Mitä Uudenmaan murrosareenasta jäi käteen?
Muutos lähtee aina ensin heistä, jotka ovat valmiita ottamaan ensimmäiset askeleet. Vaikka kestävyysmurroksen läpiviemiseksi tarvitaan kaikkia, on alkuvaiheessa erityisen tärkeää, että muutosta haluavat ja tekevät saavat tilaa toimia ja visioida, kirjoittaa We Make Transition! -hankkeen projektipäällikkö Miranda Sundholm.
Tähän tarjoutui keväällä tilaisuus We Make Transition! -hankkeen Kiertotalousmurros-työpajasarjassa. Työpajat toivat yhteen etenkin Uudenmaan kuntia ja kansalaistoimijoita, kuten yhdistyksiä ja pienyrityksiä, mutta myös tutkimus- ja oppilaitoksia sekä esimerkiksi kehittämisyhtiöitä.
Visiosta nykyhetkeen
Työpajoissa hyödynnettiin murrosareenamenetelmää. Menetelmässä on tärkeää, että osallistujat ovat murrosagentteja eli henkilöitä, jotka ovat avoimia muutokselle tai jo aktiivisesti tekevät muutosta. Osallistujien avoimuus mahdollisti työpajoissa vapaan ja luovan ideoinnin sekä yhteisöllisyyden tunteen.
Vaikka kestävyysmurroksen läpiviemiseksi tarvitaan kaikkia, on alkuvaiheessa erityisen tärkeää, että muutosta haluavat ja tekevät saavat tilaa toimia ja visioida.
Murrosareenamenetelmään kuuluu myös niin sanottu backcasting, jossa luodaan ensin tulevaisuuden visio, minkä jälkeen pohditaan, minkälaiset polut voisivat johtaa tulevaisuuden visiosta kohti nykyhetkeä.
Työpajojen tuloksena syntyi kolme konkreettista muutospolkua kohti tulevaisuuden tavoitteita, joita hanketiimi vie eteenpäin. Tavoitteita ovat:
- Rakennusten käyttöiän pidentäminen
- Olemassa olevien tilojen ja rakennusten monipuolisempi käyttö
- Yhteistyökanavien ja -verkostojen vahvistaminen
Kiertotalousmurros-työpaja Oodissa toukokuussa.
Muutosta monella tasolla
Yksi suurimmista haasteista tavoitteiden saavuttamisessa on asenteiden ja ennakkoluulojen muutos – ei vain yksilöiden, vaan myös lainsäätäjien ja liiketoiminnan kannalta.
Yksi suurimmista haasteista tavoitteiden saavuttamisessa on asenteiden ja ennakkoluulojen muutos – ei vain yksilöiden, vaan myös lainsäätäjien ja liiketoiminnan kannalta.
Rakennusten käyttöiän pidentäminen vaatii esimerkiksi arvojen muutosta sekä asukkaissa että päättäjissä. Jotta purkaminen vähenisi, meidän täytyy laajentaa kauneuskäsitystämme, oppia arvostamaan vanhaa, ja kenties myös sietämään epätäydellisyyttä.
Samoin jakamistalouden yleistyminen edellyttää asennemuutosta. Moni pitää jakamistaloutta etukäteen hankalana tai epäluotettavana, vaikka jälkikäteen kokemukset ovat yleisesti ottaen positiivisia. Kirjastot ovat hyvä esimerkki toimivasta jakamisen mallista. Miksi sama ei toimisi muidenkin tavaroiden tai vaikka palveluiden kohdalla?
Resurssit avainasemassa
Kestävä tulevaisuus ei tietenkään tarkoita pelkästään ekologista kestävyyttä. Sosiaalinen kestävyys on erityisen tärkeää; kestävyysmurros ei saa tapahtua koetun onnellisuuden kustannuksella. Muutoksen on myös oltava mahdollista kaikille.
On siis tärkeää, ettei ruohonjuuritason toimijoiden rahoittamista nähdä pelkkänä taloudellisena kustannuksena. Kokonaiskuvassa on yhä näkyvämmin tuotava esille, mitä hyötyjä panoksella saadaan ja mitä tulevaisuuden kustannuksia sillä voidaan ehkäistä.
On häkellyttävää, miten paljon kansalaisyhteiskunnan toimijat voivat saada aikaan pienilläkin taloudellisilla resursseilla. Taloudellisen panoksen lisäksi esimerkiksi vapaaehtoistyö sekä muu yksilöiden panostama aika ja resurssit monistavat vaikuttavuutta entisestään.
Taloudellisen panoksen lisäksi esimerkiksi vapaaehtoistyö sekä muu yksilöiden panostama aika ja resurssit monistavat vaikuttavuutta entisestään.
We Make Transition! -hankkeen tiimi on sitoutunut viemään tavoitteita eteenpäin Uudenmaan liiton verkostoissa, joissa eri toimijat kohtaavat ja tekevät yhteistyötä yhteisten päämäärien edistämiseksi. Lisäksi hanke tulee teettämään vaikuttavuusarvioinnin 1–3 uusimaalaiselle kansalaistoimijalle kokeiluna syksyn aikana.
Tervetuloa tilaisuuteen 25.10.
Tule kuulemaan vinkkejä ja hakemaan inspiraatiota oman organisaation kestävyystyöhön. We Make Transition! -hankkeen kaikille avoin Teams-tilaisuus järjestetään perjantaina 25.10. kello 10–11.30.
Tilaisuudessa esitellään hankkeen keväällä järjestämän Kiertotalousmurros -työpajasarjan lopputuloksia ja jatkoaskeleita. Lisäksi kuullaan toimenpide-ehdotuksia, joita kunnat ja kansalaisyhteiskunnan toimijat voivat soveltaa omassa työssään.
We Make Transition! -hanke
We Make Transition! on Uudenmaan kiertotalouslaakson sisarhanke. Teemme tiivistä yhteistyötä edistääksemme kiertotaloutta Uudellamaalla. We make transition keskittyy vahvemmin kansalaisyhteiskunnan toimijoihin sekä kestävyysmurroksen sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.
Miranda Sundholm
Kirjoittaja on We Make Transition -hankkeen projektipäällikkö.
Yhteystiedot
puh. +358 40 658 3384, miranda.sundholm@uudenmaanliitto.fi
Tutustu myös näihin
Uutinen
12.12.2024
Pohjoismainen vertailu: Suomalaiset pörssiyritykset johtavat siirtymää kohti kiertotaloutta
Suomalaiset pörssiyritykset ovat naapurimaita edellä kiertotaloudessa, mikä luo niille merkittävää kilpailuetua lähivuosina. Tämä käy ilmi laajassa kyselytutkimuksessa, joka suunnattiin kaikille Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssiyrityksille. Lähes 80 prosenttia haastatelluista yrityksistä arvioi kilpailijoidensa kehittävän merkittävästi kiertotaloustoimintaansa seuraavien viiden vuoden aikana suomalaisten yritysten johtaessa tällä hetkellä lähes kaikilla mittareilla.
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.