosysteemejä ja vahvistaa yhteistyötä koko TKI-arvoketjussa. Uudenmaan kannanotto EU:n seuraavaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan tuo esiin alueen TKI-toimijoiden tavoitteita.
Uutinen
1.10.2024
Uusimaa vauhdittaa kiertotalouden innovaatioita yhdessä muiden eurooppalaisten kärkialueiden kanssa
Euroopan komission on nimennyt Uudenmaan yhdeksi alueellisista innovaatiolaaksoista. Kiertotalouden kärkialueiden kanssa Uusimaa toteuttaa Eurooppalainen kiertotalouden innovaatiolaakso -hanketta (European Circular Innovation Valley, ECIV). Hanke tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa uusimaalaista kiertotalouden innovaatiotoimintaa yhä kansainvälisemmäksi.
Artikkeli
12.9.2024
Aluekehittämisen konkari Eero Venäläinen luotsaa huomisen Uudenmaan rakentamista
Pitkään Uudenmaan liitossa työskennellyt Eero Venäläinen aloitti elokuun alussa aluekehitysjohtajana. Toimintaympäristö on kovassa muutoksessa, mutta hän luottaa tulevaisuuteen.